Sinä, jolla on pitkäaikaisia ystäviä (jo lapsuudesta)!
Jos tutustuisit ystäviisi vasta nyt aikuisena, tulisiko teistä ystäviä?
Kauhukseni tajusin että ystäväni ovat ihan eri aallonpituudella kuin minä eli tuskin ystävystyttäisiin aikuisina. Ollaan kuitenkin 30 vuotta jo ystäviä oltu niin on sitä oppinut sietämään toiselta yhtä ja toista, varmasti molemmin puolin. Mutta uudelleen en tähän lähtisi.
Kommentit (5)
Teillä siis suhde kuin sisaruksilla.
Rakas, mutta välillä vi**un ärsyttävä.
Ihanaa.
Ystävissäni ei ole sietämistä, aallonpituus täsmää. Näin on ollut pisinpään tuntemieni kanssa jo 44 vuotta, ekasta luokasta alkaen.
Suurimman osan kanssa varmaan tulisi. Kavereeraamme edelleen porukalla, yli 30 vuoden jälkeen.
Lapsuudenystäväni ovat kaikki sen verran mukavia ihmisiä, että voisin ystävystyä heidän kanssaan aikuisenakin. Sen sijaan jotkut aikuisiällä tavatut ystävät ovat sellaisia, joista haluaisin päästä jo eroon. Usein sitä ystävystyy jonkun kanssa siksi, että hän on "saatavilla". En oikein tiedä, olenko koskaan edes tavannut ketään, jonka kanssa olisin samalla aaltopituudella.
Nykyiset pisimmät ystävyyssuhteeni ovat alkaneet ihan teini-iän alussa. Välit pariin lapsuudenystävään, jotka tunsin taaperosta saakka, ovat kuihtuneet. Juurikin tuosta syystä, että jos olisimme tutustuneet vasta nyt aikuisina, meistä olisi tullut korkeintaan tuttavat. Vähän harmillista, mutta ei voi mitään.