Arkielämä munasarjakystan kanssa

Mulla on useaan otteeseen vuoden aikana tullut munasarjakystia, ne on useimmiten todettu ultralla, kerran se on haljennutkin, ja nyt osaan jo tunnistaa kivut munasarjakystaksi. Kivut alkaa kuukautis kierron keskeltä ovulaation aikoihin ja kestää kunnes menkat tulee, eli n. 2vk.

Miten ihmiset oikeesti elää tälläsen kanssa? Mua sattuu niin saakelisti elää. Kävely, ponnistaminen, vessassa käynyi on tuskallisinta ikinä, seksi ei onnistu, kaikki sattuu, istuminen sattuu. En haluais koko elämääni olla ottamassa särkylääkettä aamuin päivin illoin, oon koittanu tough it out ja vaan kestää. Fyysisesti siis tekee mun elämästä helvettiä puolen kuukauden ajaks, miten tästä voi selvitä, tai miten yleensä toistuvaa kipua kokevat tekevät, syöttekö vaan menemään särkylääkettä?

Sitten psyykkisesti tää on myös hyvin raskasta. Kokoajan pelkään että se halkeaa taas (se kipu oli pahinta kipua ikinä ja luulin kuolevani), taikka että kysta kieppuuntuu itsensä ympärille, en uskalla mennä huvipuistohin tai tehdä mitään kieputtavaa.

Noi psyykkisistä kuitenkin lievimpii koska eniten pelkään syöpää. Mulla on lapsuudesta traumoja kun perheenjäsen kuoli syöpään, oon tosi vainoharhanen ollu koko elämäni tän asian suhteen. Nyt mun vaan pitäs olla ihan ok sen asian kanssa et mun sisällä kasvelee kystia kokoajan ja ei tavallaan voi tietää onko jotain huonon laatuista kasvainta ellei oteta näytepalaa, ja tää ajatus kalvaa mua joka päivä.

Vertaistukea tai jotain neuvoja? Lääkärikään ei mun kohalla sen enempää tee kuin että ”juu tuolla se kysta nyt on ihan normaalia on tämä” ...