Miten selittää 3v tytölle äidin lähteminen?

Vierailija kirjoitti:

Olette täysiä pentuja. Ei hyvältä vaikuta.

Yksinhuoltaja miehet ovat paljon vastuullisempia vanhempia kuin yh äidit. Ap tulee pärjäämään loistavasti.

Järjestä nyt elämäsi siihen malliin, että pystyt olemaan pienen lapsen yh. Kerro työnantajalle, että tilanne on nyt tämä, ettei luule että teet nyt ylitöitä tai muuten pitkää päivää tai keikkaa. Ja tietysti muut reissut kaverien kanssa voi olla nyt vain sellaisia, missä voi olla lapsia mukana. Älä tee sitä mitä eksäni teki, että älä luule että voit ottaa kun lapsi on mukana. Hän sammui jonnekin, ja muut joutuivat huolehtimaan lapsista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olette täysiä pentuja. Ei hyvältä vaikuta.

Yksinhuoltaja miehet ovat paljon vastuullisempia vanhempia kuin yh äidit. Ap tulee pärjäämään loistavasti.

Totta, yh-naisilta tulisi huostaanottaa lapset, koska eivät pysty lapsille kasvattamaan rajoja, rehellisyyttä, oikeustajua ja vastuuntuntoa.

Eikä kyse ole yksittäistapauksesta vaan ehdottomasta valtavirrasta poislukien erittäin, erittäin, erittäin harvoja poikkeuksia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olette täysiä pentuja. Ei hyvältä vaikuta.

Yksinhuoltaja miehet ovat paljon vastuullisempia vanhempia kuin yh äidit. Ap tulee pärjäämään loistavasti.

Totta, yh-naisilta tulisi huostaanottaa lapset, koska eivät pysty lapsille kasvattamaan rajoja, rehellisyyttä, oikeustajua ja vastuuntuntoa.

Eikä kyse ole yksittäistapauksesta vaan ehdottomasta valtavirrasta poislukien erittäin, erittäin, erittäin harvoja poikkeuksia.

Mene sinä muualle yksinhuoltajia haukkumasta, ap on nyt jäänyt yksinhuoltajaksi, ja hänellä on tosipaikka edessä sen kaiken hoitamisessa. Ei tarvita sinun mielenterveyspurkautumisia tähän.

Mulle isä uskotteli vuoden että äiti on opiskelemassa toisella paikkakunnalla. Asian oikean laidan valjettua ero ja äidin puuttuminen ei ollut niin kovin kipeä asia, kun pitkä siirtymä oli tehnyt tehtävänsä. Olin tuolloin 5-6v. Isään luotan edelleen 100% missä tahansa asiassa, äiti on ihan hyvä kaveri. Mutta siis lapsen kannalta on hyvä pitää arki suht normaalina ja tasaisena, asiat järjestyy sitten omalla painollaan. Muista huolehtia omasta mielenterveydestä ja jaksamisesta. Etkä sinä mistään elämästä jää paitsi kuten joku tuolla aiemmin kirjoitti, sulla on käsissäsi oman elämäsi tarkoitus, mahtavaa että pidät siitä huolta :)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olette täysiä pentuja. Ei hyvältä vaikuta.

Yksinhuoltaja miehet ovat paljon vastuullisempia vanhempia kuin yh äidit. Ap tulee pärjäämään loistavasti.

Totta, yh-naisilta tulisi huostaanottaa lapset, koska eivät pysty lapsille kasvattamaan rajoja, rehellisyyttä, oikeustajua ja vastuuntuntoa.

Eikä kyse ole yksittäistapauksesta vaan ehdottomasta valtavirrasta poislukien erittäin, erittäin, erittäin harvoja poikkeuksia.

Mene sinä muualle yksinhuoltajia haukkumasta, ap on nyt jäänyt yksinhuoltajaksi, ja hänellä on tosipaikka edessä sen kaiken hoitamisessa. Ei tarvita sinun mielenterveyspurkautumisia tähän.

AP ei olekaan nainen ja mielenterveytesi on huonossa kunnossa jos et kykene näkemään etkä hyväksymään faktoja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tyttöystävä kuulostaa kovin vähättelevältä. Lapsen kumminkin olette iästänne huolimatta saaneet hommattua, mutta silti parisuhde on ollut sillä tolalla että ollaan vain tyttö- ja poikaystäviä?

Minustakin tuo tyttöystävä kuullostaa vähättelevältä, koska kyseessähän on ilmiselvästikin huorrra.

Tuollaista naista tulee siis nimittää häntä asiaan kuuluvalla nimellä.

Elä lapsesi kanssa onnellista ja hyvää elämää. Tyttöystävä saattaa herätä vaaleanpunaisesta unestaan ja vaatia lasta itselleen.

Älä suostu uusiin kuvioihin.

Vierailija kirjoitti:

Oletko nyt siis lomalla? Heinäkuu on hankala aika asioida kuntaan päin, mutta kyllä sielläkin jonkun täytyy olla töissä. Sun pitää saada lapselle hoitopaikka, että pääset hoitoon lomien loputtua. Voiko teidän jommankumman vanhemmat auttaa? Vaikka lienevät itse melko nuoria ja töissä, kun olette tuon ikäisiä.

Ota heti yhteys kunnan lastenvalvojaan myös.

Tottakai puhut lapselle, kuin ei olisi mitään erikoista ja hän olisi vain lomailemassa. Minunkin mies eron tultua ei muutamaan kuukauteen ilmoitellut itsestään eikä nähnyt lasta, eikä sopinut mitään eikä antanut rahaa. Salasin tämän lapselta, että hänen mieli ei myrkyty eron takia isää kohtaan. Valitettavasti lapsi on sen jälkeen kasvettuaan saanut kokea ihan omat pettymyksensä isältään, mutta ehkä turvallisuuden tunne minun kanssani on auttanut kestämään niitä.

Lapselle kannattaa kertoa totuus, eikä kaunistella asiaa. Sain kuulla lapseltani teini-iässä, miksi olin kertonut isästään vain hyvää (oli virallinen neuvo siihen aikaan), vaikka totuus oli ihan toisenlainen. 

Voisitko kysyä vanhemmiltasi apua. Olette aika nuoria kuitenkin vielä. Saattaa varsinkin miehellä olla tuossa iässä homma haussa. Tarkoitin siis asioiden järjestelyssä, miten saa arjen rullaamaan jne.

En osaa sanoa, miten virallisesti tuollaisessa tilanteessa pitäisi toimia. Voihan myös olla, että tyttöystäväsi muuttaakin kesän jälkeen mielensä, teini kun on, ja haluaa taas lapsensa syksyn pimeitä iltoja varten seurakseen. Sinuna googlettaisin, että mihin ottaa yhteyttä ja miten hakea yksinhuoltajuutta (jos se nyt näin menee), sillä silloin lapsenne äidin mielenvaihdoksista ei tarvitsisi koskaan enää murehtia. Olisi julmaa, jos lapsen äiti saisi etuoikeutettuna lapsen vanhempana pikkuisen taas pompoteltua itselleen vedoten siihen, että lähti vaikkapa työmatkalle eikä ollut koskaan edes jättänyt lastaan, vaikka sinä niin väittäisitkin (ja miten asia oikeasti olisikin).

Käsittääkseni pykälät sun muut ovat aina ensisijaisesti aina äidin puolella ongelmatilanteissa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihan hyvältä kuulostaa. Olethan varannut ajan lastenvalvojalle?

En, miten äkkiä sellanen kannattaa tehdä?

Kyllä se kannattaa mahdollisimman nopeasti tehdä, että on mustaa valkoisella, miten asiat on, ja saatte tapaamis- sekä huoltajuussopimukset helpottamaan elämää. Aika voi mennä pitkänkin ajan päähän, noissa on käsittääkseni lähes joka paikassa pitkät jonot.

Vierailija kirjoitti:

En osaa sanoa, miten virallisesti tuollaisessa tilanteessa pitäisi toimia. Voihan myös olla, että tyttöystäväsi muuttaakin kesän jälkeen mielensä, teini kun on, ja haluaa taas lapsensa syksyn pimeitä iltoja varten seurakseen. Sinuna googlettaisin, että mihin ottaa yhteyttä ja miten hakea yksinhuoltajuutta (jos se nyt näin menee), sillä silloin lapsenne äidin mielenvaihdoksista ei tarvitsisi koskaan enää murehtia. Olisi julmaa, jos lapsen äiti saisi etuoikeutettuna lapsen vanhempana pikkuisen taas pompoteltua itselleen vedoten siihen, että lähti vaikkapa työmatkalle eikä ollut koskaan edes jättänyt lastaan, vaikka sinä niin väittäisitkin (ja miten asia oikeasti olisikin).

Käsittääkseni pykälät sun muut ovat aina ensisijaisesti aina äidin puolella ongelmatilanteissa.

Parikymppinen ei kyllä enää ole teini... pösilö.