Lue keskustelun säännöt.
Kilpirauhasen vajaatoiminta
09.07.2018 |
Minulla todettiin tänään kilpirauhasen vajaatoiminta, oireina ongelmat painon kanssa ja runsas hiustenlähtö. Tiedän, ettei tämä ole vakava sairaus, mutta silti olen hieman surullinen. En haluaisi syödä mitään lääkkeittä.
Onko niillä lääkkeillä jotain sivuvaikutuksia? Millaisella aikavälillä ne alkavat suunnilleen vaikuttaa ja tuntua myös olossa? Mummolla ja äidillä on myös vajaatoimintaa. Olen itse 16.
Kommentit (7)
Itse asiassa mulla on ollut vuosikausien taistelu tämän diagnoosin kanssa. :/ Olen käynyt varmaan 10-vuotiaasta asti kokeissa säännöllisesti ja vaikka arvot ovat usein näyttäneet vajaatoiminnan puolelle, mitään lääkitystä ei ole aloitettu ennen kuin nyt. Mulla on todettu myös PCOS joskus 11-vuotiaana. :(
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olisi kiva kuulla lisää kokemuksia!
Ap
Aloita vaan se lääkitys, sinullaon vielä pitkä elämä edessä ja hoitamattoman sairauden kanssa se on yhtä tuskaa. Äidiltäsikin voisit tietysti kysellä, ellet ole jo tehnyt sitä. Tsemppiä
No ei se ole varsinaisesti lääkettä vaan kilpirauhashormonia jota sinulta itseltäsi ei erity normaalisti. Kilpirauhashormoni on elintärkeä hormoni.
Minullakin vajis,ja tyttärelläni todettiin se hänen ollessaan 12v.Älä huoli,on normaalia tuntea vähän surua kun on 'elinikäinen sairaus' mutta se on kuitenkin hyvin hoidettavissa ja lääkityksestä tulee nopeaan jokapäiväinen tapa jota eimedes ajattele.Mitään sivuoireita ei ole minulla eikä tytöllänikään ollut.Tsemppiä!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minulla todettiin vajaatoiminta helmikuussa ja olen siitä lähtien käyttänyt 50 mikrogrammaa tyroksiinia. Muistaakseni meni muutama viikko, kun ihon kunto alkoi parantua ja virkeys lisääntyä. Painossa en ole huomannut muutosta, mutta joka tapauksessa jaksan taas liikkua ja jaksan keskittyä huolehtimaan terveellisestä ruokavaliosta. Sivuvaikutuksia ei ole ollut. Kannattaa ehdottomasti aloittaa lääkitys, ainoa haitta mitä siitä voi olla, on että liian suurella annoksella menet liikatoiminnalle, ja siitä taas pääsee annosta pienentämällä. Lääkärin kanssa tietysti pitää sopia annosmuutokset. Olet sikäli onnellisessa asemassa, että olet saanut diagnoosien ilman vuosikausien taistelua, kaikki eivät saa.