Te, joiden lapsen toinen vanhempi hylännyt

Vierailija kirjoitti:

onko tilanteeseen tapahtunut muutosta ajan kuluessa? Oman lapseni isä katosi kuvioista lapsen synnyttyä, löysi uuden naisen. Ajattelin aina, että suurimpien tunteiden laimennuttua lapseni pystyisi luomaan jonkinlaista kontaktia myös vanhimpaan lapseensa, vaan ei. Ns. omia lapsia isällä on, tämäkään ei ole mitään muuttanut. Pärjäämme hyvin, poika on sosiaalinen, iloinen, urheilullinen jne ja kipuilu isän puutteesta muuttunut asian hyväksymiseksi. Itse en ole pojan kuullen hänestä pahaa puhunut, ihmittelen kuitenkin, millainen ihminen "unohtaa" lapsensa täysin.

siis isä pystyisi luomaan kontaktia vanhimpaan lapseensa

En ole nähnyt omaa isääni sen jälkeen, kun täytin 10, eikä ole myöskään ottanut mitään yhteyttä kunnes tänä vuonna laittoi yllättäen syntymäpäiväonnittelun. En vastannut. Jos olisi halunnut olla elämässäni, olisi voinut ottaa yhteyttä aikaisemmin, mutta no, juna ehti jo mennä.

Ehkä exäsi ei voi olla yhteydessä poikaansa sinun takiasi? Onko poika yrittänyt ottaa yhteyttä isäänsä? Sinä huoltajana kuitenkin "ohjaat" pojan ajatusmaailmaa. Poika varmasti miettii isäänsä, vaikka ei siitä mitään puhu. Kannattaa jutella asioista avoimesti, mutta kuten olet tehnyt -ei isästä pahaa puhuen.