Akateemisesta koulutuksestani ei ole työssäni hyötyä

Palkkani ei akateemiseksi kummoinen ole, vajaat kolme ja puoli tonnia, mutta eipä ole työkään kummoista, vaikka titteli komealta kalskahtaakin. Tätä työtä pystyisi tekemään aivan hyvin lukiopohjalta.

On tullut tässä vuosien varrella mietittyä, että jos koulutuksen ja työtehtävien suhdetta yleisesti mitattaisiin, niin hyvin usein osoittautuisi, että koulutuksen hyöty on pieni. Mitä enemmän ala vaatii todellista osaamista, sitä vähäisempi on koulutuksen merkitys. Esimerkiksi koodarit eivät titteleillä pullistele, mutta silti palkka saattaa parhaimmillaan lähennellä kymppitonnia.

Tekee mieli vaihtaa pois harmaasta toimistosta, jossa kulutan aikaa. Ei vain taida olla mitään järkevää tietä kokonaan uudelle alalle. Ensin pitäisi käydä useita vuosia tehottomia teoriaopintoja kaikenlaisine hässäköineen, ennen kuin pystyisi edes aloittamaan varsinaisen työn opiskelun.

Olisipa ammatteihin moduulimuotoinen koulutus niin kuin esimerkiksi liikennelentäjillä. He voivat käydä kurssin siellä ja toisen täällä. Maata ja koulua voi vaihtaa vapaasti välillä. Sitten kun kurssit on suoritettu, he ovat valmiita.

Useimmilla muilla aloilla kouluttautuminen on kuitenkin sidottu käytäntöihin, jotka ovat paitsi tehottomia ja aikaa vieviä niin myös joustamattomia ja käytännöstä vieraantuneita.