Käveleekö teidän muiden 8-vuotiaat (tai nuoremmat) käsillään?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kannattaa ehkä laittaa harrastamaan jotain voimistelua jos muuten löytyy sitkeyttä ja kurinalaisuutta ja vanhemmilla intoa kuljettaa treeneihin ja rahaa maksuihin. Mun tytöstä päiväkodista sanottiin että osaa ikäisekseen hyvin jotain kehonhallinta-juttuja (en enää muista niitä liikkeitä) ja laitettiin hänet telinevoimisteluun. Nyt monen vuoden jälkeen tekee niin hurjan näköisiä temppuja että välillä en melkein uskalla katsoa. Toki on luonteeltaankin sinnikäs ja jaksaa treenata ahkerasti vaikka olisi huono päivä.

Miksi ihmeessä tämäkin on saanut alapeukkuja? Kirjoittajahan on aivan oikeassa. Meillä vanhemmilla ei vain ole nyt voimia alkaa kuljettaa lasta :( Lapsi voisi saada tuollaisesta paljon iloa elämäänsä, mutta on luonteeltaan sellainen ujo ja vetäytyvä (vieraiden seurassa) Vietiin kerran yhteen ryhmään, ja lopetti sen, koska vietti kaiken ajan isin jalkojen välissä suurinpiirtein lattian reunamilla. Sittemmin oon houkutellut lasta uudestaan (voisin kokeilla jaksaa kuitenkin kuljettaa, jos lapsi hinkuisi) mutta vastaa, ettei tahdo. Oon aatellut, että koska oon huono enempää tukemaan innostamisessa, niin asia eteneee omaa tahtiaan sitten, aina ehtii, kun ei kilpailijaksi tähtää :)

ap

Itseäni häiritsi "laittaa harrastamaan". Kyllä sen lapsen pitää itse saada päättää mitä haluaa harrastaa. Ehdotella voi, mutta päätäntävallan pitää olla lapsella. Ei niin, että kun äiti niin tykkää tuosta telinevoimistelusta.

Kuule eipä se tarhaikäinen aina vielä itse tiedä, mitä haluaisi harrastaa ja millaista jokin on, että on ihan ok vaikkapa laittaa harrastamaan. Miten lapsi voi tietää, tykkääkö jostain, jos ei joudu sitä kokeilemaan?

ap

Ei niitä kuulu _joutua_ kokeilemaan. Jos joku kiinnostaa, voidaan sitä kokeilla. Jos ei ole kivaa, voidaan lopettaa. Kyllä meillä lapset ovat itse osanneet osoittaa kiinnostuksena ja toisaalta harrastuksia ehdotellessani sen, ettei joku kiinnosta yhtään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kannattaa ehkä laittaa harrastamaan jotain voimistelua jos muuten löytyy sitkeyttä ja kurinalaisuutta ja vanhemmilla intoa kuljettaa treeneihin ja rahaa maksuihin. Mun tytöstä päiväkodista sanottiin että osaa ikäisekseen hyvin jotain kehonhallinta-juttuja (en enää muista niitä liikkeitä) ja laitettiin hänet telinevoimisteluun. Nyt monen vuoden jälkeen tekee niin hurjan näköisiä temppuja että välillä en melkein uskalla katsoa. Toki on luonteeltaankin sinnikäs ja jaksaa treenata ahkerasti vaikka olisi huono päivä.

Miksi ihmeessä tämäkin on saanut alapeukkuja? Kirjoittajahan on aivan oikeassa. Meillä vanhemmilla ei vain ole nyt voimia alkaa kuljettaa lasta :( Lapsi voisi saada tuollaisesta paljon iloa elämäänsä, mutta on luonteeltaan sellainen ujo ja vetäytyvä (vieraiden seurassa) Vietiin kerran yhteen ryhmään, ja lopetti sen, koska vietti kaiken ajan isin jalkojen välissä suurinpiirtein lattian reunamilla. Sittemmin oon houkutellut lasta uudestaan (voisin kokeilla jaksaa kuitenkin kuljettaa, jos lapsi hinkuisi) mutta vastaa, ettei tahdo. Oon aatellut, että koska oon huono enempää tukemaan innostamisessa, niin asia eteneee omaa tahtiaan sitten, aina ehtii, kun ei kilpailijaksi tähtää :)

ap

Itseäni häiritsi "laittaa harrastamaan". Kyllä sen lapsen pitää itse saada päättää mitä haluaa harrastaa. Ehdotella voi, mutta päätäntävallan pitää olla lapsella. Ei niin, että kun äiti niin tykkää tuosta telinevoimistelusta.

Kuule eipä se tarhaikäinen aina vielä itse tiedä, mitä haluaisi harrastaa ja millaista jokin on, että on ihan ok vaikkapa laittaa harrastamaan. Miten lapsi voi tietää, tykkääkö jostain, jos ei joudu sitä kokeilemaan?

ap

...ja kun tekstissä ei niin kuin missään käynyt ilmi, että kirjoittajan lapsi olisi asiaa jotenkin vastustellut? Mutta on kiva aina ensimmäiseksi uskoa muista pahaa, eikö niin?

ap

En minä usko kenestäkään nyt mitään pahaa. En vain pidä harrastuksiin pakottamista oikeana. Ei tämä asia minun elämääni vaikuta mitenkään, tehkää niin kuin haluatte omissa perheissänne. Sanoin ja perustelin oman mielipiteeni. Itse kysyit, miksi oli saanut alapeukkuja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kannattaa ehkä laittaa harrastamaan jotain voimistelua jos muuten löytyy sitkeyttä ja kurinalaisuutta ja vanhemmilla intoa kuljettaa treeneihin ja rahaa maksuihin. Mun tytöstä päiväkodista sanottiin että osaa ikäisekseen hyvin jotain kehonhallinta-juttuja (en enää muista niitä liikkeitä) ja laitettiin hänet telinevoimisteluun. Nyt monen vuoden jälkeen tekee niin hurjan näköisiä temppuja että välillä en melkein uskalla katsoa. Toki on luonteeltaankin sinnikäs ja jaksaa treenata ahkerasti vaikka olisi huono päivä.

Miksi ihmeessä tämäkin on saanut alapeukkuja? Kirjoittajahan on aivan oikeassa. Meillä vanhemmilla ei vain ole nyt voimia alkaa kuljettaa lasta :( Lapsi voisi saada tuollaisesta paljon iloa elämäänsä, mutta on luonteeltaan sellainen ujo ja vetäytyvä (vieraiden seurassa) Vietiin kerran yhteen ryhmään, ja lopetti sen, koska vietti kaiken ajan isin jalkojen välissä suurinpiirtein lattian reunamilla. Sittemmin oon houkutellut lasta uudestaan (voisin kokeilla jaksaa kuitenkin kuljettaa, jos lapsi hinkuisi) mutta vastaa, ettei tahdo. Oon aatellut, että koska oon huono enempää tukemaan innostamisessa, niin asia eteneee omaa tahtiaan sitten, aina ehtii, kun ei kilpailijaksi tähtää :)

ap

Itseäni häiritsi "laittaa harrastamaan". Kyllä sen lapsen pitää itse saada päättää mitä haluaa harrastaa. Ehdotella voi, mutta päätäntävallan pitää olla lapsella. Ei niin, että kun äiti niin tykkää tuosta telinevoimistelusta.

Kuule eipä se tarhaikäinen aina vielä itse tiedä, mitä haluaisi harrastaa ja millaista jokin on, että on ihan ok vaikkapa laittaa harrastamaan. Miten lapsi voi tietää, tykkääkö jostain, jos ei joudu sitä kokeilemaan?

ap

Ei niitä kuulu _joutua_ kokeilemaan. Jos joku kiinnostaa, voidaan sitä kokeilla. Jos ei ole kivaa, voidaan lopettaa. Kyllä meillä lapset ovat itse osanneet osoittaa kiinnostuksena ja toisaalta harrastuksia ehdotellessani sen, ettei joku kiinnosta yhtään.

No toi on teidän (minusta elämää suppeuttavaa) elämänfilosofiaanne. Pitääkä se. Minusta lapsia on ihan okei tavallaan patistaakin, toki lapsen reaktioita samalla seuraillen.

ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kannattaa ehkä laittaa harrastamaan jotain voimistelua jos muuten löytyy sitkeyttä ja kurinalaisuutta ja vanhemmilla intoa kuljettaa treeneihin ja rahaa maksuihin. Mun tytöstä päiväkodista sanottiin että osaa ikäisekseen hyvin jotain kehonhallinta-juttuja (en enää muista niitä liikkeitä) ja laitettiin hänet telinevoimisteluun. Nyt monen vuoden jälkeen tekee niin hurjan näköisiä temppuja että välillä en melkein uskalla katsoa. Toki on luonteeltaankin sinnikäs ja jaksaa treenata ahkerasti vaikka olisi huono päivä.

Miksi ihmeessä tämäkin on saanut alapeukkuja? Kirjoittajahan on aivan oikeassa. Meillä vanhemmilla ei vain ole nyt voimia alkaa kuljettaa lasta :( Lapsi voisi saada tuollaisesta paljon iloa elämäänsä, mutta on luonteeltaan sellainen ujo ja vetäytyvä (vieraiden seurassa) Vietiin kerran yhteen ryhmään, ja lopetti sen, koska vietti kaiken ajan isin jalkojen välissä suurinpiirtein lattian reunamilla. Sittemmin oon houkutellut lasta uudestaan (voisin kokeilla jaksaa kuitenkin kuljettaa, jos lapsi hinkuisi) mutta vastaa, ettei tahdo. Oon aatellut, että koska oon huono enempää tukemaan innostamisessa, niin asia eteneee omaa tahtiaan sitten, aina ehtii, kun ei kilpailijaksi tähtää :)

ap

Itseäni häiritsi "laittaa harrastamaan". Kyllä sen lapsen pitää itse saada päättää mitä haluaa harrastaa. Ehdotella voi, mutta päätäntävallan pitää olla lapsella. Ei niin, että kun äiti niin tykkää tuosta telinevoimistelusta.

Kuule eipä se tarhaikäinen aina vielä itse tiedä, mitä haluaisi harrastaa ja millaista jokin on, että on ihan ok vaikkapa laittaa harrastamaan. Miten lapsi voi tietää, tykkääkö jostain, jos ei joudu sitä kokeilemaan?

ap

...ja kun tekstissä ei niin kuin missään käynyt ilmi, että kirjoittajan lapsi olisi asiaa jotenkin vastustellut? Mutta on kiva aina ensimmäiseksi uskoa muista pahaa, eikö niin?

ap

En minä usko kenestäkään nyt mitään pahaa. En vain pidä harrastuksiin pakottamista oikeana. Ei tämä asia minun elämääni vaikuta mitenkään, tehkää niin kuin haluatte omissa perheissänne. Sanoin ja perustelin oman mielipiteeni. Itse kysyit, miksi oli saanut alapeukkuja.

Okei.

ap

Ja siis voin kertoa, että mieheni ei kannata myöskään tämmöistä patistelua, tai lapsen puolesta ajattelua, niinpä lapsemme eivät harrasta kuin yhtä asiaa kumpikin. Itse harrastin lapsena paljon useampaa. Mutta enpä halua olla se ikävä ihminen jota sitten syytettäisiin, kun lapsella oli niiiiiin paha mieli, kun piti jotain kokeilla, että antaa olla. En itse muista itselläni olleen, eikä minua tarvinnut lapsena patistaa, mutta näitä ois tarvinnut.

ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kannattaa ehkä laittaa harrastamaan jotain voimistelua jos muuten löytyy sitkeyttä ja kurinalaisuutta ja vanhemmilla intoa kuljettaa treeneihin ja rahaa maksuihin. Mun tytöstä päiväkodista sanottiin että osaa ikäisekseen hyvin jotain kehonhallinta-juttuja (en enää muista niitä liikkeitä) ja laitettiin hänet telinevoimisteluun. Nyt monen vuoden jälkeen tekee niin hurjan näköisiä temppuja että välillä en melkein uskalla katsoa. Toki on luonteeltaankin sinnikäs ja jaksaa treenata ahkerasti vaikka olisi huono päivä.

Miksi ihmeessä tämäkin on saanut alapeukkuja? Kirjoittajahan on aivan oikeassa. Meillä vanhemmilla ei vain ole nyt voimia alkaa kuljettaa lasta :( Lapsi voisi saada tuollaisesta paljon iloa elämäänsä, mutta on luonteeltaan sellainen ujo ja vetäytyvä (vieraiden seurassa) Vietiin kerran yhteen ryhmään, ja lopetti sen, koska vietti kaiken ajan isin jalkojen välissä suurinpiirtein lattian reunamilla. Sittemmin oon houkutellut lasta uudestaan (voisin kokeilla jaksaa kuitenkin kuljettaa, jos lapsi hinkuisi) mutta vastaa, ettei tahdo. Oon aatellut, että koska oon huono enempää tukemaan innostamisessa, niin asia eteneee omaa tahtiaan sitten, aina ehtii, kun ei kilpailijaksi tähtää :)

ap

Itseäni häiritsi "laittaa harrastamaan". Kyllä sen lapsen pitää itse saada päättää mitä haluaa harrastaa. Ehdotella voi, mutta päätäntävallan pitää olla lapsella. Ei niin, että kun äiti niin tykkää tuosta telinevoimistelusta.

Kuule eipä se tarhaikäinen aina vielä itse tiedä, mitä haluaisi harrastaa ja millaista jokin on, että on ihan ok vaikkapa laittaa harrastamaan. Miten lapsi voi tietää, tykkääkö jostain, jos ei joudu sitä kokeilemaan?

ap

Ei niitä kuulu _joutua_ kokeilemaan. Jos joku kiinnostaa, voidaan sitä kokeilla. Jos ei ole kivaa, voidaan lopettaa. Kyllä meillä lapset ovat itse osanneet osoittaa kiinnostuksena ja toisaalta harrastuksia ehdotellessani sen, ettei joku kiinnosta yhtään.

No toi on teidän (minusta elämää suppeuttavaa) elämänfilosofiaanne. Pitääkä se. Minusta lapsia on ihan okei tavallaan patistaakin, toki lapsen reaktioita samalla seuraillen.

ap

Monissa asioissa onkin, harrastukset ovat kuitenkin mielestäni asia, jonka kuuluisi olla lapselle vapaaehtoista. Jos joku kiinnostaa voi sitä harrastaa, jos mikään ei kiinnosta ei ole pakko harrastaakaan. Asioita pääsee kokeilemaan monilla eri tavoilla. Kirjoittajan tarinaan oman lapsen harrastamisesta en ottanut mitään kantaa. Harrastus tuntuikin osuneen kohdalleen.

Vierailija kirjoitti:

Ja siis voin kertoa, että mieheni ei kannata myöskään tämmöistä patistelua, tai lapsen puolesta ajattelua, niinpä lapsemme eivät harrasta kuin yhtä asiaa kumpikin. Itse harrastin lapsena paljon useampaa. Mutta enpä halua olla se ikävä ihminen jota sitten syytettäisiin, kun lapsella oli niiiiiin paha mieli, kun piti jotain kokeilla, että antaa olla. En itse muista itselläni olleen, eikä minua tarvinnut lapsena patistaa, mutta näitä ois tarvinnut.

ap

Miehesi on fiksu. Ei harrastuksia tarvitse olla.

Jos on niin kännissä ettei jalat kanna on hyvä osata kävellä käsillä

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ja siis voin kertoa, että mieheni ei kannata myöskään tämmöistä patistelua, tai lapsen puolesta ajattelua, niinpä lapsemme eivät harrasta kuin yhtä asiaa kumpikin. Itse harrastin lapsena paljon useampaa. Mutta enpä halua olla se ikävä ihminen jota sitten syytettäisiin, kun lapsella oli niiiiiin paha mieli, kun piti jotain kokeilla, että antaa olla. En itse muista itselläni olleen, eikä minua tarvinnut lapsena patistaa, mutta näitä ois tarvinnut.

ap

Miehesi on fiksu. Ei harrastuksia tarvitse olla.

Mitä fiksua siinä on? Pikemminkin sinä olet tuolla mielipiteelläsi idiootti. Laittaa harrastamaanhan ei vielä mitenkään kuvaa pakkoa harrastaa saati jatkaa. Kaikki voi olla täysin vapaaehtoista, jos lapsen "laittaa harrastamaan" siinä ei tarvitse olla pienintäkään inahdusta lapsen taholta vastustaa asiaa, että niin voi sanoa, ainoastaan ehkä se, että lapselta ei kysytä ennakkoon. Mutta mikä,sen kyselyn pointti aina on? Ei yhtään mikään.

ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ja siis voin kertoa, että mieheni ei kannata myöskään tämmöistä patistelua, tai lapsen puolesta ajattelua, niinpä lapsemme eivät harrasta kuin yhtä asiaa kumpikin. Itse harrastin lapsena paljon useampaa. Mutta enpä halua olla se ikävä ihminen jota sitten syytettäisiin, kun lapsella oli niiiiiin paha mieli, kun piti jotain kokeilla, että antaa olla. En itse muista itselläni olleen, eikä minua tarvinnut lapsena patistaa, mutta näitä ois tarvinnut.

ap

Miehesi on fiksu. Ei harrastuksia tarvitse olla.

Mitä fiksua siinä on? Pikemminkin sinä olet tuolla mielipiteelläsi idiootti. Laittaa harrastamaanhan ei vielä mitenkään kuvaa pakkoa harrastaa saati jatkaa. Kaikki voi olla täysin vapaaehtoista, jos lapsen "laittaa harrastamaan" siinä ei tarvitse olla pienintäkään inahdusta lapsen taholta vastustaa asiaa, että niin voi sanoa, ainoastaan ehkä se, että lapselta ei kysytä ennakkoon. Mutta mikä,sen kyselyn pointti aina on? Ei yhtään mikään.

ap

Se on fiksua, että annetaan lasten myös itse tehdä päätöksiä ja kuten itse ilmaisit, ei ajatella heidän puolestaan. On asioita, joissa sitä vaaditaan, mutta lasten pitää myös antaa kasvaa.

Tottakai kävelee. Mummo käveli töihinkin käsillään, ettei kengät sotkeudu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ja siis voin kertoa, että mieheni ei kannata myöskään tämmöistä patistelua, tai lapsen puolesta ajattelua, niinpä lapsemme eivät harrasta kuin yhtä asiaa kumpikin. Itse harrastin lapsena paljon useampaa. Mutta enpä halua olla se ikävä ihminen jota sitten syytettäisiin, kun lapsella oli niiiiiin paha mieli, kun piti jotain kokeilla, että antaa olla. En itse muista itselläni olleen, eikä minua tarvinnut lapsena patistaa, mutta näitä ois tarvinnut.

ap

Miehesi on fiksu. Ei harrastuksia tarvitse olla.

Mitä fiksua siinä on? Pikemminkin sinä olet tuolla mielipiteelläsi idiootti. Laittaa harrastamaanhan ei vielä mitenkään kuvaa pakkoa harrastaa saati jatkaa. Kaikki voi olla täysin vapaaehtoista, jos lapsen "laittaa harrastamaan" siinä ei tarvitse olla pienintäkään inahdusta lapsen taholta vastustaa asiaa, että niin voi sanoa, ainoastaan ehkä se, että lapselta ei kysytä ennakkoon. Mutta mikä,sen kyselyn pointti aina on? Ei yhtään mikään.

ap

Se on fiksua, että annetaan lasten myös itse tehdä päätöksiä ja kuten itse ilmaisit, ei ajatella heidän puolestaan. On asioita, joissa sitä vaaditaan, mutta lasten pitää myös antaa kasvaa.

Aivan, mutta vanhemmalla on myös oikeus ajatella lasten puolesta. Aika monissa asioissa. Ja koitapa nyt tajuta, että se ihminen ei kirjoittanut pakottamisesta tavuakaan.

ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ja siis voin kertoa, että mieheni ei kannata myöskään tämmöistä patistelua, tai lapsen puolesta ajattelua, niinpä lapsemme eivät harrasta kuin yhtä asiaa kumpikin. Itse harrastin lapsena paljon useampaa. Mutta enpä halua olla se ikävä ihminen jota sitten syytettäisiin, kun lapsella oli niiiiiin paha mieli, kun piti jotain kokeilla, että antaa olla. En itse muista itselläni olleen, eikä minua tarvinnut lapsena patistaa, mutta näitä ois tarvinnut.

ap

Miehesi on fiksu. Ei harrastuksia tarvitse olla.

Mitä fiksua siinä on? Pikemminkin sinä olet tuolla mielipiteelläsi idiootti. Laittaa harrastamaanhan ei vielä mitenkään kuvaa pakkoa harrastaa saati jatkaa. Kaikki voi olla täysin vapaaehtoista, jos lapsen "laittaa harrastamaan" siinä ei tarvitse olla pienintäkään inahdusta lapsen taholta vastustaa asiaa, että niin voi sanoa, ainoastaan ehkä se, että lapselta ei kysytä ennakkoon. Mutta mikä,sen kyselyn pointti aina on? Ei yhtään mikään.

ap

Se on fiksua, että annetaan lasten myös itse tehdä päätöksiä ja kuten itse ilmaisit, ei ajatella heidän puolestaan. On asioita, joissa sitä vaaditaan, mutta lasten pitää myös antaa kasvaa.

Aivan, mutta vanhemmalla on myös oikeus ajatella lasten puolesta. Aika monissa asioissa. Ja koitapa nyt tajuta, että se ihminen ei kirjoittanut pakottamisesta tavuakaan.

ap

Niin, kuten sanoinkin. Joskus se on tarpeen. Mikä on sitten joskus, sen voit määritellä itse. Mitä tulee tuohon "koitapa nyt tajuta, että se ihminen ei kirjoittanut pakottamisesta tavuakaan". Ei, ei kirjoittanut niin. Ja ei, en ole niin väittänytkään. Sanoin, että mielestäni lapsia ei kuulu pakottaa harrastamaan. Se ei liittynyt mitenkään kirjoittajan tekstiin, vaan sinun kertomuksiisi siitä, kuinka koet että se on oikein. Käsitinkö tekstisi täysin väärin, en tiedä. Mutta joka tapauksessa olen ilmaissut ja perustellut mielipiteeni asiaan jo moneen kertaan. Se ei ole henkilökohtainen hyökkäys sinua tai mielipiteitäsi vastaan. Jos pidät minun ajatuksiani väärinä, senkus pidät. Kuten jo aiemmin sanoin tehkää te omissa perheissänne niin kuin itse haluatte.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ja siis voin kertoa, että mieheni ei kannata myöskään tämmöistä patistelua, tai lapsen puolesta ajattelua, niinpä lapsemme eivät harrasta kuin yhtä asiaa kumpikin. Itse harrastin lapsena paljon useampaa. Mutta enpä halua olla se ikävä ihminen jota sitten syytettäisiin, kun lapsella oli niiiiiin paha mieli, kun piti jotain kokeilla, että antaa olla. En itse muista itselläni olleen, eikä minua tarvinnut lapsena patistaa, mutta näitä ois tarvinnut.

ap

Miehesi on fiksu. Ei harrastuksia tarvitse olla.

Mitä fiksua siinä on? Pikemminkin sinä olet tuolla mielipiteelläsi idiootti. Laittaa harrastamaanhan ei vielä mitenkään kuvaa pakkoa harrastaa saati jatkaa. Kaikki voi olla täysin vapaaehtoista, jos lapsen "laittaa harrastamaan" siinä ei tarvitse olla pienintäkään inahdusta lapsen taholta vastustaa asiaa, että niin voi sanoa, ainoastaan ehkä se, että lapselta ei kysytä ennakkoon. Mutta mikä,sen kyselyn pointti aina on? Ei yhtään mikään.

ap

Se on fiksua, että annetaan lasten myös itse tehdä päätöksiä ja kuten itse ilmaisit, ei ajatella heidän puolestaan. On asioita, joissa sitä vaaditaan, mutta lasten pitää myös antaa kasvaa.

Aivan, mutta vanhemmalla on myös oikeus ajatella lasten puolesta. Aika monissa asioissa. Ja koitapa nyt tajuta, että se ihminen ei kirjoittanut pakottamisesta tavuakaan.

ap

Niin, kuten sanoinkin. Joskus se on tarpeen. Mikä on sitten joskus, sen voit määritellä itse. Mitä tulee tuohon "koitapa nyt tajuta, että se ihminen ei kirjoittanut pakottamisesta tavuakaan". Ei, ei kirjoittanut niin. Ja ei, en ole niin väittänytkään. Sanoin, että mielestäni lapsia ei kuulu pakottaa harrastamaan. Se ei liittynyt mitenkään kirjoittajan tekstiin, vaan sinun kertomuksiisi siitä, kuinka koet että se on oikein. Käsitinkö tekstisi täysin väärin, en tiedä. Mutta joka tapauksessa olen ilmaissut ja perustellut mielipiteeni asiaan jo moneen kertaan. Se ei ole henkilökohtainen hyökkäys sinua tai mielipiteitäsi vastaan. Jos pidät minun ajatuksiani väärinä, senkus pidät. Kuten jo aiemmin sanoin tehkää te omissa perheissänne niin kuin itse haluatte.

Käsitit kyllä, komppasin sitä kirjoittajaa, eikä hän kertonut lapsen joutuneen harrastamaan vanhempien pakottamana vasten tahtoaan. Hän sanoi, ettei lasta aina huvittaisi, mutta että silti haluaa tähdätä eteenpäin, tässä ei minusta ole mitään pahaa. Jos tavoitteellisuus ei valtaa elämää pakkomielteenomaisesti. Sellainen on hälyyttävää, totta kai.

ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kannattaa ehkä laittaa harrastamaan jotain voimistelua jos muuten löytyy sitkeyttä ja kurinalaisuutta ja vanhemmilla intoa kuljettaa treeneihin ja rahaa maksuihin. Mun tytöstä päiväkodista sanottiin että osaa ikäisekseen hyvin jotain kehonhallinta-juttuja (en enää muista niitä liikkeitä) ja laitettiin hänet telinevoimisteluun. Nyt monen vuoden jälkeen tekee niin hurjan näköisiä temppuja että välillä en melkein uskalla katsoa. Toki on luonteeltaankin sinnikäs ja jaksaa treenata ahkerasti vaikka olisi huono päivä.

Miksi ihmeessä tämäkin on saanut alapeukkuja? Kirjoittajahan on aivan oikeassa. Meillä vanhemmilla ei vain ole nyt voimia alkaa kuljettaa lasta :( Lapsi voisi saada tuollaisesta paljon iloa elämäänsä, mutta on luonteeltaan sellainen ujo ja vetäytyvä (vieraiden seurassa) Vietiin kerran yhteen ryhmään, ja lopetti sen, koska vietti kaiken ajan isin jalkojen välissä suurinpiirtein lattian reunamilla. Sittemmin oon houkutellut lasta uudestaan (voisin kokeilla jaksaa kuitenkin kuljettaa, jos lapsi hinkuisi) mutta vastaa, ettei tahdo. Oon aatellut, että koska oon huono enempää tukemaan innostamisessa, niin asia eteneee omaa tahtiaan sitten, aina ehtii, kun ei kilpailijaksi tähtää :)

ap

Itseäni häiritsi "laittaa harrastamaan". Kyllä sen lapsen pitää itse saada päättää mitä haluaa harrastaa. Ehdotella voi, mutta päätäntävallan pitää olla lapsella. Ei niin, että kun äiti niin tykkää tuosta telinevoimistelusta.

Kuule eipä se tarhaikäinen aina vielä itse tiedä, mitä haluaisi harrastaa ja millaista jokin on, että on ihan ok vaikkapa laittaa harrastamaan. Miten lapsi voi tietää, tykkääkö jostain, jos ei joudu sitä kokeilemaan?

ap

Ei niitä kuulu _joutua_ kokeilemaan. Jos joku kiinnostaa, voidaan sitä kokeilla. Jos ei ole kivaa, voidaan lopettaa. Kyllä meillä lapset ovat itse osanneet osoittaa kiinnostuksena ja toisaalta harrastuksia ehdotellessani sen, ettei joku kiinnosta yhtään.

Ei kaikki osaa. Mun 6-v ilmoitti, että äiti haluan harrastuksen, mutta ei yhtään tiennyt minkä. Seuraavat 4 vuotta kokeili erilaisia sen mukaan mitä minä ehdotin, että tässä voisit tykätä, otin mukaan jopa omaan käsityöpiiriini puoleksi vuodeksi, ennen kuin löytyi lopulta se mitä halusi jatkaa. Häneltä itseltään ei tullut ikinä yhtään ehdotusta, ainoastaan "en minä tiiä", kun asiaa joka kesä ja talvi kysyttiin, kun ei jaksanut jatkaa pitempään.

No voi herranen aika :D. Olen siis se joka aiemmin kirjoitti että kannattaa laittaa voimisteluun mutta ei kai kukaan vanhempi nyt laita vasten lapsen omaa tahtoa, voi apua. Meillä lapsi kävi kokeilemassa ja itse halusi ihan itse jatkaa ja rakastaa voimistelua. En nyt voinut kuvitellakaan että joku luulisi että pistettiin vaan lapsi vasten omaa tahtoa harrastukseen oli se harrastus sitten mikä vaan.

Ja huonolla päivällä tarkoitin sitä että joku temppu ei ollut onnistunut treeneissä yrityksistä huolimatta tai nilkka vääntynyt volttiradalla tms. En sitä että lapsi ei haluaisi treeneihin lähteä, haluaisi jopa että treenimäärä lisääntyisi ja oikein odottaa aina seuraavia treenejä. Ei ole enää päiväkoti-ikäinen vaan 10v.

Niin ja ei meidän 4-vuotias ainakaan itse olisi osannut sanoa että haluaa kokeilla voimistelua, ei edes tiennyt siitä mitään koska kukaan kavereista ei harrastanut. Ekaan voimisteluryhmään tulikin yksi päiväkotikaveri mukaan mutta hän ei syttynyt lajista ja lopetti vuoden jälkeen kun omani halusi ehdottomasti jatkaa.