Pienissä yrityksissä tai jopa yksin töitä tekevät, onko teillä paljon sosiaalisia suhteita?
Meidän työpaikalla on kolme mukaan lukien minä, joista yksi ei puhu suomea ja englantiakin huonosti. Osaa kyllä työnsä. Sen lisäksi olen ainoa nainen ja tuo suomea puhumaton on paljon nuorempi, esimies jonkin verran vanhempi. Yhteisiä työn ulkopuolisia jutun aiheita ei ole eikä kahvitaukojakaan pidetä. Kiva kuitenkin, että sain töitä, etten syrjäydy...ilman harrastuksia olisin kyllä tosi yksinäinen, sillä tulin tänne tämän työn takia pienemmältä paikkakunnalta. Onneksi on ollut rohkeutta lähteä harrastamaan. Alussa vain nyhjötin kotona katsomassa telkkkaria ja lukemassa yms.
Jotenkin tuli tämä vain mieleen kirjoittaa, kun monesti sanotaan, että työttömille työ luo myös sosiaalisia suhteita. No ei läheskään aina. Minä en tee edes asiakaspalvelua kuin nimeksi enkä ole juurikaan tekemisissä yhteistyökumppaneiden kanssa, vaan teen taustatöitä ja esimies hoitaa kaikki asiakasasiat itse.
Kommentit (3)
Sosiaalinen elämä ei rajoitu työpaikalle vaan jatkuu vapaa-ajallekkin. Käyn töisen jälkeen harrastuksissa kuten yoogaamassa ja sieltä minulta on paljon hyviä tuttuja joiden kanssa ollaan välillä käyty kahvillakin. Käydään myös perheen kanssa tapaamassa sukulaisia, ja lesten kautta tutustunit lasten ystävien vanhempiin myös lasten harrastusten kautta.
Olen yksinyrittäjä ja teen töitä kotona. Joistain asiakkaista on tullut kavereita, joiden kanssa välillä voi käydä lounaalla ja on kiva vaihtaa kuulumisia. Varsinaiset sosiaaliset suhteet tulee kyllä muuta kautta (vanhat ystävät, perhe, suku).
Aika surkeaa on jos sosiaaliset suhteet on työkavereiden varassa. En minä ainakaan töitä sen takia tee, että saisin kavereita.