Lue keskustelun säännöt.
Pettynyt lapsen uimakouluun!
08.05.2018 |
Onko täällä muita, joiden lapset eivät läpäise uimakoulua / opi uimaan?
Kaupungissamme uimakouluja järjestää pari eri seuraa osin yhteistyössä kaupungin kanssa. Hinnat vähän vaihtelevat, mutta maksavat kuitenkin lähemmäs 10 e/kerta. Uimakouluja on n. 5 tasoa, ja edellinen pitää aina läpäistä päästäkseen seuraavalle.
Kyllä ärsyttää, että lapseni sai nyt kolmannen kerran "hylätyn" 2. tason uimakoulusta. On muuten rohkea vedessä ja sukeltelee, muttei opi liukumaan. Pidättelin ärsytystäni opettajan edessä, mutta mielessäni kyllä mietin, että onko noilla opettajilla mitään oikeaa koulutusta hommaansa, saako lapsi ylipäätään yksilöllistä ohjausta ja ennen kaikkea: maksanko ihan turhasta? Käymme kerran-pari kuussa perheenä uimassa, joten ehkä lapsi oppisi luonnostaan ihan vaan olemalla vedessä sen sijaan, että maksan tuplahinnan siitä, että nuoret ohjaajatyttöset auttavat häntä ehkä puolen minutin ajan koko uimakoulun aikana.
Onko muilla samanlaisia kokemuksia?
Kommentit (35)
Aina pitää muistaa, että jokainen oppii omaan tahtiinsa. Mitä enemmän kivaa (ja stressaamatonta) vesiaikaa tulee, sitä parempi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joo, kyllä minuakin aikoinaan ärsyttänyt, kun ohjaaja ei edes yrittänyt houkutella vedessä vähän arkaa lasta mukaan, vaan antoi hänen vain seisoskella. Eihän ohjaaja pakottaa voi, mutta voisi sitä sentään muutaman kerran rohkaista lasta henkilökohtaisesti sen sijaan, että ei kiinnitä tähän huomiota.
Sinänsä kyllä ymmärrän, että seuraavalle tasolle ei pääse, jos ei osaa vaadittavia taitoja. Ei seuraavan tason harjoituksista ole hyötyä, jos ei osaa niissä tarvittavia taitoja.
Oma lapseni kyllä oppi uimaan loppujen lopuksi ja esim. selvitti koulun 200 metrin testin ilman ongelmia.
Kannattaisiko teidän harjoitella liukumista oman perheen voimin? Tuolla uimakoulun hinnalla saisi varmasti myös pari yksityistuntia, joilla opettaja pystyisi keskittymään täysin vain teidän lapseenne ja neuvomaan häntä.
Kymmenellä eurolla ei kyllä vielä saa mitään yksilöllistä opetusta. Sillä saa uimamaksun ja hyvässä lykyssä turvallisuusvalvonnan.
Mites jos itse kävisit lapsesi kanssa uimassa?
Toisaalta aika monet kyllä (ainakin meidän uimakoulussa) läpäisevätkin kurssin, joten... Varmaan kyse on ennen kaikkea turvallisuudesta. Jos lapsi ei osaa, ei yksinkertaisesti ole turvallista päästää seuraavalle tasolle. Oma poikani kertasi yhden kurssin mutta ei ollut milläänsäkään. Hauskaa se vedessä läträäminen oli samalla kurssilla toisenkin kerran! Voisitko ottaa asian uimisen ilon kannalta? Ei kai sen nyt tässä vaiheessa tarvitse niin suorituskeskeistä olla? Ja yksilöllisestä ohjauksesta: ei varmasti ole siihen resursseja tuollaisilla kursseilla. Silti monet oppivat. Ehkä oma lapsesi kaipaa juuri sitä enemmän ja nimenomaan teidän tehtävänne vanhempina olisi sitä tarjota?
Onpas sulla asenne: "nuoret ohjaajatyttöset"... Aika happamalta kuulostat. Kannattaisko vähän relata eikä dissata opettajia siitä, että se oma lapsonen nyt ei vaan opi tätä yhtä juttua samassa tahdissa kuin muut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Uitte liian harvoin omalla porukalla.
Mutta ei uinnista (kin) tarvitsisi vääntää jotain ihmeellistä suoritusta. Pitää tulla sinuiksi veden kanssa ja nauttia.
0/5 provo. Et siis edes katseella seuraa lapsesi yrittämistä uimakoulussa? Vingut sensijaann täällä, ettei lapsi opi. Olet tollo provo.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oma lapseni on aika suorittaja ja haluaisi oppia kaiken hyvin heti tai muuten turhautuu. Käymme 1-2kertaa viikossa uimassa omalla porukalla. Nyt olen koko talven tolkuttanut lapselle, että uimisessa tärkeintä on, että se on hauskaa. Samalla lapsi on huomaamattaan oppinut uimaan ja muitakin vesitaitoja. Syksyllä täyttää viisi ja pääse ”viralliseen” uimakouluun. Toivon, että hänen jo opitut taidot auttavat perfektionismin puskiessa pintaan.
Aloittajalta kysyisin, että mitä haittaa on kertaamisesta? Lapsi selkeästi tarvitsee sitä. Ja oikeasti: minkä tahansa harrastuksen kuuluu olla lapsena vain hauskaa, ei suorittamista.
Varo ap ettet projisoi omaa turhautumistasi lapseen. Se jos mikä tappaa harrastuksen ilon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onko riittävän vanha eli kouluikäinen?
Kamalan kallis uimakoulu teillä. Tampereella oli ihan halpa ja kesällä rantauimakoulu oli ilmainen. Tosin tästä on jo 8 vuotta aikaa.
Lapseni meni alkeiskurssin ja jatkokurssin hallissa ja jatkokurssin uudelleen vielä rannalla.
Ohjaajat olivat tehokkaita (Ymmärtääkseni kaupungin palveluksessa olevia uimaopettajia tms) Ei kuitenkaan mitään uimaseuran tyttösiä.
Ei ole provo, mutta hieman ärsyyntyneenä kirjoitin, myönnän.
Kuten kirjoitin, käymme kyllä perheen kanssa uimassa 1-2 kertaa kuussa, mutta meillä on toinenkin lapsi ja muitakin harrastuksia ja kotitöitä, joten emme useammin ehdi.
Seuraan kyllä ikkunasta lapsen uimakoulua, mutta allas on aika kaukana enkä joka hetki näe mitä tapahtuu.
En luo lapselle paineita tai näytä ärtymystäni, ja luotan että oppii aikanaan, onhan isosisaruskin oppinut. Ymmärrän myös että lapset ovat erilaisia, toisaalta tämä lapsi on muuten motorisesti lahjakas , eli mitään erikoista estettä ei pitäisi oppimiselle olla. Lähinnä vaan ärsyttää, että rahat kyllä tuntuvat uimakouluille kelpaavan (meidänkin perheeltämme vuosien saatossa varmaan satasia), mutta vastineeksi saa lyhyen palautteen ja kehotuksen aina vaan kerrata uudestaan mairean hymyn kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oma lapseni oli hyvä uimaan ja pääsi siirtymään tasoissa nopeaan tahtiin eteen päin. Kertoi itsekin, että häntä ärsytti, kun häntä vain seurattiin ja käskettiin näyttää mallia ja uitatettiin, koska hän oppi nopeasti. Jonkin hiljaisemman annettiin seisoa vedessä vaikka koko uimatunti, koska opettajista oli motivoivampaa opettaa lapselleni nopeasti taitoja, että saa maisterin uitua ja pääsee suorittamana nopeaa prismusmaisteria.
Joten siinä mielin ymmärrän ap.ta, että jos hänen lapsensa on se arka, opettajat eivät huomaa opettaa rauhassa, vaan ehkä keskittyvät niihin lahjakkaampiin.
Kun ap:n lapsi menee kouluun (ellei ole jo) niin mahtaa riemua seurata. Opettajat saavat huutia eikä vika ole koskaan omassa lapsessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lapsi kyllä näkee aikuisen pettymyksen ja turhautumisen, vaikka aikuinen kokeekin ettei näytä sitä lapselle. Itse tunsin nahoissani aina kun äiti pettyi minuun, kun en oppinut vaikka hänen mielestä minun olisi pitänyt osata. Aina olisi pitänyt olla "iso" ja "reipas".
Varmaan raha oli jollain tavalla siinäkin tekijänä. Mutta olen ollut aina, ihan korkeakouluikäisenäkin, sellainen oppija, että minun täytyy saada rauhoitella omassa rauhassani, ilman ulkopuolisia häiriötekijöitä ja paineita. Suorittajaäiti ei tietenkään tällaisesta oppimistavasta voi ottaa kunniaa itselleen. Sekin varmaan ärsytti.
Ap tässä vielä. En ole suorittajaäiti. Lapsemme ovat aina saaneet valita itse harrastuksensa ja lopettaa ne kauden jälkeen halutessaan. Ei ole tavoitteena tehdä lapsista huippu-uimareita, vaan viedä uimakouluun, että oppisivat elintärkeän ja iloa tuottavan taidon. Kaikissa muissa harrastuksissa lapset saavat onnistumisen kokemuksia, iloa ja edistyvätkin siinä sivussa. Tämä uimakoulu on ainoa joka junnaa paikallaan. Tuntuu liukuhihnameinigiltä ja vähän vaan laaduttomalta, jos ei ns. tuloksia näy. Hinta on kuitenkin vähintään sama kuin muillakin harrastuksilla täällä kaupungissa.
Vika on varmaan asenteessani ja lapsen taidoissa, kunhan vaan halusin purkaa ärsytystä.
Ps. Miten kukaan ehtii viedä lapsiaan 1-2 kertaa viikossa uimahalliin, kuten joku täällä ehdotti..?
Meidän lapsi on käynyt kolme kertaa sen, jonka tarkoituksena on oppia 25 uimataito (myyrämerkki?). Uimakoulujen opetusajasta ainakin 75% on käytetty kuka pelkää mustaamiestä -leikin leikkimiseen. No, lasta joka osaa jo sukeltaa ja osaa kyllä olla vedessä, se ei kyllä yhtään edistä uimaan oppimisessa. Kolmen uimakoulun jälkeen luovutettiin, ei makseta pelkästä altaassa juoksentelusta. Lapsi on nyt siinä vaihessa, että osaisi uida myyrää, mutta ei hallitse hengittämistä, joten pystyy uimaan vaan yhden hengitysvälin.
Meillä kaikki lapset oppineet uimaan 4-vuotiaina, kun on matkusteltu kesällä Kreikassa ja talvella Kanarialla... toki käyty uimaseuran uimakoulussa, kun kaveritkin kävi!
Kellukkeet päälle ja isoon altaaseen, reipasta riehuntaa ja roiskintaa, niin tulee vesi tutuksi. Sulla vissiin arka tyttö tai poika?
Kuulosti kyllä juuri siltä, ettei jälleen vanhempi ymmärrä oman lapsen tasoa ja syyttää ohjaajia lapsen "osaamattomuudesta". Kaikki eivät opi samaan tahtiin asioita ja kyllä ne ohjaajat varmasti tietävät parhaiten kun ovat paikallakin. Ei se ole lapsesi kiusaamista tai ammattitaidottomuutta. Jos lapsesi olisi päästetty läpi, se olisi ammattitaidottomuutta. Monilla vanhemmilla tahtoo muutenkin olla liian ruusuinen käsitys lapsensa taidoista muutenkin vähän joka alalla.
Itse olen ohjaaja ja valmentaja voimistelupuolelta ja kyllä sitä saa pään sisällään välillä silmiään pyöritellä kun vanhemmat innoissaan toteavat, että kyllä meidän Nico-Alicia on niin hyvä aivan huippulahjakas hänestä tulee vielä huippu ja nyt mennään sitten jatkoryhmiin!!
Todellisuus: lapsi ei osaa perusvoimistelun alkeita eikä perusteita ollenkaan eikä kehittymistä ole havaittavissa mm. lintsaamisen takia tai sitten yksinkertaisesti siksi että lapsi on hieman hitaampi oppimaan tai muuten kömpelö tms.
Sitten siitä syytetään valmentajaa/ohjaajaa heti jos yrittää korjata ettei vielä jatkoryhmä ole oleellinen asia tässä vaiheessa. Huoh.
Ei lasta tietenkään tarvitse päästää jatkoon, jos taidot eivät riitä. Enkä intoile lapsestani mitään huippu-uimaria, kuten jo sanoinkin. Mutta peräänkuulutan tässä uimaKOULULTA sitä opetusta.. vai olisiko "ohjattu uiskentelu ja vesileikit" kuvaavampi nimi tälle mansikoita maksavalle toiminnalle. t. Ap
Kokeile käyttää useammin itse uimassa.