Siskoni on ensimmäisellä pidemmällä lomalla "hoitolaitoksesta"

Hän joutui n. vuosi sitten päihde ja mielenterveysongelmien takia hoitoon (aikasemminkin on ollut lyhyitä jaksoja, jotka ovat epäonnistuneet). Maanantaina hän tuli ensimmäiselle pidemmälle lomalle luokseni. Aluksi ajattelin että ompa kiva kun hän pääsee luokseni pidemmäksi aikaa kuin yhdeksi päiväksi. Mutta on tämä aivan hemmetin raskasta. Hänellä ei ole enää minkäänlaista omatoimisuutta. Kaikessa pitää auttaa ja avustaa. Tietysti isolla lääkearsenaalilla on oma syynsä siihen ettei järki luista mutta hän ei edes aamupalaa pysty ilman apuani tekemään, eikä itsenäisesti pysty päättämään mitä syödään aamupalaksi. Tänä aamuna hän ei "osannut" laittaa pyykinpesukonetta päälle vaikka eilen illalla laitettiin pyykit, pesuaineet ja ohjelmat valmiiksi, hänen olisi tarvinnut vain laittaa vesihana auki ja painaa käynnistysnappia. Häneltä on kadonnut täysin itseluottamus tehdä asioita itsenäisesti tai päättää niinkin yksikertaisessa asiassa kuin "mitä haluan syödä aamupalaksi". Ja ihan sama missä asiassa olen kysynyt mielipidettä vastaus on aina "en tiedä, päätä sinä".