Yhtäkkinen ahdistus

Totesin pari viikkoa sitten että kun määräaikainen työsopparini loppuu vuoden vaihteessa, en taida haluta jatkaa enää nykyisessä työssäni vaikka minulle tarjottaisiin uutta pätkää. Tämä on outoa, sillä olen viihtynyt suhteellisen hyvin tähän mennessä. Ehkä nyt tuli kuppi täyteen esimiesasemaan liittyvästä arvostelusta, yhdestä sählääjäalaisesta ja parista despoottiasiakkaasta.
Lisäksi mua masentaa ja ahdistaa, mutta nää tunteet alkoi vasta lopettamisoivalluksen jälkeen. Sen epäilen johtuvan siitä että mun kaikki hormonieritykset on ihan sekaisin, en mm saa nukuttua öisin. Ehkä mä vaan ryhdyn aktiivisesti etsimään uutta työtä. Toivottakaa onnea!