Lue keskustelun säännöt.
Miten pääsisin ylitse onnettomasta rakastumisesta?
01.05.2018 |
Kaikki keinot olisivat tervetulleita. Tunnen vain itseinhoa, katkeruutta, surua, epätoivoa ja käytän kaiken yksinäisen vapaa-aikani ihanan ihastukseni ikävöimiseen ja hänestä uneksimiseen.
Ajattelen ja elän hänen kauttaan. Itsetuntoni muruset lepäävät hänen torjuntansa päällä. Olen henkisesti täysin tuuliajolla. Tuntuu toivottomalta, sillä hän oli ainoa onnenlähteeni. Hän oli ainoa tässä maailmassa, jonka näkemistä aina odotin ja jonka vuoksi elin. Hän oli elämäni tarkoitus. Nyt tuntuu siltä, ettei elämälläni ole enää mitään merkitystä tai tarkoitusta. Kaikki on vain tyhjää.
Kommentit (23)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se on ollut jännä huomata, että minulle on mahdotonta löytää sellaista miestä joka olisi sekä rakastunut, ja kohtelisi kauniisti. Monta rakastumista, molemmin puolistakin, takana ja joka kerran mies on alkanut pelata ihmissuhdepelejä. Yrittää tehdä mustasukkaiseksi, loukkaa ja käyttäytyy tosi lapsellisesti.
Tuosta voi kai päätellä etteivät olleet oikeasti rakastuneita. Ikävä juttu, sillä en tule jatkossakaan suostumaan kenenkään manipuloitavaksi.
Tunteilla pelaaminen ei ole minun juttuni.
Se tunteilla pelaaminen ei ole välttåmättä merkki siitä, ettei rakastaisi, vaan siitä, ettei tavallaan "osaa" rakastaa täysin epäitsekkäästi sekä heikkouttaan ja ymmärtämättömyyttään alkaa pelätä niin paljon, että turvautuu ehkä lapsuudenkodissaan näkemiinsä toimintamalleihin. Mä rakastan sitä naista, mutta olen tehnyt pahoja virheitä juuri siksi, kun olen pelännyt hänen menettämistään aivan valtavasti. En vain ole osannut toimia paremmin, vaikka kaikkeni olen yrittänyt.
Kenen täytyy pelätä oikeasti, onko se ihminen joka tulee luoksesi vai se joka odottaa ihmistä. Varmasti myös rakastan. Näytän sen vain omalla tavallani.
Toivottavasti näytät sellaisella tavalla jonka toinen ymmärtää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se on ollut jännä huomata, että minulle on mahdotonta löytää sellaista miestä joka olisi sekä rakastunut, ja kohtelisi kauniisti. Monta rakastumista, molemmin puolistakin, takana ja joka kerran mies on alkanut pelata ihmissuhdepelejä. Yrittää tehdä mustasukkaiseksi, loukkaa ja käyttäytyy tosi lapsellisesti.
Tuosta voi kai päätellä etteivät olleet oikeasti rakastuneita. Ikävä juttu, sillä en tule jatkossakaan suostumaan kenenkään manipuloitavaksi.
Tunteilla pelaaminen ei ole minun juttuni.
Se tunteilla pelaaminen ei ole välttåmättä merkki siitä, ettei rakastaisi, vaan siitä, ettei tavallaan "osaa" rakastaa täysin epäitsekkäästi sekä heikkouttaan ja ymmärtämättömyyttään alkaa pelätä niin paljon, että turvautuu ehkä lapsuudenkodissaan näkemiinsä toimintamalleihin. Mä rakastan sitä naista, mutta olen tehnyt pahoja virheitä juuri siksi, kun olen pelännyt hänen menettämistään aivan valtavasti. En vain ole osannut toimia paremmin, vaikka kaikkeni olen yrittänyt.
Kenen täytyy pelätä oikeasti, onko se ihminen joka tulee luoksesi vai se joka odottaa ihmistä. Varmasti myös rakastan. Näytän sen vain omalla tavallani.
Toivottavasti näytät sellaisella tavalla jonka toinen ymmärtää.
No ei ymmärtänyt. Kun ei ymmärtänyt itse tehdä muutoksia. Minä olen joustanut. Herran elämä ei muutu mihinkään. Siinäpä loistava tulevaisuus.
Kenen täytyy pelätä oikeasti, onko se ihminen joka tulee luoksesi vai se joka odottaa ihmistä. Varmasti myös rakastan. Näytän sen vain omalla tavallani.