Lue keskustelun säännöt.
Sinä, jota ei huvita mennä töihin. Mikset saikuta ja hae työkyvyttömyyseläkkeelle hakemus toisensa perään aina vain uudestaan ja....
Kommentit (45)
Vierailija kirjoitti:
Eiköhän ne oo jo tajunnu ton homman ku nää eräät menny lehdissä huuteleen.
Minkä homman? Ei "ne" voi muuttaa lakeja niin radikaalisti, että ihmisten työkykyä ei enää arvioitaisi. Saikutus ja työkyvyttömyyseläkehakemustulvan avulla voi lomailla koko ikänsä. Ja kukaan ei siis mahda mitään, eikä tule mahtamaankaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eiköhän ne oo jo tajunnu ton homman ku nää eräät menny lehdissä huuteleen.
Minkä homman? Ei "ne" voi muuttaa lakeja niin radikaalisti, että ihmisten työkykyä ei enää arvioitaisi. Saikutus ja työkyvyttömyyseläkehakemustulvan avulla voi lomailla koko ikänsä. Ja kukaan ei siis mahda mitään, eikä tule mahtamaankaan.
Hyvä tietää.
Moni teeskentelee masennusta ja kun eläke myönnetään, loppuu masentaminen. Vaikeaa kumota, jos vain väittää että ahdistaa, masentaa.
Taidan sittenkin haluta mennä taas aamulla töihin, mukava elää ihan oikea elämää pilkkaamatta mielenterveyshäiriöistä oikeasti kärsiviä. Tuo ehdottelija voi mennä takaisin sinne kiven alle teeskentelemään masennusta. Ei käy kateeksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei ole pilkkaa vaan toimimista järkevästi. Hohhoijaa
ei kovin reilua työnantajaa kohtaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tälleen 10 vuotta masennuksen kanssa tapelleena ja siitä kuntoutuneena "hieman" v*tuttaa tällainen ajattelu. Töitä en sitten kokemuksen puutteen vuoksi saanut mistään, mistäs sitä kokemusta olisi sairasvuosina kertynyt. Edes siivoojaksi en päässyt koska puuttui kokemus ja/tai koulutus. Ainut vaihtoehto oli sitten kouluttautua ravintola-alalle, jolta löytyy aina jotain hommia ja kokemattomatkin työntekijät kelpaavat. Nyt olen äitiyslomalla ja työnhaku sen kun vaikeutuu tämän jälkeen. Lasten hankkimistakaan ei voinut enää lykätä, kun ikää kohta kolmekymmentä. Kyllä se tuntuu aina yhtä mukavalta tulla leimatuksi elämäntapalusmuksi ja ties miksi vain siksi että on ollut sairas. Varsinkin kun nämä oikeat lusmut yrittää hyötyä siitä kun ei vaan nyt natsais yhtään lähtee taas aamulla sinne duuniin. Mutta minähän olenkin ilmeisesti täysin epäonnistunut yksilö, jolla ei ole ihmisarvoa tai oikeutta mielipiteeseen tai oikeutta yhtään mihinkään. Eikun vaan, jatkakaa.
N27
Vierailija kirjoitti:
Taidan sittenkin haluta mennä taas aamulla töihin, mukava elää ihan oikea elämää pilkkaamatta mielenterveyshäiriöistä oikeasti kärsiviä. Tuo ehdottelija voi mennä takaisin sinne kiven alle teeskentelemään masennusta. Ei käy kateeksi.
'Taidan sittenkin haluta mennä taas aamulla töihin"
-Tuo sinun haluaminen kuulostaa kyllä aika väkinäiseltä.
"mukava elää ihan oikea elämää pilkkaamatta mielenterveyshäiriöistä oikeasti kärsiviä"
-Vai että ihan oikeaa elämää... No ei tämä saikuttajan ympärivuotinen lomailukaan ole hullumpaa. Täydellistä itseasiassa. Täällä ei ole pilkattu sairaita, sinä senkin väärintulkitsija.
"Tuo ehdottelija voi mennä takaisin sinne kiven alle teeskentelemään masennusta. Ei käy kateeksi."
-Kiven alle teeskentelemään masennusta? Mitä tuo edes tarkoittaa? Ei minuakaan käy kukaan kateeksi, sillä minulla on vuodessa 365 päivää lomaa ja minä en lomailua pilaa negatiivisilla tunteilla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tälleen 10 vuotta masennuksen kanssa tapelleena ja siitä kuntoutuneena "hieman" v*tuttaa tällainen ajattelu. Töitä en sitten kokemuksen puutteen vuoksi saanut mistään, mistäs sitä kokemusta olisi sairasvuosina kertynyt. Edes siivoojaksi en päässyt koska puuttui kokemus ja/tai koulutus. Ainut vaihtoehto oli sitten kouluttautua ravintola-alalle, jolta löytyy aina jotain hommia ja kokemattomatkin työntekijät kelpaavat. Nyt olen äitiyslomalla ja työnhaku sen kun vaikeutuu tämän jälkeen. Lasten hankkimistakaan ei voinut enää lykätä, kun ikää kohta kolmekymmentä. Kyllä se tuntuu aina yhtä mukavalta tulla leimatuksi elämäntapalusmuksi ja ties miksi vain siksi että on ollut sairas. Varsinkin kun nämä oikeat lusmut yrittää hyötyä siitä kun ei vaan nyt natsais yhtään lähtee taas aamulla sinne duuniin. Mutta minähän olenkin ilmeisesti täysin epäonnistunut yksilö, jolla ei ole ihmisarvoa tai oikeutta mielipiteeseen tai oikeutta yhtään mihinkään. Eikun vaan, jatkakaa.
N27
"Varsinkin kun nämä oikeat lusmut yrittää hyötyä siitä kun ei vaan nyt natsais yhtään lähtee taas aamulla sinne duuniin."
Me oikeat lusmut emme "yritä" hyötyä vaan me käytämme systeemiä hyväksemme. Meidän systeemin hyväksikäyttö ei jää miksikään yritykseksi. Eikö se riitä sinulle, että jos jotakuta v*tuttaa mennä töihin, niin ei mene. Mikä ongelma se sinulle on?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei tule karenssia, kun olet toimittanut lääkärin todistuksen sairauslomasta. Haet sairauspäivärahaa, ja kun olet sairastellut 300 päivää haet eläkettä. Työkyky menee hyvin helposti työttömällä.
No, kun et saa sitä saikkua! Itse tarpeeseen olisn tavella tarvinnut kun selekä pas...a. Jalka puutui niin istuessa kuin seistessä ja kävelystä tahtonut tullayhtään mitään + hirveet kivut koko ajan mihin ei särkyläätkeetkään auttaneet. Ainakaanne normi apteekki tavarat. reseptiä ei lääkäri kirjoittanut paremmille eikä sairaslomaakaan. Kuulemma "normaalia lihasperäistä" kipua vain... No, kun ei ollut ja tiedän sen itsekin paremmin! Jos ei pas..lekaan pääse kuin tuen kanssa ja tuettuan pöntöllä öhkiä, niin ei se ole lihasperäistä pelkästään... ja ihan sama. Jos ja kun etä pysty kivuiltasi töitäsi tekemään niin mitä väliä sillä on onko minkä peräistä kipua. Silloin PITÄÄ kirjoittaa lomaa!!! Mutta ei se nuori lääkärin töllö sitä tajunnut! Poltin siis kesälomani sairastaessani. Muutoin olis edessä ollut pahimmillaan vaikka mitä irtisanomisia tai mitä lie... Kuka tietää. Noin nyt onneksi sain sovittua tällä kertaa.
varrastomiäs kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei tule karenssia, kun olet toimittanut lääkärin todistuksen sairauslomasta. Haet sairauspäivärahaa, ja kun olet sairastellut 300 päivää haet eläkettä. Työkyky menee hyvin helposti työttömällä.
No, kun et saa sitä saikkua! Itse tarpeeseen olisn tavella tarvinnut kun selekä pas...a. Jalka puutui niin istuessa kuin seistessä ja kävelystä tahtonut tullayhtään mitään + hirveet kivut koko ajan mihin ei särkyläätkeetkään auttaneet. Ainakaanne normi apteekki tavarat. reseptiä ei lääkäri kirjoittanut paremmille eikä sairaslomaakaan. Kuulemma "normaalia lihasperäistä" kipua vain... No, kun ei ollut ja tiedän sen itsekin paremmin! Jos ei pas..lekaan pääse kuin tuen kanssa ja tuettuan pöntöllä öhkiä, niin ei se ole lihasperäistä pelkästään... ja ihan sama. Jos ja kun etä pysty kivuiltasi töitäsi tekemään niin mitä väliä sillä on onko minkä peräistä kipua. Silloin PITÄÄ kirjoittaa lomaa!!! Mutta ei se nuori lääkärin töllö sitä tajunnut! Poltin siis kesälomani sairastaessani. Muutoin olis edessä ollut pahimmillaan vaikka mitä irtisanomisia tai mitä lie... Kuka tietää. Noin nyt onneksi sain sovittua tällä kertaa.
Kyllä sitä saikkua saa aina kun ei vaan anna periksi. Jos menee valittamaan fyysisiä vaivoja ja lääkärintollikka ei jostain kumman syystä anna saikkua, niin sehän alkaa masentamaan ja sitä sitten valittamaan heti perään. Lääkärin on aika mahdotonta poissulkea masennus/ahdistus, jos potilas vain älyää olla alakuloinen ja niin pois päin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei nykyään pääse helposti työkyvyttömyyseläkkeelle ja edes sairauspäiväraha ei ole b-lausunnollakaan taattu.
Tosin pakkohan sellaisessa ihmisessä on jotain olla oikeastikin vialla, joka alkaa teeskennellä masentunutta päästäkseen eläkeelle.
Tämä. Ja itselläni työkyvyttömyyseläke olisi vielä aivan liian pieni, jotta voisin elää sillä sellaista elämää, mitä haluaisin (matkoja, harrastuksia). Olisi aika lohduton tulevaisuudenkuva elää alle 2000 eurolla/kk.
Vierailija kirjoitti:
Taidan sittenkin haluta mennä taas aamulla töihin, mukava elää ihan oikea elämää pilkkaamatta mielenterveyshäiriöistä oikeasti kärsiviä. Tuo ehdottelija voi mennä takaisin sinne kiven alle teeskentelemään masennusta. Ei käy kateeksi.
Tämä. Olin itse vuosia työttömänä ja kyllä se veti mielen matalaksi. Aloin jo epäillä haluanko edes töihin. Mutta kun pääsin vihdoin töihin, niin iloisena sinne olen mennyt ja melkein tuntuu että sain elämäni takaisin!
Lähipiiriin kuuluva nuorimies, vasta 18-vuotias, joutui juuri sairaalaan vakavan masennuksen vuoksi. Oli yrittänyt pärjäillä, kunnes seinä tuli vastaan ja nyt lepuuttaa osastolla. Luojan kiitos pääsi hoitoon ja tutkittavaksi! Voi olla pitkä toipuminen edessä. En ymmärrä miten ihmiset pelleilevät tällaisella vakavalla asialla ajaakseen omaa etuaan. Ja haaskaavat hoitopuolen resursseja, jotka muutenkin ovat tiukilla.
Ei lapsia ole pakko hankkia alle 30 voi hankkia vielä alle 40.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Taidan sittenkin haluta mennä taas aamulla töihin, mukava elää ihan oikea elämää pilkkaamatta mielenterveyshäiriöistä oikeasti kärsiviä. Tuo ehdottelija voi mennä takaisin sinne kiven alle teeskentelemään masennusta. Ei käy kateeksi.
'Taidan sittenkin haluta mennä taas aamulla töihin"
-Tuo sinun haluaminen kuulostaa kyllä aika väkinäiseltä.
"mukava elää ihan oikea elämää pilkkaamatta mielenterveyshäiriöistä oikeasti kärsiviä"
-Vai että ihan oikeaa elämää... No ei tämä saikuttajan ympärivuotinen lomailukaan ole hullumpaa. Täydellistä itseasiassa. Täällä ei ole pilkattu sairaita, sinä senkin väärintulkitsija.
"Tuo ehdottelija voi mennä takaisin sinne kiven alle teeskentelemään masennusta. Ei käy kateeksi."
-Kiven alle teeskentelemään masennusta? Mitä tuo edes tarkoittaa? Ei minuakaan käy kukaan kateeksi, sillä minulla on vuodessa 365 päivää lomaa ja minä en lomailua pilaa negatiivisilla tunteilla.
Kiven alta ryömii kaikenlaisia otuksia, jotka esimerkiksi väärin käyttävät rajallisia hoitoresursseja, kuten terapiaa. Itse en ainakaan tulisi kehumaan huijauksiani vaan häpeäisin, vaikka saattaahan se helpottaa, jos luulee saavansa muutkin samaan leikkiin.
Eikös näihin sairauspäiväraha- ja eläkehakemuksiin vaadita lääkärinlausunnot ja voimassaoleva hoitosuhde? Jaksaako AP oikeasti ravata jossain psykiatrisella sairaanhoitajalla teeskentelemässä? Voisko sen hoitopaikan antaa niille jotka oikeasti tarvitsevat?
Miksi te jotkut luulette, että se minun masennuksesta saikuttaminen vaikuttaa millään tavalla oikeasti masentuneen elämään? Oletteko oikeasti noin yksinkertaisia?
Kylläpä vaan saa. Sanoo vain, että työnteko ei kiinnosta pätkääkään ja työelämään joutuminen puhkaisee säännönmukaisesti masennuksen, johon sisältyy poikkeuksetta erittäin runsasta alkoholin ja huumeiden käyttöä. Sanoo, että on juuri päässyt kuukausi sitten kuiville ja vaatii päästä puhumaan kallonkutistajille ennen uutta romahdusta. Kas näin. Saikkua pukkaa.