Kolmaskymmeneskuudes Viikko

Kulta hyvä, olet vastuussa läheltäpiti-rakonpidätyskyvynpettäminen -tilanteesta sohvalla. Luin vanhoja kirjoituksiasi liian monta putkeen ja päädyin pyyhkimään naurun kyyneleitä, mies vieressä sai osansa niin ääneen lukemisesta kuin tarpeekseen harakkamaisesta naurunkiljunnasta. Ja pieni mahassa oli kuin trampoliinilla ja protestoi tönimällä jalalla kylkeen. Pyydän, laitetaanhan raskausaikasi kansien väliin nimikkeellä "Vauvatehdas" jotta voin hankkia sen siskolleni ja rakkaalle ystävälleni, kun he tulevat (toivottavasti pian) tähän niin ihanaan siunattuun tilaan... (tai sitten blogin on PAKKO olla luettavissa TODELLA PITKÄÄN! - koska en tiedä milloin heillä natsaa). En varmana ole tämän ajatukseni kanssa yksin :) Ei mitään paineita.... ;) Kiitos etukäteen!

Heippa!

Ymmärrän hyvin että ahdistaa ja ärsyttää. Kiukuttaa niiiiiin helposti. Sama täällä.

Takki ei mene kiinni ja paleltaa ulosmennessä. Ketuttaa kun ei pysty liikkumaan normaalisti. Aina sitä ähinää ja puhinaa kun jotain yrittää tehdä.

Alan toivomaan että lapsi tulisi vuoden vaihteen jälkeen (laskettu on 11.1.) Pitää sitten alkaa kyykkyjä tekemään/jumppaamaan ja saunassa ramppaamaan (tai kuumat suihkut - mutta varovasti jos otat jumppapallon mukaan). Ja SEKSIÄ mahdollisimman paljon. ;)

Joten olen mukana sun tunteissasi. :)

Niin muuten, mulla ei mennyt esikoisen kanssa kun päivän yli. Ei ne lääkärit tiedä. Vauva tulee kun haluaa tulla. Niin se vaan menee.

Kokemuksen syvällä rintaäänellä: päivä kerrallaan. Hetki kerrallaan ja nauti mahdollisimman paljon olosta (vaikeeta - tiedän). Toinen kun painaa painamistaan kun laskeutuu alaspäin. Pissalla saa käydä koko ajan ja raivostuttavaa kun aina jää jotain "säästöön" ja kun nousee ylös pöntöltä, pissittää taas.

Mutta vointeja sulle ja jaksamisia!! Lämmintä joulua! :)

Eliisa: Tuo vessassa juokseminen on kyllä niin totta! Hyvä jos tulee välissä 5 minuuttia uniaikaa kun taas Mini vaihtaa asentoa ja johan tulee asiaa Hotelli Helpotukseen :D

Tii: Kiitos kaunis, mutta luulen että kirjalliset kykyni ovat hiukan turhan rajoittuneet jotta saatais blogista käsissä pideltävä versio. Kansien väliin kun tarvittais enemmän kuin puoli sivua kerrallaan ;) Mutta meno jatkuu edelleen, ja ainakin niin kauan kuin Vauva.fi suo niin blogi on ja pysyy.

Sä et oo tyhmä, sä oot ihan hulvattoman hyvä! :D T: Naamakirjan kautta tänne eksynyt ei-raskaana (luojan kiitos) oleva sinkkutyttö, joka ei aio vähään aikaan siunattuun tilaan tullakaan, mutta silti tää blogi kiinnostaa.

Kiitos tästä blogista, sitä on ollut riemastuttavaa lukea. Meidän lapsiluku on nyt tullut täyteen, joten ikuisena vauvakuumeilijana mun täytyy tyytyä jatkossa seuraamaan vaan toisten raskauksia. Suurena vauvafanina toivon kovasti, että jatkat blogiasi vielä vauvan syntymän jälkeenkin, sillä siitä vasta alkaa ihana seikkailu! Hyviä hermoja viimeisiin viikkoihin, pian saat pikkuisen nyyttisi syliin :)

Yritä ottaa rennosti, tiedän tunteen.. :) Viimeisinä päivinä siivoa, pakkaa laukku sairaalaan ja sauno paljon. Itella poika syntyi laskettuna päivänä, en tiedä johtuiko juuri saunomisesta ja siivoamisesta.. Ja oli ensimmäinen lapsi. Tässä toista harkitessa, poika on nyt 8v. Jaksamisia. :D <3

Siis määrähän ei korvaa laatua ja kyllä tässä blogissa määrää ihan riittävästi riittää kirjaksi asti - vähintään ihan yhtä paljon kuin Vuorisissa ;-) joita on maha kippurassa naurettu kerta jos toinenkin..... ja voi vau mitä siitä siitä seuraa jos jatkat kirjoittamista mahan tyhjennyttyä. Tyylisi on niiiiin pureva !

Vauvakuumetta ( jota ei siis ikinä ennen ole ollut ) pukkaa ... outo ja uusi ilmiö vaikka yläkerrassa touhuaa neiti 7 v ja vaunuissa nukkuu herra 6 kk. Joo, nukkuu kun nukkuu - vaan ei yöllä!

Nauti, jälkeenpäin huomaat kuinka ainutlaatuista aikaa elämässä nämä viimeiset viikot & tulevat ensimmäiset viikot ovat, vaikkei se nyt siltä tunnukkaan.

Meille syntyi poika 19.12.09, ensisynnyttäjä ja meni 12 päivää yli lasketun. Jokainen päiä oli aivan tuskallista, suosittelen miestäsi hankkimaan haarniskan, kun/jos LA ohitetaan... Meinaan sitten vasta kaikki TYHMÄÄ onkin! Aamulla herään "tänään varmaan tapahtuu" illalla menet nukkumaan "kun ei päivällä tapahtunut, niin yöllä varmaan..." jne.



Mutta minä nautin olostani, kun voin NOSTAA LATTIALTA SINNE PUDONNEEN TAVARAN!!!! :D

Tuula: Paljon onnea pojasta! Pakko myöntää että olen aika kateellinen myös kyykkäämistaidon palautumisesta ;)

Mirell@: Kiitos kaunis, on aina yhtä mukava kuulla että kikatuttaa. Varsinkin jos ei saa yöllä edes nukkua niin on hyvä että jokin vähän hymyilyttää :)

Vattupiirakka: luulen että jos näyttäisi menevän yli niin minua ei saa revittyä saunasta (jossa siis seison moppi toisessa kädessä toisella lauteita kuuraten) pois millään...

kuuden äiti: Saamasi pitää, kunhan synnytyksessä kaikki menee sen verran hyvin että saadaan Mini ehjänä ulos ja minut jotenkuten ehjänä kotiin ;)

Miu miu: Tervetuloa sekaan myös ei-raskaat sinkkutytöt :)

Mulla takana 6 raskautta joista viisi päättyi käynnistettyyn synnytykseen.Kuudes, kuopus syntyi itsekseen viikko ennen laskettua aikaa... Ylimenevät päivät tuntuvat viikon mittaisilta ja jokainen tunti päivän pituiselta.....Toinen lapsi syntyi rv 42+2 ja on tosiaan pisimpään kestänyt raskauteni...Harkitsin itseni kahlitsemista käsiraudoin synnärin oveen...Mutta jälkeenpäin muisteltuna sitä mahaa on jopa ollut ikävä. Onhan tunnettu tosiasia se että odottavan aika on pitkä..Etukäteenhän kukaan ei voi tarkkaa syntymän hetkeä määritellä...Voimia viimeisiin viikkoihin.

Kulta kiltti tekaseppas se kirja joutessas jooko :D ennenkaikkea "joutessas". Ei sen tartte mikään erikseen kirjotettu romaani olla vaan kokoelma juurikin näistä blogikirjotuksista! Siis tää on niin hauska, ja kyllä sulla kynä kädessä pysyy, tai pikemminkin näppis :D.

Rantapalloilleena on hauska seurata Sinun kamppailuasi kasvavan pallon kanssa ja hihitellä hormoonihurahduksille jne.

Et ehkä usko mutta tämä on luontoäidin suurin huijaus: niin ihanan epämukavaa ja viheliäistä kun raskaanaolon varsinkin loppumetrit ovatkaan, sen unohtaa! Voitko käsittää? Seuraavaa-jos Luoja suo- suunnitellessa sitä ei edes muista KUINKA hauskaa se olikaan....:D.

Suski: Kyllä sitä melkein alkaa jo uskomaan kun joutuu itsekin tarkistamaan omista blogikirjoituksistaan että oliko se ensimmäinen kolmannes todella niin kamala...