Mistä keskustelisitte sukujuhlissa sukulaistätien ja -setien kanssa?

Lomasuunnitelmat, perhe, töihin palaaminen.

Säästä, niiden töistä, mun töistä, niiden perheestä, mun perheestä, maailman tapahtumista. Mikä niitä nyt sattuu kiinnostamaan.

Kaljuuntuminen, impotenssi, vaihdevuosioireet, sydänkohtaukset, suonikohjut, ummetus, syylät, hmasproteesit... keksikää osuvampia aiheita!

Inkotenssisuojat, tukipohjalliset, kuminauhavyötäröisten vaatteiden löytämisen vaikeus.

Samoista aiheista kun muidenkin kanssa. Seksistä ja päihteistä, aina kiinostavat aiheet.

Mä haluan aina kuulla suvun historiasta esim. menneistä polvista, tätien ja setien lapsuudesta jne. Mun oma isä ei katraan nuorimpana ole nähnyt edes isovanhempiaan, eikä muutenkaan oikein muista/tiedä suvun juttuja, niin kyselen sitten tädeiltä.

Viime viikolla juteltiin aktiivimallista, sote-uudistuksesta, nuorten itsemurhahakuisuudesta, yo-todistuksista, lasten vatsavaivoista, hautausmaista, sankarihautajaisista, seurakuntien päiväkerhoista, hankintojen kilpailuttamisesta, taimikonhoidosta, tiekunnan maksuista, Trumpista. Obamasta, Putinista, maaha n muu tosta...

Onhan näitä aiheita, tädit ja sedät on yleensä paljon paremmin selvillä maailmantapahtumista kuin somesukupolvet.

Ne ovat jo kaikki mullan alla joten ei tarvitse keskustella mistään.

No tietenkin uskonnosta ja politiikasta, sukulaisten seksuaalikäyttäytymisestä, jälkikasvusta ja lapsettomuudesta ja talousvaikeuksista.

Oikeasti: Säästä ja sään vaikutuksista metsiin, puutarhaan, töihin, harrastuksiin ja liikenteeseen. Lemmikkieläimistä ja hevosista. Paikkakunnan taidenäyttelyistä ja kesäteatterista. Viimeaikoina kuuluisista kirjoista tai telkusta tulleista elokuvista.

Minä kyselen aina heidän elämästään ja vanhempiensa ja isovanhempiensa elämästä. He taas kyselevät että koska minä teen lapsen.

Mummotunneli, maksaläiskät, mummius, melanooma, mäyräkoira, menopaussi, migreeni, melu, monitoimikone, moppaus, morkkis, mansikat, maailmanympärimatka.

Onhan näitä aiheita. Runsaudenpula.

Sää, vointi. Siinäpä se, kun en ole naimisissa, en työelämässä enkä matkustele, ei edes ole lemmikkejä enkä tee kavereidenikaan kanssa mitään (vaan lähinnä keskustelemme).

Pöytäkeskusteluissa, joissa puhutaan esim. lapsuusmuistoista, ajankohtaisista yhteiskunnan asioista, ruoasta tai jonkin maan kulttuurista, osallistun jonkin verran, jos saan puheenvuoron.

Meidän sukumme on puheliasta. Olen itse ujompi, ääneni on hiljainen ja aivosairauden (MS-tauti) takia minun on vähän tavallista vaikeampaa pysytellä nopeatempoisessa keskustelussa aktiivisesti mukana; kuuntelijana pysyn mukana ja esim. nauran paljon hauskoille kommenteille, mutten aina ehdi sanoa mitään, ja sitten puheenaihe onkin jo vaihtunut... Kaiken kukkuraksi hälinä ja puheensorina uuvuttavat minua.

Niistä samoista asioista mistä tädit ja sedät aina minultakin kyselee.

"Jokos Aino-tädillä on miesystävä? Eikö olisi jo aika, kun ikää on 74?"

"Mikäs on Ritva-tädin painoindeksi? Vai vauvako se vatsassa on? Kannattaa 80-vuotiaana pitää kiinni miehestä, ettei jää loppuiäksi yksin!"

" No jokos Paavo-setä on tullut ulos kaapista?"

Vierailija kirjoitti:

Mummotunneli, maksaläiskät, mummius, melanooma, mäyräkoira, menopaussi, migreeni, melu, monitoimikone, moppaus, morkkis, mansikat, maailmanympärimatka.

Onhan näitä aiheita. Runsaudenpula.

:D Onhan se noinkin. Pitäisi vain jotenkin sisällyttää maksaläiskät, mäyräkoira jne. tahdikkaasti ja mielekkäästi osaksi juttuhetkeä.

Vieläkö sedällä seisoo?