Naiset: isketäänkö teitä päiväsaikaan arjessa?
Iskevätkö miehet teitä tavallisessa arjessa kun kävelette päiväsaikaan kadulla/kaupassa/kirjastossa jne. Ja kun isketään, millaisessa tilanteessa? Miten olette pukeutuneet?
Minua hyvin harvoin tullaan baarin ulkopuolella iskemään. Joskus joku on kadulla tai kahvilassa, joskus kirjastolla tai seminaarissa. Mutta ei mua päivittäin isketä, hyvin harvoin. Olen ajatellut asian niin ettei minussa ole sellaista viehätysvoimaa, mikä harmi mutta minkäs teet! Tuttavamiehet kyllä kaikki aina iskeneet, mutta tuntemattomat harvemmin.
Kommentit (31)
Jotkut ihmiset huokuvat jotain turvallisuutta ja niille on helppo alkaa jutella. Koskaan ne eivät ole niitä kauneimpia vaan hyvin tavallisia. Niiden naama vain kutsuu sosiaaliseen kommunikointiin.
Juttelun aloittaminen ei ole vielä iskuyritys, suora ehdottelu on. Ehkä kaikki eivät tee eroa näiden kahden välillä.
Vierailija kirjoitti:
Jotkut ihmiset huokuvat jotain turvallisuutta ja niille on helppo alkaa jutella. Koskaan ne eivät ole niitä kauneimpia vaan hyvin tavallisia. Niiden naama vain kutsuu sosiaaliseen kommunikointiin.
Juttelun aloittaminen ei ole vielä iskuyritys, suora ehdottelu on. Ehkä kaikki eivät tee eroa näiden kahden välillä.
Mikä sitten lasketaan iskuyritykseksi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jotkut ihmiset huokuvat jotain turvallisuutta ja niille on helppo alkaa jutella. Koskaan ne eivät ole niitä kauneimpia vaan hyvin tavallisia. Niiden naama vain kutsuu sosiaaliseen kommunikointiin.
Juttelun aloittaminen ei ole vielä iskuyritys, suora ehdottelu on. Ehkä kaikki eivät tee eroa näiden kahden välillä.
Mikä sitten lasketaan iskuyritykseksi?
Eikö edellinen vastannut kysymykseesi. - Suora ehdottelu. - itse ymmärrän, että ehdottelu tarkoittaa tässä sitä, että ehdottaja esittää, mitä haluaisi seuraavaksi tehdä ja antaa ymmärtää, että haluaisi tehdä sen toisen kanssa yhdessä. Toki vaikea tästäkään (ehdottelusta) vielä on vetää yhtäläisyyserkkejä, että on toista "iskemässä", jos ehdottaa jotain. Esimerkiksi saatan pyytää työkaveria kahville tai lounaalle seurakseni, ilman että kokisin näin tehdessäni joka kerta myös iskeväni pyyntöni kohdetta.
Ei ole ja hyvä niin. Jättäkää minut rauhaan.
Jännä juttu, nyt 36-vuotiaana mua koitetaan silloin tällöin iskeä päiväsaikaan muttei niinkään baarissa. Nuorena oli homma toisinpäin.
Ei koskaan vaikka hoikka ja nätti olenkin. Ulkomaalaiset ovat joskus jotain huudelleet ja vislanneet, mutta en laske sitä iskuyritykseksi. En ota kontaktia tuntemattomiin, enkä paljoa hymyilekään.
Ei ole koskaan isketty päiväsaikaan vieraan toimesta. En edes tunne ketään naista, jolle niin olisi käynyt.
Kyllä vain.
Noin viitisen vuotta sitten kuljin töihin hkissä siis, kuljin siis joko hakaniemen, tai steissin kautta aamuisin ja iltapäivisin, ei ollut yhtäkään päivää, että olisin saanut rauhassa kulkea töihin.
Ja kerran esim. yksikin normaalin oloinen mies juoksi perässäni steissin läpi saadakseen numeroni, juoksin siis karkuun sitä itse. Noin esimerkkinä siis.
Nykyään olen ns. kotirouvana muualla kuin suomessa, ja tämä on tosi mukavaa, en tajua miten jaksoi tuota jatkuvaa ahdistelua. Kyllä sitä tapahtui muuallakin (olen siis asunut useammassa suurkaupungissa), mutta suomessa se oli todella ahdistavaa ja jotenkin väkivallan uhkaa aina ilmassa.
Ei koskaan eikä missään muuallakaan kuin vain harvoin.
Tarkennuksena vielä myös että en itse ota ihmisiin juurikaan kontaktia edes katsekontaktin muodossa, nuorempana nuo spontaanit lähestymiset alkoivat ahdistaa sen verran paljon että katselen ulkona ollessani lähennä kengänkärkiäni. Tuskin siis erityisen helposti lähestyttävältä vaikutan.