Lue keskustelun säännöt.
Kelpaako ruma ihminen uskovaiseksi?
25.05.2018 |
Voiko olla mukana uskovaisten porukoissa, jos on liian persoonallisen näköinen nainen (ei vastaa klassisia kauneusihanteita, vaikka onkin luonnollinen ja siisti)? Itselläni on käsitys, että uskovaiset naiset ovat perisuomalaisen ja arkisensöpön näköisiä tai kauniita, mutta sellaisia miehille kelpaamattoman näköisiä tai persoonallisella tavalla mallityyppisen näköisiä naisia ei heidän parissaan juurikaan ole. Olenko väärässä?
Kommentit (46)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jumala loi ihmisen omaksi kuvakseen.
Ruma ei voi olla jumalan kuva. Ruma on joku paholaisen persesyysä.
Tuo kuulostaa sinänsä järkeenkäyvältä. Kauneus on hyvyyttä; hyvyys on kaunista. Itse en ole kaunis, joten olen paha ja huono. Joten minua ei ole tarkoitettu Jumalan lapseksi. Siinä lienee syy siihen, miksi en koskaan ole uskaltautunut seurakunnan toimintaan, vaikka olenkin uskovainen.
Tajuan olevani vääränlainen ja kelpaamaton siihen porukkaan. Tunnen jotenkin muutenkin olevani viallinen ja paha syntymästäni. Yritän olla kiltti, lojaali, rehellinen ja vilpitön, mutta se rumuuteni muistuttaa minua siitä, että olen syntisempi kuin ihminen saisi olla.
T. Ap
Uskontoja on monta. Miksi menisit juuri seurakunnan toimintaan mukaan, kun paljon muitakin on tarjolla?
Joku muu voi sopia sinulle paljon paremmin.
Olen toki avoin ideoille ja ehdotuksille. Mikä minulle voisi sopia parhaiten?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jumala loi ihmisen omaksi kuvakseen.
Ruma ei voi olla jumalan kuva. Ruma on joku paholaisen persesyysä.
Tuo kuulostaa sinänsä järkeenkäyvältä. Kauneus on hyvyyttä; hyvyys on kaunista. Itse en ole kaunis, joten olen paha ja huono. Joten minua ei ole tarkoitettu Jumalan lapseksi. Siinä lienee syy siihen, miksi en koskaan ole uskaltautunut seurakunnan toimintaan, vaikka olenkin uskovainen.
Tajuan olevani vääränlainen ja kelpaamaton siihen porukkaan. Tunnen jotenkin muutenkin olevani viallinen ja paha syntymästäni. Yritän olla kiltti, lojaali, rehellinen ja vilpitön, mutta se rumuuteni muistuttaa minua siitä, että olen syntisempi kuin ihminen saisi olla.
T. Ap
Olet joko trolli tai sinulla on täysin vääristynyt kuva kristinuskosta. (Tai molemmat).
Jumala on luonut meidät kaikki. Ja me kaikki kelpaamme, emme omien tekojemme takia, vaan koska Jeesus on ristillä sovittanut meidän kaikki syntimme.
Sinä olet täydellisen kaunis ihminen. Ja ihan yhtä täydellisesti sovitettu kuin kaikki muutkin.
Vierailija kirjoitti:
Uzkiz kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Menestysteologiaan kuuluu menestys ja kimalle. Jumalolento ei oikeasti varmaan välitä ulkoasusta ja statuksesta.
Se on totta, että Jumalalle itselleen kelpaavat aivan varmasti ne rumimmatkin, mutta ajattelen lähinnä ihmisten muodostamaa seurakuntaa. Kehtaako siellä käydä, jos on ruma sinkkunainen? Vai olisiko mun vain parasta yksikseni lukea Raamattua ja rukoilla?
Ehkä en edes kaipaisi seurakuntaa sosiaalisessa mielessä niin kovasti, jos olisin miehille kelpaava kaunotar - silloinhan minulla olisi oma aviomies tälläkin hetkellä. Nyt olen ruma yksinäinen raukka.
Voi voi, kyllä jokaiselle joku löytyy, älä kiinnitä niin paljon huomiota ulkonäköäni tai muihin ihmisiin, vaan anna KAIKKI huomiosi ja rakkautesi Taivaan isälle ja rukoile Häntä Jeesuksen nimessä, niin KAIKKI järjestyy!!!
Moni syöpäsairas lapsi ja aikuinen on rukoillut ja palkaksi on tullut vain kivulias kuolema.
Kuolema on vain hetkellistä. Iankaikkisuudessa kaikki on paremmin. Toki ei se poista jäljellejääneiden ikävää.
Vierailija kirjoitti:
Ilmeisesti kolme-nelikymppisen on myös mahdotonta löytää uskovaisten parista miestäkään, kun eikös siellä kaikki ole menneet naimisiinkin joskus parikymppisinä, joten samanikäisiä sinkkumiehiä ei vain ole lainkaan, kun ei kukaan saa erotakaan.
Kyllä ne silti paljon eroaa ja moni sinkku hakee puolisonsa ulkomaalaisista uskiksia.
Vierailija kirjoitti:
Seurakunnissa käy hyvin monen näköistä porukkaa, ihan sitä samaa mitä tulee kadullakin vastaan. Et sentään mikään avaruusolio ole, vaan ihan yhtä ihminen kuin kaikki muutkin.
Tuntuu vain niin pahalta huomata se vinoileva halveksinta ihmisten katseissa. Siksipä yritänkin pukeutua mahdollisimman huomaamattomasti, peittävästi ja neutraalisti, että edes siten herättäisin mahdollisimman vähän huomiota. Ihmiset ovat pääsääntöisesti erittäin julmia ja pinnallisia.
T. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jumala loi ihmisen omaksi kuvakseen.
Ruma ei voi olla jumalan kuva. Ruma on joku paholaisen persesyysä.
Tuo kuulostaa sinänsä järkeenkäyvältä. Kauneus on hyvyyttä; hyvyys on kaunista. Itse en ole kaunis, joten olen paha ja huono. Joten minua ei ole tarkoitettu Jumalan lapseksi. Siinä lienee syy siihen, miksi en koskaan ole uskaltautunut seurakunnan toimintaan, vaikka olenkin uskovainen.
Tajuan olevani vääränlainen ja kelpaamaton siihen porukkaan. Tunnen jotenkin muutenkin olevani viallinen ja paha syntymästäni. Yritän olla kiltti, lojaali, rehellinen ja vilpitön, mutta se rumuuteni muistuttaa minua siitä, että olen syntisempi kuin ihminen saisi olla.
T. Ap
Olet joko trolli tai sinulla on täysin vääristynyt kuva kristinuskosta. (Tai molemmat).
Jumala on luonut meidät kaikki. Ja me kaikki kelpaamme, emme omien tekojemme takia, vaan koska Jeesus on ristillä sovittanut meidän kaikki syntimme.
Sinä olet täydellisen kaunis ihminen. Ja ihan yhtä täydellisesti sovitettu kuin kaikki muutkin.
En ole trolli. Voi olla, että kuvani on vääristynyt, tosin voihan Raamattuakin tulkita monin tavoin. Monihan ajattelee sairauksienkin olevan kostoa syntisyydestä. Olen lueskellut Raamattua ainoastaan itsekseni, ilman seurakuntayhteyttä ja lueskellut netistä mielipiteitä. Uskon Jumalaan. Mutta niihin perustan näkemykseni.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Seurakunnissa käy hyvin monen näköistä porukkaa, ihan sitä samaa mitä tulee kadullakin vastaan. Et sentään mikään avaruusolio ole, vaan ihan yhtä ihminen kuin kaikki muutkin.
Tuntuu vain niin pahalta huomata se vinoileva halveksinta ihmisten katseissa. Siksipä yritänkin pukeutua mahdollisimman huomaamattomasti, peittävästi ja neutraalisti, että edes siten herättäisin mahdollisimman vähän huomiota. Ihmiset ovat pääsääntöisesti erittäin julmia ja pinnallisia.
T. Ap
Ei ihmisten katseissa ole mitään halveksuntaa. Ei kukaan ole toisten silmissä niin ruma kuin itse luulee. Kun oikeasti kävelet kaupungilla, ei siellä ikinä näe ihmisiä, joiden rumuuteen kiinnittäisi huomiota.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Uzkiz kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Menestysteologiaan kuuluu menestys ja kimalle. Jumalolento ei oikeasti varmaan välitä ulkoasusta ja statuksesta.
Se on totta, että Jumalalle itselleen kelpaavat aivan varmasti ne rumimmatkin, mutta ajattelen lähinnä ihmisten muodostamaa seurakuntaa. Kehtaako siellä käydä, jos on ruma sinkkunainen? Vai olisiko mun vain parasta yksikseni lukea Raamattua ja rukoilla?
Ehkä en edes kaipaisi seurakuntaa sosiaalisessa mielessä niin kovasti, jos olisin miehille kelpaava kaunotar - silloinhan minulla olisi oma aviomies tälläkin hetkellä. Nyt olen ruma yksinäinen raukka.
Voi voi, kyllä jokaiselle joku löytyy, älä kiinnitä niin paljon huomiota ulkonäköäni tai muihin ihmisiin, vaan anna KAIKKI huomiosi ja rakkautesi Taivaan isälle ja rukoile Häntä Jeesuksen nimessä, niin KAIKKI järjestyy!!!
Moni syöpäsairas lapsi ja aikuinen on rukoillut ja palkaksi on tullut vain kivulias kuolema.
Kuolema on vain hetkellistä. Iankaikkisuudessa kaikki on paremmin. Toki ei se poista jäljellejääneiden ikävää.
Kuolema on lopullinen ja ikuinen.
Uskottelet itsellesi toisin, mutta sisimmässäsi tiedät totuuden.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Seurakunnissa käy hyvin monen näköistä porukkaa, ihan sitä samaa mitä tulee kadullakin vastaan. Et sentään mikään avaruusolio ole, vaan ihan yhtä ihminen kuin kaikki muutkin.
Tuntuu vain niin pahalta huomata se vinoileva halveksinta ihmisten katseissa. Siksipä yritänkin pukeutua mahdollisimman huomaamattomasti, peittävästi ja neutraalisti, että edes siten herättäisin mahdollisimman vähän huomiota. Ihmiset ovat pääsääntöisesti erittäin julmia ja pinnallisia.
T. Ap
Ei ihmisten katseissa ole mitään halveksuntaa. Ei kukaan ole toisten silmissä niin ruma kuin itse luulee. Kun oikeasti kävelet kaupungilla, ei siellä ikinä näe ihmisiä, joiden rumuuteen kiinnittäisi huomiota.
Eipä mulle ole puolisoa oikein päässyt siunaantumaan mistään. Ja kavereitakin on vaikeaa saada.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihan uskonnosta ja uskovaisista riippumatta: tajuathan että nyt myös sinä itse haluat kaikkien muiden määrittelevän sinut rumaksi. Aloitat sillä, jatkat sillä, elämäsi kaikki asiat määrittelet aloittaen että olet ruma. Voitko tosissasi moittia tai edes ihmitellä jos muutkin alkavat määritellä sinut samaa kautta, kun oikein pakotat heidät siihen. Lopeta se heti! Et sano seuraavaan kahteen kuukauteen sanaa "ruma", et missään yhteydessä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jumala loi ihmisen omaksi kuvakseen.
Ruma ei voi olla jumalan kuva. Ruma on joku paholaisen persesyysä.
Tuo kuulostaa sinänsä järkeenkäyvältä. Kauneus on hyvyyttä; hyvyys on kaunista. Itse en ole kaunis, joten olen paha ja huono. Joten minua ei ole tarkoitettu Jumalan lapseksi. Siinä lienee syy siihen, miksi en koskaan ole uskaltautunut seurakunnan toimintaan, vaikka olenkin uskovainen.
Tajuan olevani vääränlainen ja kelpaamaton siihen porukkaan. Tunnen jotenkin muutenkin olevani viallinen ja paha syntymästäni. Yritän olla kiltti, lojaali, rehellinen ja vilpitön, mutta se rumuuteni muistuttaa minua siitä, että olen syntisempi kuin ihminen saisi olla.
T. Ap
Olet joko trolli tai sinulla on täysin vääristynyt kuva kristinuskosta. (Tai molemmat).
Jumala on luonut meidät kaikki. Ja me kaikki kelpaamme, emme omien tekojemme takia, vaan koska Jeesus on ristillä sovittanut meidän kaikki syntimme.
Sinä olet täydellisen kaunis ihminen. Ja ihan yhtä täydellisesti sovitettu kuin kaikki muutkin.
En ole trolli. Voi olla, että kuvani on vääristynyt, tosin voihan Raamattuakin tulkita monin tavoin. Monihan ajattelee sairauksienkin olevan kostoa syntisyydestä. Olen lueskellut Raamattua ainoastaan itsekseni, ilman seurakuntayhteyttä ja lueskellut netistä mielipiteitä. Uskon Jumalaan. Mutta niihin perustan näkemykseni.
Et löydä mistään Raamatusta tukea ajatukselle, että sairaudet olisivat kosto syntisyydestä. Ylipäätään sairaudet ja kuolema ovat syntiinlankeemuksen seurausta, mutta yksittäisen ihmisen kohtaama onnettomuus ei liity tämän tai tämän läheisten synteihin. Jeesus sanoo tämän aivan suoraan.
Ei Raamattuakaan voi tulkita vastoin sitä, mitä siellä suoraan sanotaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Seurakunnissa käy hyvin monen näköistä porukkaa, ihan sitä samaa mitä tulee kadullakin vastaan. Et sentään mikään avaruusolio ole, vaan ihan yhtä ihminen kuin kaikki muutkin.
Tuntuu vain niin pahalta huomata se vinoileva halveksinta ihmisten katseissa. Siksipä yritänkin pukeutua mahdollisimman huomaamattomasti, peittävästi ja neutraalisti, että edes siten herättäisin mahdollisimman vähän huomiota. Ihmiset ovat pääsääntöisesti erittäin julmia ja pinnallisia.
T. Ap
Ei ihmisten katseissa ole mitään halveksuntaa. Ei kukaan ole toisten silmissä niin ruma kuin itse luulee. Kun oikeasti kävelet kaupungilla, ei siellä ikinä näe ihmisiä, joiden rumuuteen kiinnittäisi huomiota.
Eipä mulle ole puolisoa oikein päässyt siunaantumaan mistään. Ja kavereitakin on vaikeaa saada.
Puolison ja kavereiden saanti ei ole ulkonäöstä kiinni. Ihan kaiken näköisillä ihmisillä on molempia. Myös sellaisilla, joiden ulkonäkö poikkeaa sairauden vuoksi huomattavasti normaalista.
Ap on (?), ehkä oman sisäisen epävarmuutensa,(??) (en ole missään tapauksessa varma, että kyse olisi [vain] tästä tai muusta tms, kunhan nyt mahdollisesti tarvittavin anteeksipyynnöin uskallan olettaa) lisäksi suomalaisen kultuurin ja suomalaisen kristillisyyden, niin kutsutun, "vanki". Täällä tuntuu vaihtoehtoina olevan lähinnä joko ev. lut. kirkon jäsenyys - ja sillähän ei nyt minkään vakavasti otettavan uskon kanssa ole mitään tekemistä, väittääpä joku vastaan niin hurjasti, kuin yleensä - tai sitä menestysteologiaa saarnaava "uskovien " helluntailaistyyppinen hihhulointi, jossa ulkoista kauneutta ja meikkejä korostetaan. Vaan kun etsii, kyllä meillä Suomessakin löytyy, toki minimaalisissa määrin, mutta silti, esim. mennoniittoja kuten minä... T. M40, anabaptisti/mennoniitta
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Seurakunnissa käy hyvin monen näköistä porukkaa, ihan sitä samaa mitä tulee kadullakin vastaan. Et sentään mikään avaruusolio ole, vaan ihan yhtä ihminen kuin kaikki muutkin.
Tuntuu vain niin pahalta huomata se vinoileva halveksinta ihmisten katseissa. Siksipä yritänkin pukeutua mahdollisimman huomaamattomasti, peittävästi ja neutraalisti, että edes siten herättäisin mahdollisimman vähän huomiota. Ihmiset ovat pääsääntöisesti erittäin julmia ja pinnallisia.
T. Ap
Ei ihmisten katseissa ole mitään halveksuntaa. Ei kukaan ole toisten silmissä niin ruma kuin itse luulee. Kun oikeasti kävelet kaupungilla, ei siellä ikinä näe ihmisiä, joiden rumuuteen kiinnittäisi huomiota.
Eipä mulle ole puolisoa oikein päässyt siunaantumaan mistään. Ja kavereitakin on vaikeaa saada.
Puolison ja kavereiden saanti ei ole ulkonäöstä kiinni. Ihan kaiken näköisillä ihmisillä on molempia. Myös sellaisilla, joiden ulkonäkö poikkeaa sairauden vuoksi huomattavasti normaalista.
On toki, mutta rumana naisena seuran löytäminen on moninverroin hankalampaa. Pitäisi sitten olla edes sosiaalinen ja extrovertti luonteeltaan, vaan kun olen ujo ja epävarma hissukkakin vielä.
Oma kokemukseni helluntailaisista piireistä on, että kaksinaismoralismi kukoistaa. Kovasti saarnataan miten jumalalle kelpaavat kaikki ja tärkeintä on usko ja sisäinen kauneus. Kyllä varmaan jumalalle kelpaavat, mutta seurakunta koostuu ihmisistä.
Käytännössä etenkin nuoret arvottavat ihmisiä kovasti ulkonäön perusteella. Miehiä on vähemmän kuin naisia ja kilpailu kovaa. Laihdutetaan, laittaudutaan, vaatteet ovat aina muodikkaita joskin siveitä. Kilpavarustelusta ja pinnallisista asioista keskustelua pidetään vähän sopimattomana, ihan muuten vaan suosituimmat ovat myös parhaan näköisiä ja vaatimattoman näköiset/pullukat/muotitiedottomat jätetään syrjään ja heitä halveksutaan hiljaa ja naureskellaan. Ihan muuten vaan.
Kun ikää tulee ja pariutumisvaihe alkaa olla ohi, kaksinaismoralismi jatkuu vähän eri muodossa. Ihmisiä pistetään nokkimisjärjestykseen statuksen perusteella (onko esim. vanhemmistossa tai muuten näkyvässä tehtävässä tai tällaisessa tehtävässä olevan puoliso, onko tunnettua helluntailaista sukua jne. Vähän yllättäen myös rankasta rikostaustasta kääntyneet saavat jännittävyyspisteitä etenkin jos todistavat ahkerasti). Pohjimmiltaan sukupuolet eivät ole todellakaan tasa-arvoisia. Vanhemmat sinkkunaiset jotka eivät ole "kelvanneet kenellekään" ovat seurakunnan alinta kastia. Heidän oletetaan käyttävän vapaa-aikansa lapsityössä, keittiössä tms. ja olemaan huomaamattomia. Niiden jotka hiljaa ja nöyrinä vain hoitavat vuodesta toiseen jotain huomaamatonta palvelutehtävää on turha odottaa arvostusta. Ne jotka luulevat että arvostusta saisi vain sillä että on hyvä ihminen ja uskova, saavat pettyä karvaasti.
Raamatun sananlaskuissa sanotaan: "Niinkuin kasvot kuvastuvat vedessä, niin ihmisen sydän toisessa ihmisessä" (Sananl. 27:19)
Ihminen siis peilailee itseään toisten ihmisten kautta. Se, mitä joku ajattelee katsoessaan toista ihmistä, paljastaa sen mitä hänen omassa sydämessään on, ja kertoo enemmän hänestä itsestään kuin siitä henkilöstä jota hän katsoo ja arvostelee. Ap, tämä koskee sekä sinua että niitä jotka katsovat sinua. Oma epävarmuutesi voi värittää tilanteen niin, että kuvittelet jonkun sinua katsovan henkilön ajattelevan sinusta pahaa, koska olet itse sydämessäsi epävarma, ja pidät itseäsi vastenmielisenä. Siirrät nämä omat ajatuksesi sitten toisen ajatuksiksi. Tulkitset toisten katseita oman sydämesi tilasta käsin. Ja toisaalta, jos joku ajattelisikin sinusta jotain pahaa, se kertoisi vain hänestä itsestään, ei sinusta.
Kiusallisia tunteita nämä silti ovat, ymmärrän.
Jumala loi ihmisen omaksi kuvakseen.
Vierailija kirjoitti:
Uzkiz kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Menestysteologiaan kuuluu menestys ja kimalle. Jumalolento ei oikeasti varmaan välitä ulkoasusta ja statuksesta.
Se on totta, että Jumalalle itselleen kelpaavat aivan varmasti ne rumimmatkin, mutta ajattelen lähinnä ihmisten muodostamaa seurakuntaa. Kehtaako siellä käydä, jos on ruma sinkkunainen? Vai olisiko mun vain parasta yksikseni lukea Raamattua ja rukoilla?
Ehkä en edes kaipaisi seurakuntaa sosiaalisessa mielessä niin kovasti, jos olisin miehille kelpaava kaunotar - silloinhan minulla olisi oma aviomies tälläkin hetkellä. Nyt olen ruma yksinäinen raukka.
Voi voi, kyllä jokaiselle joku löytyy, älä kiinnitä niin paljon huomiota ulkonäköäni tai muihin ihmisiin, vaan anna KAIKKI huomiosi ja rakkautesi Taivaan isälle ja rukoile Häntä Jeesuksen nimessä, niin KAIKKI järjestyy!!!
Moni syöpäsairas lapsi ja aikuinen on rukoillut ja palkaksi on tullut vain kivulias kuolema.
Miksi syöpälääkkeitä tarvittaisiinkaan, jos kaikki syövät parantuisivat rukoilemalla?
Joskus se Jumala syöpään sairastuneiden rukouksiinkin vastaa. Murrosiässä pidimme seurakuntanuorten kanssa raamattupiiriä. Rukoilimme erään osallistujan äidin puolesta, jolla oli etäispesäkkeitä lähettänyt syöpä. Siinä rukoillessa tuli varmuus, että tämä äiti paranee. Seuraavalla viikolla kontrolli sairaalassa ja syövästä ei näkynyt enää merkkiäkään.
Se jää arvoitukseksi, kenet Jumala parantaa ja ketä ei.
Vierailija kirjoitti:
Oma kokemukseni helluntailaisista piireistä on, että kaksinaismoralismi kukoistaa. Kovasti saarnataan miten jumalalle kelpaavat kaikki ja tärkeintä on usko ja sisäinen kauneus. Kyllä varmaan jumalalle kelpaavat, mutta seurakunta koostuu ihmisistä.
Käytännössä etenkin nuoret arvottavat ihmisiä kovasti ulkonäön perusteella. Miehiä on vähemmän kuin naisia ja kilpailu kovaa. Laihdutetaan, laittaudutaan, vaatteet ovat aina muodikkaita joskin siveitä. Kilpavarustelusta ja pinnallisista asioista keskustelua pidetään vähän sopimattomana, ihan muuten vaan suosituimmat ovat myös parhaan näköisiä ja vaatimattoman näköiset/pullukat/muotitiedottomat jätetään syrjään ja heitä halveksutaan hiljaa ja naureskellaan. Ihan muuten vaan.
Kun ikää tulee ja pariutumisvaihe alkaa olla ohi, kaksinaismoralismi jatkuu vähän eri muodossa. Ihmisiä pistetään nokkimisjärjestykseen statuksen perusteella (onko esim. vanhemmistossa tai muuten näkyvässä tehtävässä tai tällaisessa tehtävässä olevan puoliso, onko tunnettua helluntailaista sukua jne. Vähän yllättäen myös rankasta rikostaustasta kääntyneet saavat jännittävyyspisteitä etenkin jos todistavat ahkerasti). Pohjimmiltaan sukupuolet eivät ole todellakaan tasa-arvoisia. Vanhemmat sinkkunaiset jotka eivät ole "kelvanneet kenellekään" ovat seurakunnan alinta kastia. Heidän oletetaan käyttävän vapaa-aikansa lapsityössä, keittiössä tms. ja olemaan huomaamattomia. Niiden jotka hiljaa ja nöyrinä vain hoitavat vuodesta toiseen jotain huomaamatonta palvelutehtävää on turha odottaa arvostusta. Ne jotka luulevat että arvostusta saisi vain sillä että on hyvä ihminen ja uskova, saavat pettyä karvaasti.
tämmöisen käsityksen olen itsekin hellareista saanut.
ei ap
Moni syöpäsairas lapsi ja aikuinen on rukoillut ja palkaksi on tullut vain kivulias kuolema.