Ala-asteikäisen lapsen kaverin perheessä ei ole sääntöjä. Rajoittaisitteko tai vastustaisitteko ystävyyttä?
Hankalaa, kun lapset ovat jo tehneet paljon tyhmyyksiä. Toiselta ei kielletä mitään, ns. vapaa kasvatus. Olisiko parempi etteivät olisi niin paljon tekemisissä? Olen jo selittänyt lapselleni, että jokaisessa perheessä on omat säännöt. Mutta esimerkiksi se, että kaveri saa tehdä mitä haluaa netissä, tuo paljon ongelmia. Vaikka ottaisin puhelimen pois omalta tytöltäni, se ei tässä tilanteessa auta. Tämä vain yksi esimerkki.
Kommentit (25)
Vierailija kirjoitti:
Pakko myöntää, että minulle tuli yllätyksenä se, miten monessa perheessä on erilainen meno mitä meillä.
Meillä on kolme lasta ikähaarukassa 2-9. Pelipäiviä on kaksi viikossa, eikä tv:tä saa katsella tuntikausia putkeen. Tv ei myöskään ole koskaan päällä jos sitä ei kukaan katso. Netin käyttöä valvon ja tulen aina valvomaan, ja puhelin pitää antaa vanhemmalle kun siitä sanotaan ja mennä ulos leikkimään tai keksiä jotain muuta tekemistä. Pelien, sarjojen ja elokuvien ikärajat otetaan tosissaan. Ja tähän päälle vielä ne perusjutut kuten korjaa omat jälkesi, astiat astianpesukoneeseen, sano kiitos tai ei kiitos tai saisinko ja älä kiusaa muita ja leluja ei hajoteta jne.
Melkoinen ylläri, että toisille on ihan normaalia pelata koko päivä ihan sama mitä peliä. On normaalia leikkiä niin, että viskotaan toisten leluja ympäriinsä, revitään kädestä vielä tokaluokkaisenakin ja riehutaan sisällä, ja kun aikuinen sanoo jotakin, uhmataan takaisin. Siis vieraalle aikuiselle.
Ja tämä ihan jäävuoren huippua. Olen jopa alkanut miettiä, johtuuko se asuinalueesta että tällaista saa sietää päivittäin sekä oman rivariyhtiön pihassa että läheisessä leikkipuistossa että meillä kotona, vai mistä tämä johtuu. Todella väsyttävääkin olla aina se, joka puuttuu, kieltää ja ohjaa tekemään jotain järkevämpää. En kuitenkaan ole mikään kasvatusalan ammattilainen (enkä enää haluaisikaan, pitäkää tunkkinne, lähden opiskelemaan vaikka lakia mieluummin).
Onnea matkaan tuon kanssa, kun se sun lapsesi on, sanotaan nyt vaikka 15-16v. Tuon ikäisiä lapsia kun sulla on voi vielä valvoa, isompien kanssa on pystyttävä luottamaan ja keskustellen hoitamaan asiat. Nimim. kokemusta on
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pakko myöntää, että minulle tuli yllätyksenä se, miten monessa perheessä on erilainen meno mitä meillä.
Meillä on kolme lasta ikähaarukassa 2-9. Pelipäiviä on kaksi viikossa, eikä tv:tä saa katsella tuntikausia putkeen. Tv ei myöskään ole koskaan päällä jos sitä ei kukaan katso. Netin käyttöä valvon ja tulen aina valvomaan, ja puhelin pitää antaa vanhemmalle kun siitä sanotaan ja mennä ulos leikkimään tai keksiä jotain muuta tekemistä. Pelien, sarjojen ja elokuvien ikärajat otetaan tosissaan. Ja tähän päälle vielä ne perusjutut kuten korjaa omat jälkesi, astiat astianpesukoneeseen, sano kiitos tai ei kiitos tai saisinko ja älä kiusaa muita ja leluja ei hajoteta jne.
Melkoinen ylläri, että toisille on ihan normaalia pelata koko päivä ihan sama mitä peliä. On normaalia leikkiä niin, että viskotaan toisten leluja ympäriinsä, revitään kädestä vielä tokaluokkaisenakin ja riehutaan sisällä, ja kun aikuinen sanoo jotakin, uhmataan takaisin. Siis vieraalle aikuiselle.
Ja tämä ihan jäävuoren huippua. Olen jopa alkanut miettiä, johtuuko se asuinalueesta että tällaista saa sietää päivittäin sekä oman rivariyhtiön pihassa että läheisessä leikkipuistossa että meillä kotona, vai mistä tämä johtuu. Todella väsyttävääkin olla aina se, joka puuttuu, kieltää ja ohjaa tekemään jotain järkevämpää. En kuitenkaan ole mikään kasvatusalan ammattilainen (enkä enää haluaisikaan, pitäkää tunkkinne, lähden opiskelemaan vaikka lakia mieluummin).
Onnea matkaan tuon kanssa, kun se sun lapsesi on, sanotaan nyt vaikka 15-16v. Tuon ikäisiä lapsia kun sulla on voi vielä valvoa, isompien kanssa on pystyttävä luottamaan ja keskustellen hoitamaan asiat. Nimim. kokemusta on
Joillekin tulee yllätyksenä, että sen netin saa kokonaan pois päältä, jos on ihan pakko. Kodin ulkopuolelle ei vaikutus altani luotu tietenkään, ja toki toivon ja siihen pyrin, että meillä olisi lasten kanssa tässä luottamussuhde.
Olen kuitenkin törmännyt vanhempiin, jotka eivät kuulemma voi mitään sille, että ala-asteikäinen pelaa. Sen konsolin kun voi irrottaa ja laittaa kokonaan pois, samoin kuin kännykän.
Oman lapsen kanssa pitää käydä tarkasti keskustellen läpi se, miksi sääntöjä on asetettu ja minkä takia niitä on noudatettava. Ala-asteikäinen pystyy jo ymmärtämään, että säännöt suojaavat häntä itseään ja että niiden rikkominen johtaa ikäviin vahinkoihin ja ongelmiin. Kannattaa myös kertoa, että olet asettanut säännöt koska rakastat lasta etkä halua että hän vahingoittuu tai joutuu ongelmiin. Voit myös kertoa, että kaikki vanhemmat eivät osaa tai halua suojella omia lapsiaan samalla tavalla.
Tämän jälkeen sovitte, että tämän rajattoman kaverin kanssa saa edelleen leikkiä, kunhan lapsi noudattaa sääntöjä. Kannattaa kartoittaa milloin ja missä tilanteessa nämä kaverukset pahiten hölmöilevät ja aloittaa rajoittaminen näistä tilanteista. Jos hölmöilyä on eniten kaverin kotona, niin kiellät lastasi menemästä kaverin luo. Kohta alkaa kesäloma, mikä on hyvä hetki katkaista hölmöilykierre ja ottaa etäisyyttä tähän ongelmaiseen kaveriin.
Onko tässä siis kyse siitä, että ala-asteikäiset tupakoivat ja vetävät viinaa??? Sellaiselle tietenkin heti stoppi ja jos muu ei auta niin kokonaan poikki ystävyyssuhde lapseen, jonka vanhempien mielestä pikkulasten tupakointi ja kaljoittelu on OK.
Minullekaan ei vieläkään selvinnyt, mitä konkreettisesti on tapahtunut.
Mulla ei ole kokemusta siitä, että alakouluikäiset polttaisivat tupakkaa tai joisivat alkoholia, luojan kiitos. Meillä käy 9v pojan kaverit. Meillä saa pelata/katsoa youtubea n. tunnin putkeen, sitten täytyy tehdä jotain muuta. Heti aamusta ei katsota ruutua vaan ensin käydään ulkona. Tarjoan yleensä jotain syötävää riippuen kellonajasta, joten jotenkin luontevasti tajuavat, että kaapista ei mennä kysymättä kaivamaan muuta. Siinä meidän säännöt, ei ole ollut ongelmia. Jos näyttäisi esim. siltä, että kaveri varastaisi meiltä rahaa, niin varmistuisin todella tarkasti siitä, että todella on näin. Sitten varmaan vaan huolehtisin, että rahaa ei olisi esillä. Yrittäisin ottaa asian esille lapsen kanssa mutta vaikea sanoa miten, kun ei ole kokemusta.
Valehtelusta sinänsä en ottaisi hirveitä pultteja tuon ikäisten kohdalla, riippuen toki valheen seurauksista. Mun kokemuksella tuon ikäiset lähinnä liioittelevat jotain juttuja ja se on osittain mielikuvituksen lentoa, ei varsinaista valehtelemista.