”Äiti, saanko ottaa jätskin?”
”Et”
”Miksen?”
”Ku nyt ei oo ruoka-aika. Tunti sitte syötiin ruoka”
”Mut mul on nälkä!”
”No tunnin päästä on välipala. Pitää syödä sen verran, että pärjää pari tuntia”
”Mä otin jo, ku emmä tienny et ei saa ottaa!”
Kommentit (47)
Vierailija kirjoitti:
Miten tiuhat ateriavälit teillä oikein on? Tunti sitten syöty ja tunnin kuluttua välipala? ! Kaksi tuntia siis väli ja lapsella siinä välissä nälkä? Mitä te oikein syötte kun jatkuvasti pitää syödä?
Aamupala n. klo 7-8
Ruoka n. klo 11-12
Välipala n. klo 14-15
Iltaruoka n. klo 17
Iltapala n. klo 19-20
Klo 12 siis oli syöty ruoka ja klo 14-15 on välipala. Ihan tilanteen mukaan. Kyllä, meillä on säännölliset ruoka-ajat.
Ap
Se että on säännölliset tuoka-ajat ri tarkoita sitä että pitää laiduntaa 2 tunnin välein.
Teet lapsellesi karhunpalveluksen opettamaal syömään jäätelöä ja muuta höttöä. Paras olisi, jos kotona ei olisi lainkaan jäätelöä edes tarjolla.
Vastaus vierailija 42:lle ,,,se muulloinkin tarkoittaa sitä,että on tarkeää olla ihmisen armollinen itselleen silloinkin,kunnkaikki ei ole hyvin.
Kukapa teistä vaivaisi pääätään näin pienillä asioilla ,kuin yksi jätski,jos lapsenne sairastuisi vakavasti.Hiukan suhteellisuutta.
Jos lapsellasi on vaan tylsää? Lähtekää ruuan jälkeen pois kotoa seuraavaan ruoka-aikaan asti, niin ei varmaan ole lapsi valittamassa "nälkää" kun on tosi hauskaa puuhaa.
Vierailija kirjoitti:
Jos lapsellasi on vaan tylsää? Lähtekää ruuan jälkeen pois kotoa seuraavaan ruoka-aikaan asti, niin ei varmaan ole lapsi valittamassa "nälkää" kun on tosi hauskaa puuhaa.
Tuon ikäinen voi kyllä jo itsekin keksiä tekemistä, ihan kotona. Ja mitäs jos äiti on kotona vaikka etätöissä??
Jäin miettimään tätä. Meillä ei lapsuudessa syöty karkkeja, ei sipsejä, eikä vanukkaita. Jäätelöä silloin tällöin mummolassa. Se olikin harvinaista herkkua. Herkkupäivä oli kerran viikossa ja silloin syötiin pähkinöitä ja rusinoita. Hedelmiä ja marjoja oli kyllä aina pöydällä ja pakkasessa. Niitä syötiin välipalaksi. En ole koskaan tykännyt karkeista tai sipseistä, enkä ole koskaan harrastanut napostelua.
Mieheni kotona jääkaapissa ja pakastimessa on aina ollut herkkuja, heillä on aina ollut tuoretta pullaa ja usein myös kakkuja. Ja kyllä, mieheni on ”pullukka”.
Ap