Lue keskustelun säännöt.
Onko tämä oikeasti asperger-piirre vai vain tekosyy?
29.06.2018 |
Seurustelen miehen kanssa jolla on asperger. Mies vetoaa monesti siihen, että hänellä on vaikeus ymmärtää sosiaalisia normeja. Ymmärrän tämän. Mutta mietin, eivätkö asperger-ihmiset voi kehittää ollenkaan tällä osa-alueella itseään?
Jos kerron esim huonosta olostani, mies saattaa jättää minut täysin huomiotta. Jos otan asian puheeksi, vetoaa juuri siihen, ettei ymmärrä sosiaalisia normeja.
Lisäksi, mies ei ole täysin johdonmukainen. Joskus hän nimittäin on empaattinen ja ymmärtäväinen.
Välillä minusta tuntuu että tuon diagnoosin varjolla hän sallii itselleen huonon käytöksen. Välillä myös tuntuu, ettei hän ole kasvanut aikuiseksi.
Mitä ajattelette tästä?
Kommentit (32)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä olen as-nainen ja en osaa yhtään tulkita, mitä ap haluaisi miehen tekevän. Olen suhteessa ja välillä on ongelmia, kun en ymmärrä, mitä toinen haluaisi minun tekevän.
Ei kannata seurustella assin kanssa, jos et hyväksy, että monet hänen reaktioistaan on opeteltuja. Olen silti oikeasti kiltti ja auttavainen ja valmis tekemään paljon, että kumppanilla on hyvä olla. Olen usein miettinyt, että on hyvä olla suhteessa miehen kanssa, kun heidän on helpompi sanoa asioita suoraan. En selviäisi yhtään jonkun vihjailijanaisen kanssa.
Viimeinen lause todisti ettet ole asperger. Ei asperger, ainakaan sinun tietojen mukaan, voi tehdä kenestäkään noin abstrakteja tulkintoja.
Mitä tarkoitat abstraktilla tulkinnalla? Huomasin ap:n viestistä, että hän haluaisi miehen tekevän tai sanovan jotain, mutta ei jostain syystä alkuperäisessä viestissä tai muussakaan voi tai halua sanoa, mitä ne asiat ovat, vaikka ne vaivaavat. Minusta se on vihjailua.
Yksi sukulainen nauroi kerran mieheni ollessa sairaana, että hänellä on miesflunssa. Minusta on vain hyvä, kun ihminen sanoo, mikä on huonosti ja mitä toivoo toisten tekevän. Jos mies vain teeskentelisi, että 40 asteen kuumeessakin kaikki on ihan hyvin ja apua ei tarvita, en ehkä tarjoaisikaan sitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko tässä tilanteessa mitään tehtävissä? Vai jätänkö miehen?
Johtuipa sitten assista tai vain luonteesta niin syöpi kyllä äkkiä suhteen :D ite seukkasin yhen kakssuuntasen kanssa ja ei luoja miten huonosti voi mies ottaa toista ihmistä huomioon! Siis hänen ongelmistaan täytyi aina olla kiinnostunut ja auttamassa kyllä, mutta vastavuoroiseen välittämiseen hänestä ei ollut kyllä pienimmässäkään mittakaavassa. Ei KERTAAKAAN esim. kysynyt edes että miten minun päivä on mennyt!
Tai sitten tuo on jotain muuta. Mä olen ollut toistakymmentä vuotta onnellisesti yhdessä kakkostyypin kaksisuuntaisen kanssa, ja tuo on kultainen mies. :) Vähempikin empatia riittäisi, meille adoptoitaisiin kaikki koiravanhukset ja siipirikot linnut, ellen välillä toppuuttelisi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko tässä tilanteessa mitään tehtävissä? Vai jätänkö miehen?
Johtuipa sitten assista tai vain luonteesta niin syöpi kyllä äkkiä suhteen :D ite seukkasin yhen kakssuuntasen kanssa ja ei luoja miten huonosti voi mies ottaa toista ihmistä huomioon! Siis hänen ongelmistaan täytyi aina olla kiinnostunut ja auttamassa kyllä, mutta vastavuoroiseen välittämiseen hänestä ei ollut kyllä pienimmässäkään mittakaavassa. Ei KERTAAKAAN esim. kysynyt edes että miten minun päivä on mennyt!
Tai sitten tuo on jotain muuta. Mä olen ollut toistakymmentä vuotta onnellisesti yhdessä kakkostyypin kaksisuuntaisen kanssa, ja tuo on kultainen mies. :) Vähempikin empatia riittäisi, meille adoptoitaisiin kaikki koiravanhukset ja siipirikot linnut, ellen välillä toppuuttelisi.
Tämäpä ei syönyt lääkkeitään! En yleistänyt tarkoituksella :) :)
Juu olen miettinyt sama monet kerrat. Ei hyviä käytöstapoja voi paeta diagnoosin taakse. Ei asperg. eikä muunkaan.
Kai esim sosiaalisten tilanteiden hallitsemisessa voi edes pienissä määrin kehittyä, vaikka niissä uupuisikin tms. ??
Kyllä sosiaalisia taitoja voi opetella. Silti Asperger (tai nykyisin puhutaan autisminkirjosta yleisesti) on pysyvä ominaisuus. Koska taito tunnistaa toisen mieialoja ja reagoida niihin sopivalla tavalla on opittu eikä siis mies luonnostaan koe myötätuntoa ja "lue" tunnetilojasi voi hyvinkin käydä niin että joskus huomaa ja joskus ei. Tunteiden tulkitseminen on siis hänen kohdallaan tietoinen teko eikä asia jonka huomaa automaattisesti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä en ole edes asperger enkä silti ymmärtänyt tuosta ap:n viestistä, mikä ihme on ongelma. Hän kertoo voivansa huonosti ja valittaa siitä, kun mies ei osaa lukea hänen ajatuksiaan? Silti hän ei meillekään kerro mitä hän odottaa mieheltä tuossa tilanteessa, saati että kertoisi sille miehelle! Ei tavallisetkaan miehet ole ajatustenlukijoita, aspergerit vielä vähemmän.
Enkä ole edes mies, vaan nainen.
Jos toivoo siltä aspergerilta jotain, tai keneltä tahansa mieheltä ylipäätään, niin suu auki! Mikä siinä on niin vaikeaa? "Mulla on huono olo, voitko halata mua?"
Asperger on keksitty oireyhtymä, jonka keksi natsi Hans Asperger, joka harjoitti eugeniikkaa ym. julmia kokeita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihan vain kysyn että mitä pitäisi tehdä jos toinen sanoo että hänellä on huono olo? Voivottelu tuntuu jotenkin turhalta vaikka onkin kaikkien sosiaalisten ihmisten tapana.
Ei voi kuin onnitella. Hyvin olette sisäistäneet psycho babble termistön. Puhutte toisistanne jonain diagnooseina. Loistavaa aivopesua! Kai muistatte mainita kemiallisen epätasapainonkin, joihin tarvitsee js jonkinlaista myrkkyä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Asperger on keksitty oireyhtymä, jonka keksi natsi Hans Asperger, joka harjoitti eugeniikkaa ym. julmia kokeita.
Mutta mammoille annetaan niin perusteellisen hyvää aivopesua aspergerista, niin he puolustavat sen olemassoloa, vaikka se onkin kyseenalaistettavissa.
En kiellä neurologisia poikkeavuuksia ja niiden olemassaoloa, mutta asperger on pötyä, jota oikeasti muokataan ajan kanssa toisenlaiseksi, mitä se alkujaan oli.
Ja jos ihmiset eivät usko Aspergerin olleen natsi, google on ystävänne.
Vierailija kirjoitti:
Jos sivuuttaa esimerkiksi sairautesi, on lähinnä itsekäs narsisti - ei asperger.
Jos tuon arvion kohteena on asperger niin kipu on saatanasta. Kokemusta on.
No..olen kyllä kyntänyt tän kanssa pohjamutia myöten. Ajattelin välillä narsistiksikin (joku viittasi tähän) ja monta kertaa olen tehnyt eroa. Mut hän vain ei osaa. Mut kun hän sitten yrittää helpottaa oloa auttamalla muussa ja kun kaava on sama, osaan tulkita sen hänen hellyydekseen minua kohtaan -ja minulla on niitä tärkeitä kuuntelijoita onneksi muualla. Mieheni on hyväsydäminen ja omaa hyvät puolensa todellakin, vaikkei kuuntelijaksi niinkään aina ole. Nyt 25v jälkeen hän on todella rakas kumppani ja olen iloinen ettei satu loppunut ennen aikojaan kesken.