Sietämätön kotitilanne kaikille; isoveikkaa ihaileva pikkusisko on jatkuvasti veljensä kimpussa->arki yhtä huutoa

Äitinä tässä on niin paha mieli jokaisen osapuolen kannalta. Kaduttaa myös lasten liian iso ikäero mikä siis on 8 vuotta. Esikoinen on 13v teinipoika, joka kovasti kaipaa omaa rauhaa ja aikaa jätkäporukkansa kanssa pelata koneella ja muutenkin olla rauhassa. Pikkusisko ei anna veikalleen hetkeäkään rauhaa vaan on aina tunkemassa veljen huoneeseen, olipa siellä kavereita tai ei. Esikoista ei enää muutenkaan kiinnosta leikkiä pikkusiskon kanssa muuta kuin kai pakosta tai äidin mieliksi.

Miehelläkin on rankkaa töissä ja hän suorastaan tuntuu vihaavan olla kotona, kun täällä on ikuinen taistelutanner vaan menossa. Lisänä vielä haastaa riitaa minunkin kanssani. En minäkään kaikkea yksin jaksa. Lasten riitely rasittaa minuakin. Minä kuitenkin kuuntelen ja katselen sitä tässä kotona paljon enemmän kuin isä. Säälittää meidän pikkutyttö kun ei se ilkeyttään ole isoveikkansa kimpussa vaan koska niin kovasti ihailee ja rakastaa tätä. Esikoinen sen sijaan on jo pidempään vaikuttanut suorastaan vihaavan pikkusiskoaan, joka on on jatkuvasti kimpussa. Pitäisihän sitä teininkin rauhaa kunnioittaa.

Miksi ikinä tehtiin lapset näin isolla ikäerolle?? Kaduttaa. Milloin helpottaa? Onko muiden pikkutytöillä ollut tällaisia isoveljien pakonomaista ihailua tuossa iässä? Menikö miten pian ohitse? Tyttö siis on 5v nyt ja tuota ihailua on ollut nyt reilut vuoden päivät. Ihan vaaratilanteitakin jo tullut tuosta tytön roikkumisesta veljessään, kun tyttö on kamppailun tiimellyksessä monesti horjahtanut ja kerran löi päänsäkin kurjasti.

Kunpa edes avioliittomme kestäisi tämän kauden.