"Asuntolainakikkailu: Suomessa saattaa muhia samanlainen kupla, joka kaatoi USA:n talouden 10 vuotta sitten"

Niinpä. Ei otettu opiksi USA:n tapahtumista, vaikka olisi pitänyt. Asuntolainoja tyrkytetään avokätisesti, koska raha "syntyy" silloin eli lainattava rahaa ei ole edes olemassa.

Kohta kenelläkään ei ole rahaa asua missään asuntojen hintakuplan ja ns. sijoittajien ahneuden vuoksi!

Ja kaikkialla hoetaan, että hankkikaa sijoitusasuntoja velalla, vaurastukaa ja tuntekaa kuinka passiivinen tulo tulvii ovista ja ikkunoista! Ihanan riskitöntä!

Onneksi en itse asu uudessa yhtiössä jossa puolet kämpistä on "sijoittajien" hallinnassa. Voi nimittäin olla, että saattaa hieman tuntua vastikkeessa, kun "sijoittajien" korttitalot lähtevät rytisemään alas, eikä vastikkeiden maksuun enää löydy likviditeettiä.

Olen täysin samaa mieltä siitä kun tuo ylen jutussa haastateltu tyyppi, että osakkeen velkaosuuden lyhennysvapaat vuodet pitäisi uusien yhtiöiden kohdalla poistaa kokonaan käytöstä! Voi olla, että joku "sijoittaja" havahtuisi siinä kohdalla ymmärtämään, että jostain kaksiosta ei ikinä voi alkaa pyytämään esim. yli 2000 €:n kuukausivuokraa.

Tuo ajatus siitä, että rahaa "syntyy" kun pankki myöntää lainan, on hieman harhaanjohtava. Kysehän on siitä, että pankki arvioi asiakkaan luotonmaksukyvyn ja tavallaan arvopaperistaa ne asiakkaan tulevat ansiot. Kun pankki arvioi, että tämä asiakas pystyy tästä lainasta selviytymään tulevaisuuden tuloillaan ja poikkeustapauksessa viimeistään sillä, että lainan vakuutena oleva asunto myydään, pankki myöntää lainan. Ei sitä rahaa luoda tyhjästä, vaan se asiakkaan antama vakuus siitä, että lainat tulee maksettua, on sen myönnetyn lainasumman arvoinen. Asiakas siis myy velkakirjan pankille sovittuun hintaan. Ja pankki voi halutessaan myydä tämän velkakirjan eteenpäin jollekin toiselle taholle. Jonkin verran tätä eteenpäinmyyntiä tapahtuukin, verkkopankissa näkyy vain, että tämä luotto on siirretty sille ja sille taholle, yleensä pankin omalle kiinteistöluottopankille. Nämä ovat tyypillisesti tahoja, jotka pistävät useampia lainoja samaan nippuun ja myyvät niitä eteenpäin halukkaille ostajille.

Hauska nähdä kun velkamuulit on kohta paniikissa.

Meikä kaupungin kämpässä senkun porskuttaa.

Taidan mennä ostamaan popcornia ja kaljaa; pitäkää pölvästit stetsoneistanne kiinni - kohta mennään !!

Vierailija kirjoitti:

Tuo ajatus siitä, että rahaa "syntyy" kun pankki myöntää lainan, on hieman harhaanjohtava. Kysehän on siitä, että pankki arvioi asiakkaan luotonmaksukyvyn ja tavallaan arvopaperistaa ne asiakkaan tulevat ansiot. Kun pankki arvioi, että tämä asiakas pystyy tästä lainasta selviytymään tulevaisuuden tuloillaan ja poikkeustapauksessa viimeistään sillä, että lainan vakuutena oleva asunto myydään, pankki myöntää lainan. Ei sitä rahaa luoda tyhjästä, vaan se asiakkaan antama vakuus siitä, että lainat tulee maksettua, on sen myönnetyn lainasumman arvoinen. Asiakas siis myy velkakirjan pankille sovittuun hintaan. Ja pankki voi halutessaan myydä tämän velkakirjan eteenpäin jollekin toiselle taholle. Jonkin verran tätä eteenpäinmyyntiä tapahtuukin, verkkopankissa näkyy vain, että tämä luotto on siirretty sille ja sille taholle, yleensä pankin omalle kiinteistöluottopankille. Nämä ovat tyypillisesti tahoja, jotka pistävät useampia lainoja samaan nippuun ja myyvät niitä eteenpäin halukkaille ostajille.

On tuo silti irti siitä perinteisestä anto-/ottolainauksesta ja talletuskorko/lainakorko kytköksestä.

Esimerkiksi tämä Espoossa myynnissä oleva uudiskohde:

Kaksio 36,5 m2 Saunalahdessa. Myyntihinta 70.000 €, velaton hinta 220.000 €. Tuosta kun ostaja katsoo että hoitovastike + vesimaksu n. 150 € ja rahoitusvastike n. 130 €, niin siitähän äkkiä laskee että halpaa on asuminen. Vain 70.000 € tarvitsee vaan löytyä taskusta että kiinni pääsee. Mutta entäs sitten kun yhtiölainan lyhennykset iskevät päälle?

Vielä kun koko talo on täynnä samanlaisella tyylillä ostettuja kämppiä niin lykkyä tykö...

https://asunnot.oikotie.fi/myytavat-asunnot/espoo/14675377

Vierailija kirjoitti:

Esimerkiksi tämä Espoossa myynnissä oleva uudiskohde:

Kaksio 36,5 m2 Saunalahdessa. Myyntihinta 70.000 €, velaton hinta 220.000 €. Tuosta kun ostaja katsoo että hoitovastike + vesimaksu n. 150 € ja rahoitusvastike n. 130 €, niin siitähän äkkiä laskee että halpaa on asuminen. Vain 70.000 € tarvitsee vaan löytyä taskusta että kiinni pääsee. Mutta entäs sitten kun yhtiölainan lyhennykset iskevät päälle?

Vielä kun koko talo on täynnä samanlaisella tyylillä ostettuja kämppiä niin lykkyä tykö...

https://asunnot.oikotie.fi/myytavat-asunnot/espoo/14675377

Minä olen itse etsimässä asuntoa ja olen käynyt eri pankkien kanssa neuvotteluja. Kyllä pankit ovat noihin suhtautuneet siten, että katsovat velatonta hintaa, koska taloyhtiövelan lyhennys vaikuttaa asiakkaankin kokonaismaksukykyyn. Eli jos pankki on ajatellut myöntävänsä minulle lainaa 150 000 niin en saa silloin ostaa uudiskohdetta, jonka velaton hinta onkin 300 000.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Esimerkiksi tämä Espoossa myynnissä oleva uudiskohde:

Kaksio 36,5 m2 Saunalahdessa. Myyntihinta 70.000 €, velaton hinta 220.000 €. Tuosta kun ostaja katsoo että hoitovastike + vesimaksu n. 150 € ja rahoitusvastike n. 130 €, niin siitähän äkkiä laskee että halpaa on asuminen. Vain 70.000 € tarvitsee vaan löytyä taskusta että kiinni pääsee. Mutta entäs sitten kun yhtiölainan lyhennykset iskevät päälle?

Vielä kun koko talo on täynnä samanlaisella tyylillä ostettuja kämppiä niin lykkyä tykö...

https://asunnot.oikotie.fi/myytavat-asunnot/espoo/14675377

Minä olen itse etsimässä asuntoa ja olen käynyt eri pankkien kanssa neuvotteluja. Kyllä pankit ovat noihin suhtautuneet siten, että katsovat velatonta hintaa, koska taloyhtiövelan lyhennys vaikuttaa asiakkaankin kokonaismaksukykyyn. Eli jos pankki on ajatellut myöntävänsä minulle lainaa 150 000 niin en saa silloin ostaa uudiskohdetta, jonka velaton hinta onkin 300 000.

Kaikki pankit eivät ilmeisesti näin ole ainakaan aiemmin toimineet. Mutta loistavaa jos tilanne on tämä nyt!