Lue keskustelun säännöt.
Parhaat suomalaiset sanoittajat, kuolleet ja elävät
01.07.2018 |
Gösta Sundqvist
Ismo Alanko
Pauli Hanhiniemi
Tuomari Nurmio
Dave Lindholm
Kommentit (95)
Ei ole vielä mainittu: Chrisse Johansson ja Raul Reiman.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Asa
Aulikki Oksanen
Hauskaa kun edes mainitsen nuo samassa kommentissa, heillä ei ole mitään yhteistä.
Kauko Röyhkästä olen pitänyt myös itse paljon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
J. Karjalainen
Tuomari Nurmio
Edu Kettunen
Edu Kehäkettunen on verbaalisesti tosi lahjakas vaikka lyriikoiden sisältö liittyvää usein liikaa navan alle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mun ehdoton ykkönen on Heikki Salo.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jukka Poika. Mielestäni ansaitsisi palkinnon sanoituksistaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Heikki Salo ehdottomasti myös kärkikastia!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Edellisten lisäksi eino leino, vexi salmi, paula vesala ja sanni
Ei hemmetti mitään kakaroita joiden henkinen kehitys on kesken ja sanoitukset on toistaiseksi "mitähän vi**a" tai "älä droppaa mun tunnelmaa" tasolla.
Leino ja vexi salmi ehkä tosin leino oli enemmänkin runoilija/kirjailija jonka teoksia on sävellettykin.
No jaa, esim. Paula Vesalan sanottama (Johanna Kurkelan esittämä) Rakkauslaulu on monissa äänestyksisssä voittanut parhaan rakkauslaulun tittelin... samoin Paulan Lautturi-biisi on lyriikaltaan hieno. Tuo mainitsemasi Älä droppaa on tehty leffaa varten.
Sannista en kyllä itsekään välitä.
Ensinnäkin en sanonut että nuo on surkeita vaan että nuo tarvitsisivat lisää kypsyyttä tullakseen loistaviksi sanoittajiksi. Nuo muut ketjun mestarithan ovat jo sillä tasolla.
Toisaalta kurkelan rakkauslaulussa kuten lautturissakin on loistava sävel ja ihmiset pitävät loistavista sävelistä.
Esim. kohta lautturista:
viekää minut sinne missä hän on
virta ole auki edessä airon...
Ei ehkä kuvasta kaikkein jouhevinta lyriikkataiteilua jos verrataan vaikka juiceen:
katu täyttyy askelista
elämä on kuolemista...
Kuten sanottua, kehityskelpoisia muttei vielä mestareita.
Minkä ikäisenä oikein kuvittelet noiden mainittujen mestareiden tehneen hienoimmat työnsä? Luuletko heidän aina olleen kypsiä ukkoja? Kyllä ne biisit on suurimmaksi osaksi tehty sen ikäisenä kuin esimerkiksi Vesala on nyt. Sinun taitaa muutenkin olla vaikea erottaa tekstiä sen tekijästä.
Mainitut mestarit ovat aikanaan olleet hyvin tuotteliaita. Myös heiltä löytyy tasan tarkkaan kehnoja sanoituksia, joita on pakattu liukuhihnalta tilaustyönä.
Sinulla ei ole muita lukijan avuja kuin kasa ennakkoluuloja.
Vertasin parhaita tekstejä parhaisiin eikä vakuuttanut. Olin optimistinen että ehkä tuosta vielä kehittyy mutta sinun argumenttisi tuntuu olevan ettei se tuon paremmaksi muutu.
Toivottavasti olet väärässä.
Itse et mitenkään perustele, mikä noissa lyriikoissa on niin kehnoa. Kirjoitat vain pätkiä pätkän petään. Missä on se viiltävä analyysi, johon mielipiteesi perustat?
Sitä paitsi ei ole mitään mieltä verrata jotain neljänkymmenen vuoden takaisia sanoituksia nykyisiin. Nykyään on uusi tyyli, toiset aiheet. Ei suomalainen sanataide niin kehity, että tehdään koko ajan samaa juttua samalla tavalla. Toki jotkut jäävät jumittamaan aina menneeseen mutta onneksi kaikkien ei tarvitse.
Kyse on siitä miten teksti sopii säveleen, ei pelkästään siitä että saa jonkinmoisen loogisen tarinan kerrottua laulussa. Leskisen tekstit on parhaimmillaan ihan eri tasolla kun vesalan töksähtelevä sanoitus.
Millä ihmeen tavalla tuo Vesalan viekää minut sinne missä hän on jne. ei sovi säveleen? En käsitä yhtään. Sitä paitsi moni sanoittaja työskentelee niin, että tekee tekstin, johon sitten joku toinen säveltää jälkeenpäin. Miten hän silloin on vastuussa siitä, jos sävel ei sovi sanoihin?
Reino Helismaa, Junnu Vainio ja Juice Leskinen ovat omaa luokkaansa.
Jukka Virtanen on tehnyt todella paljon loistavia käännöksiä.
Kyse on siitä miten teksti sopii säveleen, ei pelkästään siitä että saa jonkinmoisen loogisen tarinan kerrottua laulussa. Leskisen tekstit on parhaimmillaan ihan eri tasolla kun vesalan töksähtelevä sanoitus.