Miksi pitäisi erikseen ilmoittaa, ettei jonkun ihmisen seura kiinnosta?
Mietin asiaa täällä keskusteluja luettuani, kun täällä niin huudetaan päättämään ihmissuhteet ilmoittamalla, ettei seura kiinnosta. Eikö sen nyt kuitenkin yleensä huomaa muutenkin, ettei seurasta olla kiinnostuneita? Eikö enemmän ilmoitusarvoa ole sillä, että pitää erityisesti jostain ihmisestä ja haluaa olla tämän seurassa?
Kommentit (12)
Tällaiset ystävyys- tai parisuhteen päättymisen syitä kyselevät ihmiset kaipaavat ainoastaan tilaisuutta yrittää kääntää toisen pää. Syyt toisen kyllästymiseen eivät niinkään kiinnosta heitä kuin mahdollisuus yrittää estää suhteen loppuminen jollain epämääräisillä lupauksilla siitä, miten jatkossa kaikki on toisin.
Niin no, tuo on ehkä sellainen asia, joka "pitäisi" ymmärtää sanattomastikin, kun toinen ei osoita mielenkiintoa, ja luultavasti se loukkaa vähemmän kuin sanallinen selitys. On tietysti sellaisiakin ihmisiä, jotka eivät ymmärrä sanattomia merkkejä, ehkä heille se pitää sitten erikseen kertoa...
On kuitenkin paljon epäselviä tilanteita. Tuntuu että olen itse saattanut antaa vahingossa joillekin sen kuvan, ettei heidän seuransa kiinnosta, vaikka kiinnostaa, mutta en taas ole itse varma kiinnostaako toista osapuolta, joten en oikein tiedä mitä tekisin. Ettei niitä merkkejä aina ole niin helppo lukea.
Vierailija kirjoitti:
Niin no, tuo on ehkä sellainen asia, joka "pitäisi" ymmärtää sanattomastikin, kun toinen ei osoita mielenkiintoa, ja luultavasti se loukkaa vähemmän kuin sanallinen selitys. On tietysti sellaisiakin ihmisiä, jotka eivät ymmärrä sanattomia merkkejä, ehkä heille se pitää sitten erikseen kertoa...
On kuitenkin paljon epäselviä tilanteita. Tuntuu että olen itse saattanut antaa vahingossa joillekin sen kuvan, ettei heidän seuransa kiinnosta, vaikka kiinnostaa, mutta en taas ole itse varma kiinnostaako toista osapuolta, joten en oikein tiedä mitä tekisin. Ettei niitä merkkejä aina ole niin helppo lukea.
Totta! Joskushan tilanne on sekin, että seura on aiemmin kiinnostanut, mutta sitten jokin on muuttunut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin no, tuo on ehkä sellainen asia, joka "pitäisi" ymmärtää sanattomastikin, kun toinen ei osoita mielenkiintoa, ja luultavasti se loukkaa vähemmän kuin sanallinen selitys. On tietysti sellaisiakin ihmisiä, jotka eivät ymmärrä sanattomia merkkejä, ehkä heille se pitää sitten erikseen kertoa...
On kuitenkin paljon epäselviä tilanteita. Tuntuu että olen itse saattanut antaa vahingossa joillekin sen kuvan, ettei heidän seuransa kiinnosta, vaikka kiinnostaa, mutta en taas ole itse varma kiinnostaako toista osapuolta, joten en oikein tiedä mitä tekisin. Ettei niitä merkkejä aina ole niin helppo lukea.
Totta! Joskushan tilanne on sekin, että seura on aiemmin kiinnostanut, mutta sitten jokin on muuttunut.
Mutta onko mitään järkeä sanoa syytä kiinnostuksen menettämiseen, koska se harvoin on kovin ns. salonkikelpoinen?
Pitäisikö ottaa vaikka kukkien kieli uudestaan käyttöön?
Vierailija kirjoitti:
Tällaiset ystävyys- tai parisuhteen päättymisen syitä kyselevät ihmiset kaipaavat ainoastaan tilaisuutta yrittää kääntää toisen pää. Syyt toisen kyllästymiseen eivät niinkään kiinnosta heitä kuin mahdollisuus yrittää estää suhteen loppuminen jollain epämääräisillä lupauksilla siitä, miten jatkossa kaikki on toisin.
Jos ei tiedä mitä on tapahtunut, siitä ei voi myöskään oppia mitään vastaisuuden varalle. Viisauden ja kypsymisen sijaan käteen jää vain hämmennys ja epävarmuus.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tällaiset ystävyys- tai parisuhteen päättymisen syitä kyselevät ihmiset kaipaavat ainoastaan tilaisuutta yrittää kääntää toisen pää. Syyt toisen kyllästymiseen eivät niinkään kiinnosta heitä kuin mahdollisuus yrittää estää suhteen loppuminen jollain epämääräisillä lupauksilla siitä, miten jatkossa kaikki on toisin.
Jos ei tiedä mitä on tapahtunut, siitä ei voi myöskään oppia mitään vastaisuuden varalle. Viisauden ja kypsymisen sijaan käteen jää vain hämmennys ja epävarmuus.
Mutta entä jos syy kyllästymiseen on ihan oikeasti jokin todella ällöttävä tai typerän oloinen juttu? Sellainen, ettei sitä enää halua muistella?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tällaiset ystävyys- tai parisuhteen päättymisen syitä kyselevät ihmiset kaipaavat ainoastaan tilaisuutta yrittää kääntää toisen pää. Syyt toisen kyllästymiseen eivät niinkään kiinnosta heitä kuin mahdollisuus yrittää estää suhteen loppuminen jollain epämääräisillä lupauksilla siitä, miten jatkossa kaikki on toisin.
Jos ei tiedä mitä on tapahtunut, siitä ei voi myöskään oppia mitään vastaisuuden varalle. Viisauden ja kypsymisen sijaan käteen jää vain hämmennys ja epävarmuus.
Eikö tuossa ole loistava tilaisuus kypsyä ihmisenä ja oppia käsittelemään omiaan epävarmuuden tunteitaan?
On kauheaa tulla feidatuksi. Ei ole varma, missä mennään, vai mennäänkö missään. Odotanko vielä? Kuuluuko koskaan mitään? Miksi näin kävi?
Suhteen loppumisesta toipuu nopeammin kun tietää, että se tosiaan on nyt loppu.
Vierailija kirjoitti:
On kauheaa tulla feidatuksi. Ei ole varma, missä mennään, vai mennäänkö missään. Odotanko vielä? Kuuluuko koskaan mitään? Miksi näin kävi?
Suhteen loppumisesta toipuu nopeammin kun tietää, että se tosiaan on nyt loppu.
Ei välttämättä. Joskus toisen sanat voivat olla sellaisia, että ne romahduttavat oman itsetunnon vuosiksi.
Vierailija kirjoitti:
On kauheaa tulla feidatuksi. Ei ole varma, missä mennään, vai mennäänkö missään. Odotanko vielä? Kuuluuko koskaan mitään? Miksi näin kävi?
Suhteen loppumisesta toipuu nopeammin kun tietää, että se tosiaan on nyt loppu.
Eikö suhteen loppuminen nyt ihan yleensäkin tunnu kamalalta? Sitä vain aina jälkikäteen miettii, että jokin muu tapa päättää suhde olisi varmasti tuntunut helpommalta, mutta todellisuudessa tuskin olisi ollut näin. Vihan ja pettymyksen tunteilta ei voi välttyä silloin, jos tulee jätetyksi vaikka olisi itse halunnut jatkaa toisen kanssa.
Ajatuksia tästä aiheesta?