Lue keskustelun säännöt.
Asiakaspalvelijat: Oudoin asia, jonka olet joutunut selittämään asiakkaalle?
Kommentit (4751)
Jos lomakkeella pitää ottaa kantaa asiakkaan kertomien asioiden todenperäisyyteen, niin valitettavasti en voi todistaa mitään tyhjälle täyttämättömälle lomakkeelle, johon asiakas sitten jälkikäteen täyttäisi omat osuutensa mielensä mukaan. En siitäkään huolimatta vaikka asiakkaalla on jo kiire kotiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jäätelöpalloa tehdessä: "kuppi vai vohveli?"
Asiakas: "Mitä eroa niillä on?"
Eikä ole todellakaan ollut vain yksittäinen asiakas xD Varmaan vaan hassuja ajatuskatkoja.
Niin, se on turhauttavaa kun itse toistaa työssään satoja kertoja samoja asioita ja silti asiakkaalle se voi olla ensimmäinen kerta kun moisen kysymyksen kuulee. Kannattaa varmaan kysyä selkeämmin "laitanko jäätelöpallosi kuppiin vai haluaistko sen mielummin vohveliin?" ja samalla näyttää kuppia ja vohvelia.
Kun ensi kertaa kuulee jonkin asian, ei sitä välttämättä tunne.
En ymmärrä miksei sitä kuppia voi tehdä vaikka jostain taikinasta, siis syötäväksi. Silloin tuo kysymys on minusta ihan looginen. Toisen asemaan asettuminen voi joskus vaatia ponnistelua, mutta siitä voi saada hyvän mielen.
Jos siis kysyt vaikka laitetaanko pahvikuppiin vai vohvelitötteröön, asia on helpompi ymmärtää.Sitä jäätelökuppia ei voi tehdä taikinasta, koska se on nimenomaan tarkoitettu allergisille asiakkaille jotka eivät voi syödä taikinaa, tai jäätelöä joka on koskenut taikinaan 🤦♀️. Voi pyhä yksinkertaisuus, miksi kuvittelit sen kuppivaihtoehdon olevan olemassa!
No itseasiassa kyllä voi. Eikö ihan Hesessäkin tule jäätelöt sellaisessa vohveli "kupissa"? Muuallakin olen törmännyt. Ehkä asiakas mielessään ajatteli sellaista?
Missä muuten sitten kysytään että vohveliin vai kuppiin. Pahvikupit ovat tarjolla toki kaikille halukkaille, mutta pääasiassa hankittu niitä asiakkaita varten, joilla on keliakia tai vilja-allergia tms.
Tässä alkuperäisessä jutussa mielestäni oli kuitenkin pointtina se, että asiakas kysyy "mitä eroa niillä on", ei se, että juttu olisi asiakaspalvelijalle jokapäiväinen rutiini, eikä osaa vaan asettua (ensikertalaisen) asiakkaan asemaan. Tulisi itsellekin hölmö olo tuollaisesta vastakysymyksestä, vaikken ole päivääkään ollut töissä jäätelökioskilla. Mitä eroa, noh toinen on kuppi ja toinen vohveli :D
Olen sivusta kuullut, kun ravintolavaunussa edelläni ollut tilasi lihapullia, ja myyjä kysyi että haluatko 8 vai 12 pullaa (olikohan nuo määrät, en ole varma). Tähän asiakas: "Mitä se tarkoittaa?" En kyllä itsekään olisi tuon selvemmin osannut kysyä yksinkertaista kysymystä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Noin 12v tyttö maksoi kortilla jossa oli etämaksu, kysyin kenen kortti on kyseessä ja kuulemma iskän. Ilmoitin ettei voi valitettavasti maksaa sillä. '
Myöhemmin tytön isä konkkasi kainalosauvoilla sisään, raivosi mikä on per""le kun likalle ei myyty, korttia ei ole varastettu vaan oma tytär, hän antoi kortin..kesken mesuamisen ukko kaatui ja huusi lattian rajasta että on meidän vikamme jos hän nyt joutuu sairaalaan KUN TYTTÄRELLE EI SAA""NA MYYTY. Koetin selittää että olen hyvin pahoillani mutta vaikka ei itse pääse kauppaan niin ei sitä korttia silti saa antaa tyttärelle/siskolle/vaimolle. Se on petos.
Olen maksanut kymmeniä ja kymmeniä kertoja isäni pankkikortilla - lähimaksulla tai isompia ostoksia pin-koodin kanssa. Koskaan ei ole kassa sanonut mitään. Miksi toisen kortilla maksaminen on petos?
Huoh. Itsehän kerrot vastauksen: se on toisen kortti.
Ei se, että olet lähisukua tee siitä sallittua. Isäsi ei saa luovuttaa korttian kenellekään, se on kortin säännöissä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jäätelöpalloa tehdessä: "kuppi vai vohveli?"
Asiakas: "Mitä eroa niillä on?"
Eikä ole todellakaan ollut vain yksittäinen asiakas xD Varmaan vaan hassuja ajatuskatkoja.
Niin, se on turhauttavaa kun itse toistaa työssään satoja kertoja samoja asioita ja silti asiakkaalle se voi olla ensimmäinen kerta kun moisen kysymyksen kuulee. Kannattaa varmaan kysyä selkeämmin "laitanko jäätelöpallosi kuppiin vai haluaistko sen mielummin vohveliin?" ja samalla näyttää kuppia ja vohvelia.
Kun ensi kertaa kuulee jonkin asian, ei sitä välttämättä tunne.
En ymmärrä miksei sitä kuppia voi tehdä vaikka jostain taikinasta, siis syötäväksi. Silloin tuo kysymys on minusta ihan looginen. Toisen asemaan asettuminen voi joskus vaatia ponnistelua, mutta siitä voi saada hyvän mielen.
Jos siis kysyt vaikka laitetaanko pahvikuppiin vai vohvelitötteröön, asia on helpompi ymmärtää.Sitä jäätelökuppia ei voi tehdä taikinasta, koska se on nimenomaan tarkoitettu allergisille asiakkaille jotka eivät voi syödä taikinaa, tai jäätelöä joka on koskenut taikinaan 🤦♀️. Voi pyhä yksinkertaisuus, miksi kuvittelit sen kuppivaihtoehdon olevan olemassa!
No itseasiassa kyllä voi. Eikö ihan Hesessäkin tule jäätelöt sellaisessa vohveli "kupissa"? Muuallakin olen törmännyt. Ehkä asiakas mielessään ajatteli sellaista?
Missä muuten sitten kysytään että vohveliin vai kuppiin. Pahvikupit ovat tarjolla toki kaikille halukkaille, mutta pääasiassa hankittu niitä asiakkaita varten, joilla on keliakia tai vilja-allergia tms.
Tässä alkuperäisessä jutussa mielestäni oli kuitenkin pointtina se, että asiakas kysyy "mitä eroa niillä on", ei se, että juttu olisi asiakaspalvelijalle jokapäiväinen rutiini, eikä osaa vaan asettua (ensikertalaisen) asiakkaan asemaan. Tulisi itsellekin hölmö olo tuollaisesta vastakysymyksestä, vaikken ole päivääkään ollut töissä jäätelökioskilla. Mitä eroa, noh toinen on kuppi ja toinen vohveli :D
Olen sivusta kuullut, kun ravintolavaunussa edelläni ollut tilasi lihapullia, ja myyjä kysyi että haluatko 8 vai 12 pullaa (olikohan nuo määrät, en ole varma). Tähän asiakas: "Mitä se tarkoittaa?" En kyllä itsekään olisi tuon selvemmin osannut kysyä yksinkertaista kysymystä.
Kyllähän tuo pitäisi kysyä "Montako pullaa haluat - 8 vai 12?"
Silloin jokainen tajuaa että kyse on määrästä.
Pelkkä numero voidaan kuulla väärin tai ymmärtää että se tarkoittaa brändiä tai laatua kuten kolmosolut tai ykkösluokan makkara.
Vierailija kirjoitti:
Tätähän ei kysytty, mutta olen joutunut selittämään K-supermarketin myyjälle, että kaupassa myydään postimerkkejä. Yleensä ovat jossain "kassan alla" laatikossa. Myyjä katsoi minua säälivästi ja hämmentyneenä kuin jälkeenjäänyttä ja alkoi selittää, että kuule kun postimerkkejä myydään Postissa...
Myyjä varmaankin ollut hieman iäkkäämpi? Postimerkit ovat olleet kaupoissa myynnissä vasta muutamia vuosia, 10 vuotta ehkä? Aiemmin niitä sai vain posteista ja kioskeilta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Päätyisin varmaan tähän juttuketjuun asiakkaana, jos menisin kampaamoon ja kysyisin vetyperokdisia mahdollisimman paljon sisältävää hiustenvalkaisuainetta, odottaen pätevää vastausta tiedusteluun, että "toimiihan se varmasti Commodore Amigan kellastuneiden muovikuorien retrobright valkaisuun" :D
Ensimmäinen ongelma tulisi tietysti jo siitä, ettei joku nuori kampaaja edes tiedä mikä on Commodore Amiga 500... :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jäätelöpalloa tehdessä: "kuppi vai vohveli?"
Asiakas: "Mitä eroa niillä on?"
Eikä ole todellakaan ollut vain yksittäinen asiakas xD Varmaan vaan hassuja ajatuskatkoja.
Niin, se on turhauttavaa kun itse toistaa työssään satoja kertoja samoja asioita ja silti asiakkaalle se voi olla ensimmäinen kerta kun moisen kysymyksen kuulee. Kannattaa varmaan kysyä selkeämmin "laitanko jäätelöpallosi kuppiin vai haluaistko sen mielummin vohveliin?" ja samalla näyttää kuppia ja vohvelia.
Kun ensi kertaa kuulee jonkin asian, ei sitä välttämättä tunne.
En ymmärrä miksei sitä kuppia voi tehdä vaikka jostain taikinasta, siis syötäväksi. Silloin tuo kysymys on minusta ihan looginen. Toisen asemaan asettuminen voi joskus vaatia ponnistelua, mutta siitä voi saada hyvän mielen.
Jos siis kysyt vaikka laitetaanko pahvikuppiin vai vohvelitötteröön, asia on helpompi ymmärtää.Sitä jäätelökuppia ei voi tehdä taikinasta, koska se on nimenomaan tarkoitettu allergisille asiakkaille jotka eivät voi syödä taikinaa, tai jäätelöä joka on koskenut taikinaan 🤦♀️. Voi pyhä yksinkertaisuus, miksi kuvittelit sen kuppivaihtoehdon olevan olemassa!
En ole itsekään tajunnut että tämä on allergisia varten. Otan aina kupin koska en tykkää vohvelista ja kupista syöminen on siistimpää.
Voi olla että ne on keksitty allergisten takia, mutta eipä ole koskaan lääkärintodistusta kysytty jos haluaa jäätelön kuppiin... Sitäpaitsi nykyään on olemassa myös gluteenittomia vohveleita yleensä joka jäätelökioskissa. Ja jos on oikeasti pahasti allerginen, niin jäätelökioskista ostettu pallo on vähän huono valinta, kun ne normaalisti otetaan samalla kauhalla (vai mikä sen instrumentin nimi mahtaakaan oikeasti olla) joka vain huuhdellaan eri sorttien välillä. Allergiaturvallinen ratkaisu olisi vain korkkaamaton jäätelöpönttö ja oikeasti puhdas kauha.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Asiakas kysyi n. 150 erilaisen ja eri valmistajan teelaaduista, että nämä kaikki ovat siis sitä Liptonia....monille on jäänyt 70-luvun mainoksesta idea, että tee = Lipton. Loksahti ensin suu auki, ja sitten pieni info-hetki teestä ja yrttihaudukkeista...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jäätelöpalloa tehdessä: "kuppi vai vohveli?"
Asiakas: "Mitä eroa niillä on?"
Eikä ole todellakaan ollut vain yksittäinen asiakas xD Varmaan vaan hassuja ajatuskatkoja.
Niin, se on turhauttavaa kun itse toistaa työssään satoja kertoja samoja asioita ja silti asiakkaalle se voi olla ensimmäinen kerta kun moisen kysymyksen kuulee. Kannattaa varmaan kysyä selkeämmin "laitanko jäätelöpallosi kuppiin vai haluaistko sen mielummin vohveliin?" ja samalla näyttää kuppia ja vohvelia.
Kun ensi kertaa kuulee jonkin asian, ei sitä välttämättä tunne.
En ymmärrä miksei sitä kuppia voi tehdä vaikka jostain taikinasta, siis syötäväksi. Silloin tuo kysymys on minusta ihan looginen. Toisen asemaan asettuminen voi joskus vaatia ponnistelua, mutta siitä voi saada hyvän mielen.
Jos siis kysyt vaikka laitetaanko pahvikuppiin vai vohvelitötteröön, asia on helpompi ymmärtää.Sitä jäätelökuppia ei voi tehdä taikinasta, koska se on nimenomaan tarkoitettu allergisille asiakkaille jotka eivät voi syödä taikinaa, tai jäätelöä joka on koskenut taikinaan 🤦♀️. Voi pyhä yksinkertaisuus, miksi kuvittelit sen kuppivaihtoehdon olevan olemassa!
No itseasiassa kyllä voi. Eikö ihan Hesessäkin tule jäätelöt sellaisessa vohveli "kupissa"? Muuallakin olen törmännyt. Ehkä asiakas mielessään ajatteli sellaista?
Missä muuten sitten kysytään että vohveliin vai kuppiin. Pahvikupit ovat tarjolla toki kaikille halukkaille, mutta pääasiassa hankittu niitä asiakkaita varten, joilla on keliakia tai vilja-allergia tms.
Tässä alkuperäisessä jutussa mielestäni oli kuitenkin pointtina se, että asiakas kysyy "mitä eroa niillä on", ei se, että juttu olisi asiakaspalvelijalle jokapäiväinen rutiini, eikä osaa vaan asettua (ensikertalaisen) asiakkaan asemaan. Tulisi itsellekin hölmö olo tuollaisesta vastakysymyksestä, vaikken ole päivääkään ollut töissä jäätelökioskilla. Mitä eroa, noh toinen on kuppi ja toinen vohveli :D
Olen sivusta kuullut, kun ravintolavaunussa edelläni ollut tilasi lihapullia, ja myyjä kysyi että haluatko 8 vai 12 pullaa (olikohan nuo määrät, en ole varma). Tähän asiakas: "Mitä se tarkoittaa?" En kyllä itsekään olisi tuon selvemmin osannut kysyä yksinkertaista kysymystä.
Kyllähän tuo pitäisi kysyä "Montako pullaa haluat - 8 vai 12?"
Silloin jokainen tajuaa että kyse on määrästä.
Pelkkä numero voidaan kuulla väärin tai ymmärtää että se tarkoittaa brändiä tai laatua kuten kolmosolut tai ykkösluokan makkara.
Tästähän tässä ja jätskikeississä on kyse: Ei vaan kuunnella. Aivan selkeitä suomenkielisiä kysymyksiä oli kumpikin. Miksi ne pitäisi aikuisille oletettavasti täyspäisille asiakkaille alkaa avata?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Noin kerran viikossa joku huolestunut isovanhempi/ sukulainen soittaa meidän yksikköön, jossa lapsi on tahdonvastaisessa psykiatrisessa hoidossa ja vaatii tietää kaikki perusteet hoidolle, tutkimustulokset ja lääkitykset jne. Aina joudumme selittämään, että salassapidosta johtuen voimme kertoa em. asioita vain huoltajalle.
Todella moni loukkaantuu eikä suostu millään ymmärtämään tuota huoltaja asiaa.
Usein huoltajat riidoissa näiden isovanhempien/ sukulaisten kanssa, eivätkä halua olla heidän kanssaan tekemisissä.
2000-luvun alussa joutui joskus taksissa selittämään, että se 500 euron seteli ei ihan oikeasti käy, meillä ei ole sellaisia vaihtorahakassoja. Että jos käydään se R-kioskilla rikkomassa ja kioski suosuu sen rikkomaan, niin sitten käy, koska ei meilläkään ole muuta paikkaa saada vaihtorahaa kuin se R-kioski.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Noin 12v tyttö maksoi kortilla jossa oli etämaksu, kysyin kenen kortti on kyseessä ja kuulemma iskän. Ilmoitin ettei voi valitettavasti maksaa sillä. '
Myöhemmin tytön isä konkkasi kainalosauvoilla sisään, raivosi mikä on per""le kun likalle ei myyty, korttia ei ole varastettu vaan oma tytär, hän antoi kortin..kesken mesuamisen ukko kaatui ja huusi lattian rajasta että on meidän vikamme jos hän nyt joutuu sairaalaan KUN TYTTÄRELLE EI SAA""NA MYYTY. Koetin selittää että olen hyvin pahoillani mutta vaikka ei itse pääse kauppaan niin ei sitä korttia silti saa antaa tyttärelle/siskolle/vaimolle. Se on petos.
Olen maksanut kymmeniä ja kymmeniä kertoja isäni pankkikortilla - lähimaksulla tai isompia ostoksia pin-koodin kanssa. Koskaan ei ole kassa sanonut mitään. Miksi toisen kortilla maksaminen on petos?
Kysypä kuule pankista, siellä tiedetään 👍
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jäätelöpalloa tehdessä: "kuppi vai vohveli?"
Asiakas: "Mitä eroa niillä on?"
Eikä ole todellakaan ollut vain yksittäinen asiakas xD Varmaan vaan hassuja ajatuskatkoja.
Niin, se on turhauttavaa kun itse toistaa työssään satoja kertoja samoja asioita ja silti asiakkaalle se voi olla ensimmäinen kerta kun moisen kysymyksen kuulee. Kannattaa varmaan kysyä selkeämmin "laitanko jäätelöpallosi kuppiin vai haluaistko sen mielummin vohveliin?" ja samalla näyttää kuppia ja vohvelia.
Kun ensi kertaa kuulee jonkin asian, ei sitä välttämättä tunne.
En ymmärrä miksei sitä kuppia voi tehdä vaikka jostain taikinasta, siis syötäväksi. Silloin tuo kysymys on minusta ihan looginen. Toisen asemaan asettuminen voi joskus vaatia ponnistelua, mutta siitä voi saada hyvän mielen.
Jos siis kysyt vaikka laitetaanko pahvikuppiin vai vohvelitötteröön, asia on helpompi ymmärtää.Sitä jäätelökuppia ei voi tehdä taikinasta, koska se on nimenomaan tarkoitettu allergisille asiakkaille jotka eivät voi syödä taikinaa, tai jäätelöä joka on koskenut taikinaan 🤦♀️. Voi pyhä yksinkertaisuus, miksi kuvittelit sen kuppivaihtoehdon olevan olemassa!
No itseasiassa kyllä voi. Eikö ihan Hesessäkin tule jäätelöt sellaisessa vohveli "kupissa"? Muuallakin olen törmännyt. Ehkä asiakas mielessään ajatteli sellaista?
Missä muuten sitten kysytään että vohveliin vai kuppiin. Pahvikupit ovat tarjolla toki kaikille halukkaille, mutta pääasiassa hankittu niitä asiakkaita varten, joilla on keliakia tai vilja-allergia tms.
Tässä alkuperäisessä jutussa mielestäni oli kuitenkin pointtina se, että asiakas kysyy "mitä eroa niillä on", ei se, että juttu olisi asiakaspalvelijalle jokapäiväinen rutiini, eikä osaa vaan asettua (ensikertalaisen) asiakkaan asemaan. Tulisi itsellekin hölmö olo tuollaisesta vastakysymyksestä, vaikken ole päivääkään ollut töissä jäätelökioskilla. Mitä eroa, noh toinen on kuppi ja toinen vohveli :D
Olen sivusta kuullut, kun ravintolavaunussa edelläni ollut tilasi lihapullia, ja myyjä kysyi että haluatko 8 vai 12 pullaa (olikohan nuo määrät, en ole varma). Tähän asiakas: "Mitä se tarkoittaa?" En kyllä itsekään olisi tuon selvemmin osannut kysyä yksinkertaista kysymystä.
Kyllähän tuo pitäisi kysyä "Montako pullaa haluat - 8 vai 12?"
Silloin jokainen tajuaa että kyse on määrästä.
Pelkkä numero voidaan kuulla väärin tai ymmärtää että se tarkoittaa brändiä tai laatua kuten kolmosolut tai ykkösluokan makkara.
Mikä pelkkä numero, edellinenhän kertoi myyjän kysyneen "8 vai 12 pullaa", eikä "8 vai 12?"
Tuossa sinun esimerkissäsihän on vain pelkät numerot.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Noin 12v tyttö maksoi kortilla jossa oli etämaksu, kysyin kenen kortti on kyseessä ja kuulemma iskän. Ilmoitin ettei voi valitettavasti maksaa sillä. '
Myöhemmin tytön isä konkkasi kainalosauvoilla sisään, raivosi mikä on per""le kun likalle ei myyty, korttia ei ole varastettu vaan oma tytär, hän antoi kortin..kesken mesuamisen ukko kaatui ja huusi lattian rajasta että on meidän vikamme jos hän nyt joutuu sairaalaan KUN TYTTÄRELLE EI SAA""NA MYYTY. Koetin selittää että olen hyvin pahoillani mutta vaikka ei itse pääse kauppaan niin ei sitä korttia silti saa antaa tyttärelle/siskolle/vaimolle. Se on petos.
Olen maksanut kymmeniä ja kymmeniä kertoja isäni pankkikortilla - lähimaksulla tai isompia ostoksia pin-koodin kanssa. Koskaan ei ole kassa sanonut mitään. Miksi toisen kortilla maksaminen on petos?
Kysypä kuule pankista, siellä tiedetään 👍
Kuule, minä olen yhden pankin toimitusjohtajan henkilökohtainen työntekijä (eli en pankin työntekijä) ja käyn välillä tekemässä ostoksia ja varauksia hänen luottokorteillaan ja pankkikorteillaan. Hän on myös asianajaja ammatiltaan, joten tietää kyllä aika tarkkaan lait ja säädökset tämänkin asian suhteen.
Mitäpä luulet, onko niin paha asia jos tytär ostaa isänsä kortilla jotain? Taidat olla vain yli-innokas pilkunviilaaja, joka saa kaikenmoisista säännöksistä ja niiden tarkkailusta sisältöä elämään.
Olin nuorena tyttönä kirjakaupassa töissä ja tavaravalikoimaan kuului erilaiset paperit. Miesasiakas tuli ostamaan "elävän mallin paperia" ja lähdin sitä hänelle hakemaan laatikosta. Viereeni ilmestyi jostain vanhempi naisasiakas, joka alkoi raivoamaan ja huutamaan minulle, että ei sellaista elävää paperia ole olemassakaan. Aikansa riehuttuaan lähti karmit kaulassa ulos myymälästä, jättäen minut järkyttyneenä seisoskelemaan paperi kädessäni. Miesasiakas, jolle olin paperia hakemassa, tuli varmistamaan, että minulla on kaikki ok ja lupasi tulla puolustamaan, jos nainen vielä ilmestyy rähjäämään :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Noin 12v tyttö maksoi kortilla jossa oli etämaksu, kysyin kenen kortti on kyseessä ja kuulemma iskän. Ilmoitin ettei voi valitettavasti maksaa sillä. '
Myöhemmin tytön isä konkkasi kainalosauvoilla sisään, raivosi mikä on per""le kun likalle ei myyty, korttia ei ole varastettu vaan oma tytär, hän antoi kortin..kesken mesuamisen ukko kaatui ja huusi lattian rajasta että on meidän vikamme jos hän nyt joutuu sairaalaan KUN TYTTÄRELLE EI SAA""NA MYYTY. Koetin selittää että olen hyvin pahoillani mutta vaikka ei itse pääse kauppaan niin ei sitä korttia silti saa antaa tyttärelle/siskolle/vaimolle. Se on petos.
Olen maksanut kymmeniä ja kymmeniä kertoja isäni pankkikortilla - lähimaksulla tai isompia ostoksia pin-koodin kanssa. Koskaan ei ole kassa sanonut mitään. Miksi toisen kortilla maksaminen on petos?
Kysypä kuule pankista, siellä tiedetään 👍
Kuule, minä olen yhden pankin toimitusjohtajan henkilökohtainen työntekijä (eli en pankin työntekijä) ja käyn välillä tekemässä ostoksia ja varauksia hänen luottokorteillaan ja pankkikorteillaan. Hän on myös asianajaja ammatiltaan, joten tietää kyllä aika tarkkaan lait ja säädökset tämänkin asian suhteen.
Mitäpä luulet, onko niin paha asia jos tytär ostaa isänsä kortilla jotain? Taidat olla vain yli-innokas pilkunviilaaja, joka saa kaikenmoisista säännöksistä ja niiden tarkkailusta sisältöä elämään.
No sehän nyt on ihan vakio että jotkut luulevat ettei säännöt koske heitä.
Kaikenlaista outoa on kysytty. Kaikkea ei muista, mutta tänä kesänä esimerkiksi, onko nyt torstai vai perjantai. Loppuviikossa kuitenkin ollaan, jotta ei suurempi hätä.
Ei ole oudoin, mutta erityisesti tänä kesänä päätään nostanut ilmiö.
Joidenkin ihmisten on ollut hyvin vaikea ymmärtää, että työnantajan tarjoamat rahat Smartumin, E-passin tai muun kortin/rannekkeen/mobiilisovelluksen muodossa ovat HENKILÖKOHTAISIA. Vain ja ainoastaan sinun omaan käyttöösi tarkoitettuja. Voit näillä rahoilla ostaa itsellesi museokortin, salikortin, leffalipun, teatterilipun jne. Mutta et voi tällä työnantajan tarjoamalla, henkilökohtaisella edulla ostaa samoja tuotteita edes lapsellesi, miehellesi, isovanhemmillesi tai naapurin Pirkolle. Ilmiön laajuus tänä kesänä liittynee siihen, että kulttuuri- ja urheilupalvelut olivat pari kuukautta kiinni ja yhtäkkiä olikin "lompakko täynnä rahaa", joka pitää kuluttaa tiettyyn määräaikaan mennessä.
Vierailija kirjoitti:
Ei ole oudoin, mutta erityisesti tänä kesänä päätään nostanut ilmiö.
Joidenkin ihmisten on ollut hyvin vaikea ymmärtää, että työnantajan tarjoamat rahat Smartumin, E-passin tai muun kortin/rannekkeen/mobiilisovelluksen muodossa ovat HENKILÖKOHTAISIA. Vain ja ainoastaan sinun omaan käyttöösi tarkoitettuja. Voit näillä rahoilla ostaa itsellesi museokortin, salikortin, leffalipun, teatterilipun jne. Mutta et voi tällä työnantajan tarjoamalla, henkilökohtaisella edulla ostaa samoja tuotteita edes lapsellesi, miehellesi, isovanhemmillesi tai naapurin Pirkolle. Ilmiön laajuus tänä kesänä liittynee siihen, että kulttuuri- ja urheilupalvelut olivat pari kuukautta kiinni ja yhtäkkiä olikin "lompakko täynnä rahaa", joka pitää kuluttaa tiettyyn määräaikaan mennessä.
No, käytännössä edun käyttäminen perheenjäsenen hyväksi on todella helppoa sellaisissa palveluissa, jossa ostaminen toimii verkossa. Esim. Tiketin kautta ostettavat keikkaliput mm. Tavastialle saa ostettua verkosta Epassilla ja niitä voi ostaa samalle keikalle vaikka kuinka monta. Samoin Finnkinon leffalippuja voi ostaa verkosta. Kumpiakaan ei ole kukaan koskaan ovella syynännyt lipussa olevan nimen osalta. Monessa leffateatterissa ei ole edes ihmistä tarkistamassa lippua vaan lippu näytetään automaatille. Aina ollaan koko perhe päästy mm. Itiksessä leffaan vanhemman virike-edulla ostetuilla lipuilla.
Olen maksanut kymmeniä ja kymmeniä kertoja isäni pankkikortilla - lähimaksulla tai isompia ostoksia pin-koodin kanssa. Koskaan ei ole kassa sanonut mitään. Miksi toisen kortilla maksaminen on petos?