Miksi laihduttajat ajattelevat kuuriluonteisesti? Eikö terveellisten elämäntapojen pitäisi jatkua koko loppuelämä?
Vai jäisikö laihduttaminen monelta aloittamatta, jos ajatuksena olisi pysyvä muutos?
Houkutteleeko jossain takaraivossa ajatus siitä, että pääsee takaisin herkuttelemaan ja laiskottelemaan, kun kuuri on kärsitty loppuun?
Kommentit (6)
Siltä vähän tuntuu. Lopputuloksena lihasten surkastuminen, jojoilu ja siitä seuraavat ongelmat.
Itsekin yritin laihduttaa varmaan 10 kertaa ennenkuin sain muutettua syömistapoja pysyvästi ja 20kg tippui ihan itsestään.
Ei kai kukaan lähtökohtaisesti ajattele, että aion sitten kuurin jälkeen mässätä sydämeni kyllyydestä. Halutaan nopeita tuloksia niin ruvetaan rajulle kuurille ja sen jälkeen tarkoitus on jatkaa maltillista ylläpitoa, mutta se onkin jo sitten liian haastavaa.
Hyvä kysymys.
Moni on alitajuntaisesti koukussa laihduttamiseen, ei laihana olemiseen. Laihduttaminen on prosessi, joka tuo jotain tekemistä elämään.
Laihana oleminen taas on yksinkertaisesti ikävää, koska se ei ole prosessi, jonka vuoksi innostua, vaan olotila, jota pitäisi sietää.
Etkö ole kuullut laihduttamisen vaikutuksesta aineenvaihduntaan? Keho pyrkii takaisin korkeampaan painoon.
Vierailija kirjoitti:
Siltä vähän tuntuu. Lopputuloksena lihasten surkastuminen, jojoilu ja siitä seuraavat ongelmat.
Itsekin yritin laihduttaa varmaan 10 kertaa ennenkuin sain muutettua syömistapoja pysyvästi ja 20kg tippui ihan itsestään.
Sehän olisi laihdutusfirmoille katastrofi, jos ihmiset oikeasti jäisivät laihaksi. Nyt saavat myydä samoja ylihintaisia mömmöjään ja kurssejaan samoille ihmisille yhä uudelleen ja uudelleen. :D
Maailmassa on just riittävästi ruokaa ihan kaikille, mutta iso osa vain on väärässä paikassa.
Voisitko kertoa, miksi koit tarpeelliseksi tuoda painosi esiin avauksessa? Mitä haluat sillä viestiä?