Kakkosluokkalainen pyöräilee ilman vanhempia
Pakko kai se on päästää ”vapauteen”. Muutkin jo pyöräilee. Ollaan harjoiteltu yhdessä, mutta eihän se sama ole kuin kun porukassa lapset pyöräilevät. Innostuuko ne ja unohtaa säännöt?
Huolettaa. Mutta en kai voi enää kieltää? Tyttö 8,5 v. Lähiympäristössä pyöräilee, suht pientä autoliikennettä. Mutta eilen juuri munkin päälle, kun olin autolla, meinasi ajaa rekka kolmion takaa. Jarrut pohjassa estyi kolari. Mutta täytyy kai vaan luottaa elämään?
Miten te teette?
Kommentit (4)
Eskari-ikäisenä sai pyöräillä jo lähipuistoon, koska pihasta menee sinne pyörätie, n 400m matkaa. Toki puiston lähellä kulkee autotie.
Ekalla pyöräili jo kavereilleen samassa kaupunginosassa, pyöräteitä pitkin.
Eihän ne opi jos ei vastuuta pikkuhiljaa.
Aina silti voi jotain sattua, valitettavasti, vanhemmallekin
Kyllä se on vaan uskallettava päästää. Nyt huolehdit tuota, kohta se ajaa skootterilla, sitten autolla ja matkustelee ympäri maailmaa. Huolet ei lopu, mutta sitä se on,
Vierailija kirjoitti:
Kyllä se on vaan uskallettava päästää. Nyt huolehdit tuota, kohta se ajaa skootterilla, sitten autolla ja matkustelee ympäri maailmaa. Huolet ei lopu, mutta sitä se on,
Niinhän se on. Olen kyllä noistakin jo etukäteen huolehtinut :) Skootteria/mopoautoa en taida ikinä luvata. Tai ehkä rentoudun tulevassa :)
Meillä poika pyöräillyt jo ykköseltä.