Mikähän aiheuttaa moraalin totaalisen rappeutumisen?

Olen aina ollut kunnollinen, tunnollinen ja järkevä ihminen. Pikkuvanha. Vaikka olenkin ollut terveysongelmien vuoksi käytännössä koko aikuiselämäni poissa työelämästä, olen pitänyt sitä kunnia-asiana että laskut on maksettu pienistä tuloista ajallaan, ja luottotiedot pysyneet puhtaina. Toki tämä asenne on vaikuttanut muihinkin osa-alueisiin elämässäni, mutta keskityn tässä postauksessa erityisesti nyt tuohon rahapuoleen.

Nyt viime kuukausina olen huomannut, että olen tuntenut itseni ensimmäistä kertaa jotenkin yhteiskunnan ulkopuoliseksi. En varsinaisesti koe että kukaan tai mikään tietty taho olisi minua syrjäyttänyt/syrjinyt, mutta jatkuva minimituilla kituuttaminen on tehnyt minut välinpitämättömäksi tiettyjen juttujen suhteen. Olen alkanut maksamaan osan laskuista myöhässä, hutiloinut rahojeni kanssa...kaikenlaista pientä. Ei ehkä kuulosta vakavalta mutta itselleni iso juttu, kun tietää aiemman tunnollisuuteni.

Nyt olen tosissani leikkinyt ajatuksella, että mitä jos jättäisi vaan maksamatta kaikki muut laskut paitsi aivan pakolliset kuten vuokra, sähkö yms. Ja siis nimenomaan sillä ajatuksella, ettei koskaan niitä maksaisi takaisin, päästäisi vaan ulosottoon kaiken. Voisi matkustaa pummilla, jättää lääkärikäynnit maksamatta, käyttörahaa jäisi selkeästi enemmän.
Olen kokeillut noita laskureita ja lukenut aiheesta, minut todettaisiin nykytilanteessa varattomaksi eli en joutuisi maksamaan euroakaan. Töihin en ole menossa terveydentilani takia, ja tuleva eläkkeeni on 0€. Asuntoa en saa hankittua muutenkaan eikä edes kiinnosta omistaminen, kun asun kaupungin vuokrakaksiossa hyvällä paikalla pilkkahintaan. Eli mitä tässä olisi hävittävää?

Havahduin näihin ajatuksiin eilen, ja rupesin miettimään että miksi moraalini on nyt laskenut näin? Ottaisin mielelläni vastaan kommentteja aiheesta. Kiitos kun luit.