Millainen äiti käy viihteellä 2-3x viikossa, aina lapset YKSIN kotona

Sellainen joka ei haluaisi olla äiti?

Apua. Olen tässä mettinyt, että voisinko ehkä joskus jättää 15-vuotiaani yksin kotiin jonnekin klo 24 - 1 saakka, jotta voisin mennä viihteelle. En ole vielä niin tehnyt. 15-v on vain vuoden vanhempi kuin 14-v, joten ehken voi. Odotan, että hän täyttää joulukuussa 16. Sitten ehkä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Huhhuh. Onneksi lapset ei enää ihan pieniä ole, kun menojalka noin vipattaa.. Mulla on kaveri, joka on neljän lapsen yh. Iät 6-13v. Käy silloin tällöin hänkin rimpsalla, mutta lapsille on aina hoitaja, tai hoitopaikka varattuna. Eikä seuraavana päivänä hällä ole sellainen olo, etteikö lapsistaan voisi huolehtia. Sanoisin yleensäkin, että tuosta naisesta otan inspiraationi. On nuo neljä lasta, osa-aikatyö, harrastus ja vielä sosiaalinen elämä. Tietysti on helpottanut lasten kasvettua vähän isommiksi, pieninkin jo eskari. Mutta silti, onhan heissä tekemistä. Ihana perhe, käydään miehen kanssa heillä usein ja on myös toimittu lapsenvahteina tarvittaessa.

Ja sen verran tästä äidistä tiedän, että nykyään hällä jonkintasoinen miesystävä on, mutta hänestä ei puhuta lapsille, ennen kuin on vakaissa kantimissa. Mutta oikein iloinen olen, että on löytänyt jonkun.:)

Minulla taas on yh-ystävä, jonka lapset 12 ja 14v. Isä ei ole koskaan lasten kanssa, en tiedä miksi. Eli yksin on. Nämä lapset ovat ihan JATKUVASTI illat yksin ja useamman yön viikolla, ei ketään hoitajaa. Äiti käy välillä myös matkoilla, ja juhlii ja istuu iltaa todella paljon! Jotenkin tuntuu että lapset on jääneet aivan kaiken vapauden jalkoihin. Ruokaa ja herkkuja notkuu jääkaapissa, toinen lihonut vuodessa 20 kg kun istuu pelikoneella ja herkuttelee. Kaikki vaput, uudetvuodet, joulunkin, keskenään, kun mamman täytyy päästä tutustumaan miehiin ja tanssimaan. En tiedä pitääkö puuttua ja jos niin miten.

Kamalalta kuulostaa.:/ Kyllä tuossa melkein jo voisi ystävänä vähän jotain sanoa. Mutta tiedä sitten, miten mamma ottaa asian..:/

Näiden lasten (kolme ekaa ekasta avioliitosta, nuorin toisesta), saavat olla isiensä luona. Isommat matkaavat aina välillä toiselle paikkakunnalle, pienin on vuoroviikoin äidillä, vuoroviikoin isällään. Ja kumpikaan, ainakaan siis täällä asuvista, ei helli herkuilla, tai millään muullakaan. Kyllä kasvatetaan hyvin. Tämä nuorimmainen on jo nyt 6-vuotiaana todella sanavalmis, oppinut vanhemmiltaan ja saattaa innostua niistä parin lusikallisen rahkoista saman verran kuin joululahjoista! Vietiin hälle miehen kanssa viime synttärinä kuulemma oikein toivottu lelu ja haleista ei meinannut tulla loppua!:D Ei siis mitään, että "Kiitti, mä meen leikkimään!" Vaan oikeasti paketin avattuaan juoksi syliin ja halaili meidät kummatkin puhki.:D

T: se jolla neljän lapsen yh kaverina