Lue keskustelun säännöt.
Mitä ihmisten arkista käytösmallia ette ymmärrä? Mikä saa sinut ärsyyntymään? Maalaisjärki kateissa?
Aloitan.
Kaupassa liukuportaan päässä ihmiset pysähtyvät siihen miettimään minne menisi, vaikka takaa tulee muita ihmisiä. Sitten joudut pyytämään anteeksi, että haluat mennä siitä ohi. Miksi siihen pitää pysähtyä?
Kommentit (1212)
Vierailija kirjoitti:
jokaviikkokentällä kirjoitti:
Lentokenttäkäyttäytyminen.
1. Koneeseen pyydetään matkustajat riveiltä 1-10 ja sinne jonoon menee rivistä 22 ihmiset ja ihmettelevät mikseivät pääse kyytiin.
2. Ihmiset seisovat kirjaimellisesti kiinni liukuhihnassa ja hipelöivät joka laukun odottaessaan omaansa. Itselläni on erittäin erottuva(neonvärejä ja nauhat) matkalaukku ja siihen kajoaa väh. 10 ihmistä joka kerta. Kun seuraan näiden ihmisten ottaessa vihdoin omaa laukkua, on heillä kokomusta matkalaukku..
3. Ihmiset polttavat lentokoneiden vessassa tupakkaa. En voi ymmärtää. Jos lento kestaa 2,5 h, kyllä sen varmaan voisi kestää.
Viimeisenä ehkä se eniten ärsyttävä tapa, jota en Millään pysty Ymmärtämään: Jonottaminen. Portit aukeavat 10 min päästä ja yli puolet matkustajista ovat jo jonossa ja kehtaavat huokailla, kun jono ei lopulta porttien avautuessa liiku tarpeeksi nopeaa. Itse odotan niin kauan ettei ole enää ketään jonossa, ennen kuin edes nousen sohvalta porttia kohden. Putki on kuitenkin täynnä porukkaa.
Miksi valtaosa ihmisistä jonottavat vartin, kun ei se kone lähde kumminkaan ilman kuulutuksia?
Pakko jonottaa, koska koneeseen on menossa taliaivoja, joiden käsimatkatavaroiden mitat ovat yli sallitun. Jos menet viimeisenä, laukkusi joutuu eri puolelle konetta tai jopa ruumaan. Esim Finnairilla sinne penkkien yläpuolelle pitäisi mahtua 3 laukkua, mutta joskus mahtuu vain 2.
Jos sinun käsimatkatavarasi on sallitun kokoinen, se mahtuu myös edessä olevan penkin alle. Ne lokerot on aina täynnä ja sinun laukkusi tai jalkatilasi ei ole yhtään sen tärkeämpi kuin muidenkaan. Matkustan lähes aina pelkillä käsimatkatavaroilla ja laitan ne oletusarvoisesti penkin alle koska ei huvita alkaa pelaamaan tetristä muiden matkustajien kanssa. Norwegianilla tai Finnairilla ei ole koskaan valitettu siitä että reissureppuni on penkin alla, ja sillä perusteella teinkin päätöksen matkustaa repun enkä kovakuorisen matkalaukun kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kylään tunkemista liian aikaisin aamulla. Ja yllätyksenä muutenkin. Tänäänkin äitini olisi tullut ennen aamukahdeksaa meille, onneksi laittoi viestiä ensin, johon en ymmärrettävistä syistä vastannut ennen heräämistä. Usein huhuilee pihalla noihin aikoihin... On usein myös kutsumassa itseään kahvittelemaan lasten nukkumaanmenoaikoihin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jäi vielä siihen risteykseen valittamaan kun piti jatkaa matkaa. Tiedän ettei jalkakäytävällä saa ajaa, mutta voi himpura ei siihen kukaan kuole jos se jalkakäytävä on TYHJÄ!
Sääntöuskovaiset melkein kuolee. Ainakin niillä menee päivä pilalle joka kerta, kun joku ajaa jalkakäytävällä (vaikka se onkin tyhjä) tai kävelee päin punaisia (vaikka autoja ei tule mistään suunnasta) tai ei pidä pyörässä valoja (koska on vasta hämärtyvä ilta, ei lähellekään pimeä) tai parkkeeraa auton puoliksi pyörätielle (vaikka joka suunnassa olisi tilaa kiertää). Liityin yhteen pyöräily-faceryhmään ihan sen takia, että saan siellä käydä naureskelemassa miten vaikeaksi tuo porukka elämänsä kokee ja miten järjettömästi aikaa ne käyttää siellä säännöistä vänkäämiseen keskenänsä :D
Haluaisin liittyä tähän ryhmään :D! En myöskään kestä sääntöuskovaisia - en millään elämänosa-alueella.
Olen vain perustavalla tavalla erilainen verrattuna näihin ihmisiin. Voisiko joku sääntöuskovainen valottaa täälläkin sitä, mikä tästä pikkutarkasta sääntöjen noudattamisesta typerissä tilanteissa tekee niin nautinnollista? Ja toisaalta; miksi se teidän maailmankaikkeus heilahtaa joka kerta, kun joku ajaa 5 metriä jalkakäytävällä keskellä yötä kun siellä kukaan ei ole tiellä? Miksi? Onko teillä joku perusturvattomuuden tunne, joka ei kestä sitä, että viimeisetkin säännöt jää noudattamatta?
Asiast vaan sujuu paremmin kuin noudatetaan sääntöjä. Suunnilleen kaikki 200 kuolemaa vuosittain liikenteessä johtuu siitä että joku on vähän soveltanut sääntöjä eikä ole nähnyt tarpeellisesksi noudattaa niitä.
Tavallaan olen kyllä samaa mieltä - eli että asiat nyt vaan sujuu paremmin, kun noudatetaan sääntöjä. Esim. ihan hyvä olis, jos ratikkaan noustessa odotettais ne edeltävät pois ennen kuin itse rynnätään sisään. Tai että täydessä ravintolassa ei mennä varaamaan paikkoja, jos aiemmin tulleita on vielä ilman pöytää. Useinhan on kyse - ei vain säännöstä, tai "säännöstä" vaan käytöstavoista.
Mutta lähinnä mietin sitä, miksi Sääntö-Suomessa pitää olla niin suhteeton. Ihan kuin kaikki asiat olisivat saman arvoisia ja ihan kuin tilannetajua ei saisi missään käyttää. On eri asia ajaa pyörällä jalkakäytävällä silloin, kun on paljon jalankulkijoita, kuin että ajaa esim. 5 metriä ihan selkeästi tyhjällä jalkakäytävällä keskellä yötä laittaakseen kaupunkipyörän parkkiin.
Tämänkin ketjun otsikossa kysytään, että "onko maalaisjärki kateissa". Mielestäni se on kateissa juuri esim. silloin, kun sillä kaupunkipyörällä ei voi ajaa 5 metriä tyhjällä tiellä. Vastaavasti ihan yhtä maalaisjärjetöntä toimintaa on esim. se, että jotkut pyöräilijät kiukulla haluavat ajaa sentilleen pyöräkaistalla ja huutelevat asiattomuuksia ulkomaalaisille turisteille, jotka ei ehkä ihan tajua, ettei täällä Suomessa kannata sormenpäätäkään sille pyörätien puolelle altistaa. Maalaisjärkinen tyyppi soittaisi a) kelloa ja b) kiertäisi rauhallisesti muutaman metrin siitä kävelytien tai jorpakon puolelta...
Tässä on ihan hyvä pointti. Mutta johonkin pitää raja kuitenkin vetää. On varmasti helpompaa, että sääntö on ei saa ajaa jalkakäytävällä kuin että ei saa ajaa kuin 5 metriä, jos teline on lähellä tms. Seuraavaksi sitten joku teline onkin 5,5 m jne. Samoin jos sääntö olisi saa ajaa jos ei ole muita tielläliikkujia, no mitä jos onkin vaikka 1 hlö 100 metrin päässä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jäi vielä siihen risteykseen valittamaan kun piti jatkaa matkaa. Tiedän ettei jalkakäytävällä saa ajaa, mutta voi himpura ei siihen kukaan kuole jos se jalkakäytävä on TYHJÄ!
Sääntöuskovaiset melkein kuolee. Ainakin niillä menee päivä pilalle joka kerta, kun joku ajaa jalkakäytävällä (vaikka se onkin tyhjä) tai kävelee päin punaisia (vaikka autoja ei tule mistään suunnasta) tai ei pidä pyörässä valoja (koska on vasta hämärtyvä ilta, ei lähellekään pimeä) tai parkkeeraa auton puoliksi pyörätielle (vaikka joka suunnassa olisi tilaa kiertää). Liityin yhteen pyöräily-faceryhmään ihan sen takia, että saan siellä käydä naureskelemassa miten vaikeaksi tuo porukka elämänsä kokee ja miten järjettömästi aikaa ne käyttää siellä säännöistä vänkäämiseen keskenänsä :D
Haluaisin liittyä tähän ryhmään :D! En myöskään kestä sääntöuskovaisia - en millään elämänosa-alueella.
Olen vain perustavalla tavalla erilainen verrattuna näihin ihmisiin. Voisiko joku sääntöuskovainen valottaa täälläkin sitä, mikä tästä pikkutarkasta sääntöjen noudattamisesta typerissä tilanteissa tekee niin nautinnollista? Ja toisaalta; miksi se teidän maailmankaikkeus heilahtaa joka kerta, kun joku ajaa 5 metriä jalkakäytävällä keskellä yötä kun siellä kukaan ei ole tiellä? Miksi? Onko teillä joku perusturvattomuuden tunne, joka ei kestä sitä, että viimeisetkin säännöt jää noudattamatta?
Asiast vaan sujuu paremmin kuin noudatetaan sääntöjä. Suunnilleen kaikki 200 kuolemaa vuosittain liikenteessä johtuu siitä että joku on vähän soveltanut sääntöjä eikä ole nähnyt tarpeellisesksi noudattaa niitä.
Tavallaan olen kyllä samaa mieltä - eli että asiat nyt vaan sujuu paremmin, kun noudatetaan sääntöjä. Esim. ihan hyvä olis, jos ratikkaan noustessa odotettais ne edeltävät pois ennen kuin itse rynnätään sisään. Tai että täydessä ravintolassa ei mennä varaamaan paikkoja, jos aiemmin tulleita on vielä ilman pöytää. Useinhan on kyse - ei vain säännöstä, tai "säännöstä" vaan käytöstavoista.
Mutta lähinnä mietin sitä, miksi Sääntö-Suomessa pitää olla niin suhteeton. Ihan kuin kaikki asiat olisivat saman arvoisia ja ihan kuin tilannetajua ei saisi missään käyttää. On eri asia ajaa pyörällä jalkakäytävällä silloin, kun on paljon jalankulkijoita, kuin että ajaa esim. 5 metriä ihan selkeästi tyhjällä jalkakäytävällä keskellä yötä laittaakseen kaupunkipyörän parkkiin.
Tämänkin ketjun otsikossa kysytään, että "onko maalaisjärki kateissa". Mielestäni se on kateissa juuri esim. silloin, kun sillä kaupunkipyörällä ei voi ajaa 5 metriä tyhjällä tiellä. Vastaavasti ihan yhtä maalaisjärjetöntä toimintaa on esim. se, että jotkut pyöräilijät kiukulla haluavat ajaa sentilleen pyöräkaistalla ja huutelevat asiattomuuksia ulkomaalaisille turisteille, jotka ei ehkä ihan tajua, ettei täällä Suomessa kannata sormenpäätäkään sille pyörätien puolelle altistaa. Maalaisjärkinen tyyppi soittaisi a) kelloa ja b) kiertäisi rauhallisesti muutaman metrin siitä kävelytien tai jorpakon puolelta...
Tässä on ihan hyvä pointti. Mutta johonkin pitää raja kuitenkin vetää. On varmasti helpompaa, että sääntö on ei saa ajaa jalkakäytävällä kuin että ei saa ajaa kuin 5 metriä, jos teline on lähellä tms. Seuraavaksi sitten joku teline onkin 5,5 m jne. Samoin jos sääntö olisi saa ajaa jos ei ole muita tielläliikkujia, no mitä jos onkin vaikka 1 hlö 100 metrin päässä?
Olet asian ytimessä! Tässä tunnut siis kaipaavan ehdotonta tai ainakin lähes ehdotonta sääntöä, jota voisi sitten absoluuttisesti joka tilanteessa soveltaa - eikö`?
Kun minä juuri en kaipaa joka tilanteeseen ihan ehdotonta pelisääntöä - kaipaan maalaisjärkeä. Eli sitä käytännössä parasta toimintatapaa, jonka jokainen voisi itse järkeillä aina tilannekohtaisesti siten, että ottaisi muut huomioon ja voisi kuitenkin toimia sujuvasti.
Maailma on täynnä asioita, joihin meillä ei voi olla aina ulkopuoleta annettua sääntöä. Olisi helpompi elää, jos käyttäydyttäisiin aidosti fiksusti eikä fiksoiduttaisi aina sääntöihin.
Tarvetta leimata jotkut ihmiset hyperkivoiksi ja jotkut aivan paskoiksi, siis aina ja joka asiassa. Siis yksinkertaisten ihmisten malli joka pätee myös ilmiöihin ja asioihin. Maailma on helpompi kun voi lokeroida ja harmaan sävyt ovat liian vaikeita käsittää. Ja se, että jossain pääosin todella hyvässä asiassa on jokin valuvika: tällöin hyvä asiakin on aivan kauhea, ootteko kuulleet. Ja toisinpäin.
Olisihan näitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja vielä: miten luulet että bussista poistuessa katsellaan ympärille? Seistään oviaukossa?
Ei hyvää päivää, kysyykö joku nyt ihan tosissaan tällaista? Okei, no annas kun täti neuvoo: bussin oviaukolle tullessasi käännät päätä ensin vasemmalle, sitten oikealle (tai vaikka toisinpäin. Saat ihan itse valita!) ja heti sen jälkeen astut maahan. Näin. Koko hommaan kului sekunti ja käyttäydyit kuten kuka tahansa täysjärkinen ihminen olisi automaattisesti käyttäytynyt.
Arkinen käytösmalli jota en ymmärrä: eräiden tapa heittäytyä täysin idiooteiksi silloin, kun halutaan väkisin valittaa jostain, vaikka mitään oikeaa valituksen aihetta ei ole. Erityisesti pyöräilyn intohimoisilla vastustajilla näyttää olevan tämä taito hallussa :)
Ei kuulu jalankulkijan väistää kun astuu ulos bussista! Ei sitä 30km tunnissa pyyhältävää pyörää edes kerkeä nähdä kun astuu ulos. Kun sitten ollaan bssipysäkillä molemmat jalat maassa katsotaan missä ollaan ja väistetään poikkeavaa liikennettä, kun siirrytään jalankulkuväylälle. Tämä kaikki on liikennesuunnittelijoiden vika, pyörätien tulee kaartaa pois bussipysäkiltä, ei niin että bussipysäkki on pyärätiellä.
Niinpä. Tämä asia unohtuu useimmilta pyöräilijöiltä.
Näin sanoo laki: "Pyörätiellä polkupyöräilijän ja mopoilijan on aikoessaan linja-auton tai raitiovaunun pysäkin kohdalla sivuuttaa sille pysähtyneen linja-auton tai raitiovaunun annettava esteetön kulku ajoneuvosta tai raitiovaunusta poistuville ja siihen nouseville matkustajille."
Aika selkeää. Pyöräilijä on se, jolla on väistämisvelvollisuus.
Nää pikkukersat jotka ajavat fillareillaan suojatietä pitkin päätien ylitse ajatellen että kyllä ne autot pysähtyy kun me vaan mennään tästä.
Sukkahousufillaristiäijät, jotka pyöräilevät rinnakkain ajoradalla, tiellä jolla on ohituskielto (mikä keltainen sulkuviiva sitten lieneekään).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minuakin ihmetyttää se, miksi jotkut muuten alinopeutta ajavat autot kiihdyttävät maantiellä heti, kun ohituskaista alkaa. Ohituskaistan päätyttyä he palaavat taas ajamaan alinopeutta.
Toinen ärsyttävä tapa ruuhka-aikoina: Tiellä on kaksi kaistaa, josta toinen kääntyy suuntaan A ja toinen B. Suuntaan A on kilometrin mittainen jono, suuntaan B ei jonoa juuri ollenkaan. Jotkut autoilijat ajavat suuntaan B menevää kaistaa koko pitkän jonon ohi ja viime hetkellä änkeävät johonkin pieneen väliin suuntaan A menevälle kaistalle. Tämä hidastaa koko suunnan A jonoa entisestään, kun vielä useat autot tekevät sitä.
Se ärsyttää, kun jopa kolme naista (yleensä nuorehkoa, tatuoitua, lävistettyä jne) kävelee rinnakkain kevyen liikenteen väylällä - lastenvaunujen kanssa, tukkien koko tien. Koska heillä on lastenvaunut, heistä on sen seurauksena tullut Euroopan omistajia, joille kukaan ei voi huomauttaa mistään, koska sitten sitä olisi lasten vihaaja. Sama ilmiö toistuu busseissa eli käytävät tukitaan, eikä yritetäkään väistää, kun joku yrittää pungertaa bussista ulos.
Eihän ne lapsiraukat voi mitään sille, jos äideiltään puuttuu käytöstavat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Keskellä kevyenliikenteenväylää kulkevat ihmiset ja vielä kuulokkeet korvilla - eivät kuule pyöräilijää, joka yrittää ilmoittaa ohituksesta. Autoilijat, jotka eivät väistämissääntöjen mukaan väistä pyöräilijöitä (viimeksi eilen oltiin törmäyskurssilla). Ihmiset, jotka eivät huomioi toisia ihmisiä. Ihmiset, jotka ulkoiluttavat koiriaan vapaina. Ihmiset, jotka eivät anna toisen puhua lausettaan loppuun.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se kun pysähdyt suojatien eteen autolla ja jalankulkija alkaa huitomaan kädellä että aja vaan. Sitte ollan jopa vihaisen näköisiä koska pysähdyn ja nolona aletaan ylittämään katua. Yleensä hieman vanhemmat ihmiset syyllistyy tähän. Oikeasti se on helvetin vaarallistakin. Kerran olin jyrätä tällaisen huitojan ku se meinaskin hypätä alle. Enää en aja vaikka kuinka huitoisivat.
Jaa, no minua ärsyttää kun ensin auto tulee kovaa, pakko hypätä pyörän päältä odottamaan, sitten se kuitenkin pysähtyykin siihen, alan huitomaan että antaa mennäö vaan, en ala linkuttamaan yli auton edestä. Jos seison siinä ja odotan, helvettiäkö se auto siinä tönöttää enää vaikka ensin tuli kovaa, pitäs tajuta että odotan, kun jo hyppäsin pyörältäkin alas ja jouduin katkasemaan matkani.
Minä en mene yli, odottakoon auto vaikka maailman tappiin. Täällä liikkui viime vuonna joku hullu auto, joka antoi jalankulkijoille luvan mennä, ja ajoikin sitten päältä. Taisit olla sinä.
Tuohan johtuu sinun käytöksestä. Jos olet pyörällä ylittämässä tietä, niin sinä väistät. Mutta jos jalkaudut suojatien kohdalla, niin sinusta tulee jalankulkija ja autoilijan tulee väistää.
Juuri näin! Olin jo kirjoittamassa täsmälleen samoin sanoin vastausta!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kahvilassa voisi vähän miettiä valmiikis mitä ottaa eikä alkaa miettiä sitä vasta kun tulee oma vuoro! Samoin kaivaa maksuvälineet valmiiksi.
Kahviloissa on usein vaikea nähdä valikoimaa jos jonoa ja jotkut tuotteet ovat loppuneet tai eivät päivittäin samat tuotteet saatavilla.
Kyltit pienellä, vasta kohdalla näet, onko tuote gluteeniton/laktoositon tms. Sitten kysymällä selviää, että tuote on nyt loppunut tai näkee läheltä, että munkki on pari päivää vanha, kuivanut ja sokerit sulaneet...
Nimeomaan. Kahvilat voisivat ottaa asiaksi ilmoittaa tuotteistaan selkeämmin.
Itse tällaisena laktoosittomana ja joudun välillä kysymään vasta siellä kassalla, että onko teillä näitä tuotteita.Huomattavan monilla gluteeniton löytyy takahuoneesta, mutta ei ole esillä, eikä edes lue listassa!!
Toki glut. lakton -tuotteita on sitten joku 1-3, joten nopeampi valita, mutta kyllä siinä päässän hetken miettii mitä haluaa.
Varsinkin kun ne tuotteet eivät ole esillä olevien ruokien vastineita, vaan aivan jotain erilaista. :D Jos esillä on pullaa, suklaakakkua ja kinkkuleipää, niin gluteenittomat on juustokakkua, piirasta ja tonnikalaleipää.
Näin. EU:n lainsäädäntö on tehnyt selkeäksi sen, että tuoteselosteissa pitää ilmoittaa selvästi (vaikka lihavoimalla) allergeenit ja yliherkkyyksiä aiheuttavat ainesosat.
Nämä säännöt koskevat myös pakkaamattomia tuotteita, joten ne velvoittavat myös ravintoloita ja kahviloita. Näin sanoo Suomen laki:
"Myös pakkaamattomista elintarvikkeista tulee antaa tietoa allergiaa tai yliherkkyyttä aiheuttavista aineisosista ilman, että kuluttajan tarvitsee niitä erikseen pyytää.
Tiedot voidaan antaa myös suullisesti, jos pakkaamattoman elintarvikkeen läheisyydessä kerrotaan selkeästi esimerkiksi erillisellä taululla, että tiedot voi pyytää henkilökunnalta. Tiedot voivat myös olla kuluttajan saatavissa kirjallisessa tai elektronisessa muodossa. Ne on saatava ennen ostopäätöksen tekoa ja ilman ylimääräisiä kustannuksia."
Ongelma on tuo, että ravintolassa on varauduttu vain kertomaan ainesosat suullisesti. Kävin eilen eräässä vilkkaassa pikaruokaravintolassa Helsingissä lounasaikaan, jossa ruoka piti tilata ja maksaa kassalla. Näin homma eteni: kysyin kassalla ruokien allergeeneistä, jolloin kassa ei niistä tiennyt, joten hän joutui pyytämään apuun toisen työntekijän, joka ei myöskään tiennyt asiasta ja joutui menemään keittiöön kysymään asiaa. Tässä vaiheessa selkäni takana oli jo aika valtava jono (ja epäilemättä ärsyyntynein henkilö näpytteli jo AV:lle vihaviestiä allergikoista, heh). Viimein paikalle tuli keittiöpäällikkö, joka pyysi minut sivuun toiselle kassalla ja hoiti asian, joten jono saatiin purettua ja minäkin seuralaiseni kanssa sain tilattua ruokani.
Heräsi taas ihmettely, että miksi ravintolat eivät laita tuoteselosteita nettiin? Miksi aiheuttaa sumaa ja häiriötä kaikille asiakkaille ja kiirettä henkilökunnalle?
Moniallergikkona katson aina ennen kuin menen ulos syömään ne ravintoloiden nettisivut joten voin valita ravintolan ja/tai ruoatkin valmiiksi. Mutta jos tietoja ei netissä ole, ei voi valita, vaan pitää kysellä paikan päällä, ja vaikka menyyssä lukee että henkilökunta on valmis vastaamaan, niin ravintolat eivät ole kuitenkaan valmistaneet printattua tuoteselostetta henkilökunnalle eivätkä varanneet aikaahan asialle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kahvilassa voisi vähän miettiä valmiikis mitä ottaa eikä alkaa miettiä sitä vasta kun tulee oma vuoro! Samoin kaivaa maksuvälineet valmiiksi.
Kahviloissa on usein vaikea nähdä valikoimaa jos jonoa ja jotkut tuotteet ovat loppuneet tai eivät päivittäin samat tuotteet saatavilla.
Seli seli
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen huomannut leffateattereissa tämän tapahtuvan aivan joka kerta. Tulee kaveriporukka katsomaan esitystä, minimissään 3 henkeä. Sen penkkirivien välissä ensimmäisenä kulkevan on aivan pakko jäädä siihen ensimmäiseen penkkiin istumaan ja muut saavat hyppiä yli. Todennäköisesti tämä eka saa aikaan dominoefektin ja toisena tuleva jää siihen viereiseen jne ja viimeinen joutuu pomppimaan koko köörin yli. Huoh.
Se, kun suojatien ylittämistä odottaessa jokaisen ihmisen on erikseen pakko painaa sitä suojatien ylitysnappia. Välillä tulee nähtyä tilanteita, jossa nappia käydään noin viiden eri ihmisen toimesta painamassa samojen punaisten valojen aikana.
PSA: Jos siinä vekottimessa palaa jo valo, sitä ei tarvitse painaa uudestaan! Vai luuleeko porukka, että liikennevalot vaihtuu oikeesti nopeammin, jos sitä nappia rämpyttää?
Tästähän nyt ei ole mitään haittaa yhtään kenellekään, on vaan alkanut ärsyttää.
Poliisin mukaan kaikille pyöräilijöille ei ole lainkaan selvää, että pyörätieltä ajoradalle tullessaan polkupyöräilijä on väistämisvelvollinen vain kahta poikkeusta lukuunottamatta.
1. Ajoneuvon kuljettajan tulee väistää pyöräilijää, jos ajoneuvon tulosuunnassa on kärkikolmio tai stop-merkki.
2. Risteyksessä kääntyvän ajoneuvon kuljettajan on väistettävä risteävää tietä ylittävää pyöräilijää.
Pyöräilijän ajaessa ajoradalla noudatetaan normaaleja väistämissääntöjä, eli esimerkiksi tasa-arvoisessa risteyksessä oikealta tulevaa pyöräilijää on väistettävä.
Yleensä pyöräilijä ei saa käyttää suojatietä ajoradan ylittämiseen. Jos suojatie on pyörätien jatkeena tai suojatie on ajoratamerkinnöin merkitty pyörätien jatkeeksi, saa pyörällä ylittää ajoradan sitä pitkin. Näissä tilanteissa on pyöräilijä kuitenkin väistämisvelvollinen ellei muuta väistämisjärjestystä esitetä liikennemerkeillä (kolmio tai stop-merkki).
Selasin monta sivua toivoen, että jossain kohtaa palattaisiin aiheeseen ja puhuttaisiin muustakin kuin liikenteestä.
Lopulta kyllästyin ja hyppäsin viimeiselle sivulle, vain todetakseni että täällä jankataan aina vain siitä saa- ta- nan liikenteestä!
Kiitos taas hyvän ketjun pilaamisesta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jäi vielä siihen risteykseen valittamaan kun piti jatkaa matkaa. Tiedän ettei jalkakäytävällä saa ajaa, mutta voi himpura ei siihen kukaan kuole jos se jalkakäytävä on TYHJÄ!
Sääntöuskovaiset melkein kuolee. Ainakin niillä menee päivä pilalle joka kerta, kun joku ajaa jalkakäytävällä (vaikka se onkin tyhjä) tai kävelee päin punaisia (vaikka autoja ei tule mistään suunnasta) tai ei pidä pyörässä valoja (koska on vasta hämärtyvä ilta, ei lähellekään pimeä) tai parkkeeraa auton puoliksi pyörätielle (vaikka joka suunnassa olisi tilaa kiertää). Liityin yhteen pyöräily-faceryhmään ihan sen takia, että saan siellä käydä naureskelemassa miten vaikeaksi tuo porukka elämänsä kokee ja miten järjettömästi aikaa ne käyttää siellä säännöistä vänkäämiseen keskenänsä :D
Haluaisin liittyä tähän ryhmään :D! En myöskään kestä sääntöuskovaisia - en millään elämänosa-alueella.
Olen vain perustavalla tavalla erilainen verrattuna näihin ihmisiin. Voisiko joku sääntöuskovainen valottaa täälläkin sitä, mikä tästä pikkutarkasta sääntöjen noudattamisesta typerissä tilanteissa tekee niin nautinnollista? Ja toisaalta; miksi se teidän maailmankaikkeus heilahtaa joka kerta, kun joku ajaa 5 metriä jalkakäytävällä keskellä yötä kun siellä kukaan ei ole tiellä? Miksi? Onko teillä joku perusturvattomuuden tunne, joka ei kestä sitä, että viimeisetkin säännöt jää noudattamatta?
Asiast vaan sujuu paremmin kuin noudatetaan sääntöjä. Suunnilleen kaikki 200 kuolemaa vuosittain liikenteessä johtuu siitä että joku on vähän soveltanut sääntöjä eikä ole nähnyt tarpeellisesksi noudattaa niitä.
Tavallaan olen kyllä samaa mieltä - eli että asiat nyt vaan sujuu paremmin, kun noudatetaan sääntöjä. Esim. ihan hyvä olis, jos ratikkaan noustessa odotettais ne edeltävät pois ennen kuin itse rynnätään sisään. Tai että täydessä ravintolassa ei mennä varaamaan paikkoja, jos aiemmin tulleita on vielä ilman pöytää. Useinhan on kyse - ei vain säännöstä, tai "säännöstä" vaan käytöstavoista.
Mutta lähinnä mietin sitä, miksi Sääntö-Suomessa pitää olla niin suhteeton. Ihan kuin kaikki asiat olisivat saman arvoisia ja ihan kuin tilannetajua ei saisi missään käyttää. On eri asia ajaa pyörällä jalkakäytävällä silloin, kun on paljon jalankulkijoita, kuin että ajaa esim. 5 metriä ihan selkeästi tyhjällä jalkakäytävällä keskellä yötä laittaakseen kaupunkipyörän parkkiin.
Tämänkin ketjun otsikossa kysytään, että "onko maalaisjärki kateissa". Mielestäni se on kateissa juuri esim. silloin, kun sillä kaupunkipyörällä ei voi ajaa 5 metriä tyhjällä tiellä. Vastaavasti ihan yhtä maalaisjärjetöntä toimintaa on esim. se, että jotkut pyöräilijät kiukulla haluavat ajaa sentilleen pyöräkaistalla ja huutelevat asiattomuuksia ulkomaalaisille turisteille, jotka ei ehkä ihan tajua, ettei täällä Suomessa kannata sormenpäätäkään sille pyörätien puolelle altistaa. Maalaisjärkinen tyyppi soittaisi a) kelloa ja b) kiertäisi rauhallisesti muutaman metrin siitä kävelytien tai jorpakon puolelta...
Itse asiassa lain mukaan jos se pyörätie on jalkakäytävällä, niin kyllä jalankulkija saa siinä kävellä ja ajoneuvon kuljettajana pyöräilijän pitää väistää jalankulkijaa. Myös laki vaatii ajoneuvoja sopeuttamaan nopeutensa tilanteen mukaan. Jalankulkijaa laki vaatii ainoastaan olemaan tahallisesti estämättä pyöräilijän kulkua pyörätiellä, mikä tarkoittanee, ettei saisi kulkea niin että koko jalkakäytävä on tukossa tai että seisokellaan ryhmänä koko väylän tukkeena.
Se, että jalkakäytävä näyttää tyhjältä, ei ole syy miksi sillä saisi ajaa pyörällä hippulat vinkuen. Lain mukaan kun yli 12-vuotias pyöräilijä ei saa ajaa jalkakäytävällä ollenkaan. Oli se tyhjä tahi ei.
Ongelma säännöistä joustamisessa Suomessa on ensiksi jo tämä, ettei tunneta niitä sääntöjä, eikä usein edes ole katsottu kartasta reittiä etukäteen. En suosittele joustavaa asennetta niille pyöräilijöille, joilla on itsekäs mentaliteetti ja säännötkin hukassa.
Vasta kun tuntee säännöt ja lait ja ymmärtää miksi ne on laadittu, voi eri tilanteissa joustaa hieman varsinkin jos se tapahtuu muut huomioonottamalla.
Vierailija kirjoitti:
Selasin monta sivua toivoen, että jossain kohtaa palattaisiin aiheeseen ja puhuttaisiin muustakin kuin liikenteestä.
Lopulta kyllästyin ja hyppäsin viimeiselle sivulle, vain todetakseni että täällä jankataan aina vain siitä saa- ta- nan liikenteestä!Kiitos taas hyvän ketjun pilaamisesta.
Liikenteessä ihmisillä on paljon outoja ja ärsyttäviä tapoja. Eli liittyy ketjun aiheeseen.
Kiitos tästä ilahduttavan järkevästä ja akateemisesta näkemyksestä!
Itsekin peräänkuulutan tilannesidonnaisuutta. Omaa järkeä saa ja kuuluu käyttää.
Ja mitä tulee tuohon alkuperäiseen kommenttiin siitä , että sääntöjä väheksyvät ei ymmärtäisi riskejä ja sitä, miksi säännöt on luotu. Minusta älykäs ihminen nimenomaan ymmärtää riskin ja ylipäänsä riskin käsitteen - eli sen, että riski on mitta, joka mittaa sekä todennäköisyyttä että seurauksia (ei vain toista näistä). Lisäksi fiksu ihminen pystyy nopeastikin arvioimaan, minkä vuoksi säännöt on luotu. Ei sääntöjä ole luotu itseisarvoksi tai tiukaksi muuttumattomaksi kehikoksi, vaan siksi, että kaikki sujuisi luotettavasti ja jouhevasti ja yhteisön arvoja kunnioittaen. Säännöillä tavoitellaan jotakin ja älykäs ihminen pystyy sen tavoitteen aina tapauskohtaisesti arvioimaan.