En millään saa kotia järjestykseen

Apua!

Minulla ihan sama tilanne. Tavaraa likaa ja kämppä kaaoksessa. Kirppiksellä olen jotain yrittänyt myydä mutta se on vain pisara meressä. Itseasiassa täältä sain kerran vinkin että raivausta kannattaa tehdä pikku hiprakassa helpompi luopua tavarasta... En ole muistanut kokeilla.

Hae apua. Muuten hautaudut jätemassan alle :O

Kutsu mut kylään, niin heitän sun turhat tavarat pois tunteilematta. :D

Kasseja riittää. Vein kierrätykseen ja keräsin uudet tilalle. Olen imuroinut kerran jo pölykoiriakin näiden kassien alta, joten täytyisi taas aktivoitua viemään. Sen jälkeen kasaan heti uudet kassit. Tiedän jo, että minkä kaapin sisällöstä.

Parempi tehdä raivausta ihan selvinpäin. Näin voi olla varma, että päätös tavaran eteenpäin laittamisesta on harkittu ja perusteltu. 

Ottakaa valokuvia tavaroista, joita ette tarvitse, mutta joista ette haluaisi silti luopua tunnesyistä. 

Ammattijärjestäjää en voi kutsua, koska se olisi miehen mielestä täysin älytöntä. Saan kyllä roskat vietyä, että emme sentään ihan jätteisiin huku. En myöskään osta enää mitään. En vaan pysty luopumaan mistään.

Lue Konmari. Lähtökohta jäätävä. Nyt tavaroita alle 5000 kpl. Paljon työtä on tehty.

Vierailija kirjoitti:

Ammattijärjestäjää en voi kutsua, koska se olisi miehen mielestä täysin älytöntä. Saan kyllä roskat vietyä, että emme sentään ihan jätteisiin huku. En myöskään osta enää mitään. En vaan pysty luopumaan mistään.

Osta/vuokraa isompi kämppä tai vie kamat mökille, jos et kerran voi luopua niistä.

Tai jos et muuta keksi -  vuokraa sen naapurin kellari, joka on tyhjänä. Oma koppisihan on jo täpösen täynnä.

Tuttua, niin tuttua. Minä kaipaan edelleen muutamaa riekaleiksi kulunutta villatakkia, jotka kuuluivat nuoruuteeni. Meidän kaltaisiimme eivät konmarit toimi.

Ihan ensimmäinen neuvo on, että lakkaat ostamasta uutta. Toinen on, että määrittelet käytössä olevan tilan. Sitten järjestät tavarat tilaan, ja joka käänteessä punnitset, mikä on tärkeää ja mikä ei. Voit heittää huoletta uudenveroisia tavaroita hyväntekeväisyyteen, koska ne merkitsevät sinulle vähiten. Toisaalta voit huoletta myös heittää pois loppuun kulutettua.

Sitten kun tavara ja tila on tasapainossa, elelet ja nautit tavaroistasi.

Kaikella pitää olla oma paikka. Jos ei halua luopua mistään, niitä paikkoja pitää olla paljon ja paikkojen suunnittelussa järjestelmällisyyttä.

Hintana voi olla se, että koti ei ole kaunis ja avara.

Paikkojen suunnittelu on tosi hankalaa...

Minä olen aika hyvä luopumaan. Tässä muutamia vinkkejä:

Vaatteet: jos se ei kelpaa huomenna töihin, sitä ei tarvita (poislukien tietysti juhla, sesonki ja urheiluvaatteet). Eli kaikki ”jos laihtuisin 5 kiloa” ”ehkä jos ostaisin x, tuolle voisi tulla käyttöä” —> pois. Pois tarkoittaa minulle uffin laatikkoa. (Kirpputoritoiminta paria tapausta läheltä seuranneena käsitykseni mukaan lähinnä lisää kodin kaaosta, kun sieltä kirppikseltä tehdään löytöjä sitä mukaa kun vanhoja myydään, ja aina on joku hinnoittelukasa kotia rumentamassa.)

Kirjat ja leffat: kotona säilytetään ne muutamat harvat omat suosikit, jotka oikeasti halutaan katsoa/lukea uudelleen

Paperit: heti kun tulevat jostain, vaihtoehtona on takka tai tärkeiden papereiden mappi

Ainoa kertyvä asia minulle on lasten askartelut ja piirustukset. Niitä tulee paljon, niillä ei tee mitään, rehellisesti sanottuna ovat useimmiten rumia, mutta kuitenkin niin liikuttavan suloisia etten pysty heittämään pois 😅

Minulla on valtavasti edesmenneen äitini kirjoja. En jotenkin pysty luopumaan niistä kun tiedän, että ne olivat äidille rakkaita. En ole lukenut kuin muutaman niistä. Ajattelen, että ehkä joskus luen. Mutta ne ei oikein mahdu mihinkään.

Paikkojen suunnittelun pääperiaate: samanlaiset yhteen. Kerää esim ne kaikki kankaat yhteen. Niiden lähelle tulee muut käsityö/askartelumateriaalit ja välineet. Pitää olla selkeät kokonaisuudet.

Vierailija kirjoitti:

Paikkojen suunnittelun pääperiaate: samanlaiset yhteen.

Jos koti on tosi täynnä, tuota (sinänsä erinomaista) neuvoa on vaikea noudattaa heti aluksi. Niitä samanlaisia tavaroita kun voi olla kymmenessä eri paikassa, laatikkojen ja kaappien kätköissä.

Jos luopuisin kankaista, en ole moneen vuoteen ehtinyt ommella. Kuitenkin haaveilen usein siitä, että ompelisin ihania mekkoja...

Entä farkut, jotka kaipaavat paikkaa polveen. Ne sopisivat kuopukselle tänä kesänä, jos saisin ne paikattua. Mutta en saa sitä aikaiseksi...pitäisikö vaan unohtaa paikkauskuvitelmat ja heittää farkut pois?

Sitten on pöytäliinoja, joita en oikein koskaan käytä. Paitsi silloin, kun ajattelen että niistä pitäisi luopua. Silloin innostun vähäksi aikaa käyttämään niitä.

Väsyttää pelkkä ajatus kaikista päätöksistä, mitä pitää tehdä tavaroita raivatessa...helpompi sulloa takaisin kaappiin.

Mulla sama ongelma. Huomaan olevani vapaa aina kun olen ulkomaan valmiiksi kalustetussa vuokraasunnossani ja mukanani vain matkalaukussa välttämättömimmät tavarat. Mitä vähemmän tavaraa, sen mukavampaa ja rennompaa elämä. Suomessa yritän parhaillaan luopua kaikesta roinasta tori.fi kautta ja se mikä ei mene kaupan  päätyy roskikseen.  Astioiden kohdalla karsin ison määrän, jotta tiskit pysyvät minimaallisina. Tällaset mun vinkit.

Vierailija kirjoitti:

Kaikella pitää olla oma paikka. Jos ei halua luopua mistään, niitä paikkoja pitää olla paljon ja paikkojen suunnittelussa järjestelmällisyyttä.

Hintana voi olla se, että koti ei ole kaunis ja avara.

Pitääkö ne paikat numeroida? Mulla on sama ongelma, mutta hitto ala, joka krääsälle paikkaa väsätä.

Kankaista ja paikattavista vaatteista voisi olla helppo aloittaa ja ne ovat ehkä kuitenkin eniten sellaista "turhaan tiellä"-tavaraa, johon ei hirveän suurta tunnesidettä ole. Sitten kuluneita muovikippoja pois (niistä irtoaa muovia pinnoista ruokaan, epäterveellistä) ja ehkä keittiöstä muutakin sellaista joka ei oikein toimi tai on varakappaleen varakappale.

Pöytäliinat ehkä hankalia, mutta esim. itse tein vanhoista vauvalakanoista tilkkupussilakanan aikuisten koossa, kivoja muistoja ja aktiivisessa käytössä kaapin tukkimisen sijaan ja tekeminen oli inhimillisen nopeaa, kun en asetellut tilkkuja erityisesti, kunhan leikkasin aika isoiksi samanlaisiksi paloiksi ja ompelin yhteen.

Jotkut tekee raivausta yksi tavara pois päivässä idealla, silloin ei tarvitse kuormittaa itseä isojen tavarakasojen setvimisellä kerralla. Ja vaikka itse olen tosi minimalistinen, en ihan ymmärrä tätä konmarituksen ym. riemua, kai tarkoitus olisi elää ja tehdä kivoja asioita eikä uhrata kaikkea vapaa-aikaa tavaranraivaamiselle ja järjestelylle, paitsi jos siitä nyt erityisesti nauttii.

Jos ei raaski luopua, pakkaa vähemmän käytössä olevia kamoja tasakokoisiin isoihin laatikoihin, vähän vaikka samantyyppiset samaan ja sitten pinoaa johonkin vaatehuoneen nurkkaan tai sängyn alle, silloin on käytettävät helpommin saatavilla ja ei mene siivoiluun niin paljon aikaa.