Onko 38 neliön asunto liian ahdas pikkukoiralle?

Meidän koira lähinnä makoilee sisällä ollessaan omalla pedillään tai sohvalla. Välillä hän seurailee meitä. Kyllä teille hyvin pieni koira mahtuu. :)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Selittäkää nyt, mikä ihmeellinen tarve teillä (yleensä naisilla) on ottaa koira ahtaaseen asuntoon, ja vielä kerrostaloon. Se ei ole optimaalinen ratkaisu kenellekään. Ei ainakaa koiralle eikä naapureille. Mitään järkisyytä siihen ei voi olla, mutta koira on vaan saatava.

Miksi koiravihaaja ei voi sanoa sitä suoraan, vaan pitää naamioida oma vastenmielisyys koiria kohtaan tällaisten useimmiten paikkansapitämättömien omaan kokemattomuuteen perustuvien "järkisyiden" taakse? Tottakai joskus koirat aiheuttavat häiriötä ja niitä valitaan väärin, mutta tuollainen yleistys on silkkaa koira(ihmis)vihaa.

Koira sopii kerrostaloon kun rotu valitaan sopivaksi selleiseen ympäristöön. Esim. pystykorvat tapaavat keskimäärin vahtia ympäristöään koska ne on siihen jalostettu, niiltä siis voi odottaa keskimääräistä enemmän vahtihaukkua kerrostalon äänille, ei ehkä siis optimaalinen valinta. Joku vinttikoira taas ei keskimäärin voisi vähempää olla kiinnostunut ympäristöstä, eikä juuri hauku. Mitä tulee asunnon kokoon, pienempikään ei ole ongelma kun rotu valitaan oikein. Kunhan siellä on paikka koiralle ja siihen ei kompastu koko ajan, niin se riittää, liikunta tapahtuu joka tapauksessa ulkona.

Hassua, että satuit kirjoittamaan kokemattomuudesta. Olen asunut varmaan 20 koiran lähellä kerros- ja omakotitaloissa. Yhtään räksyttämätöntä koiraa ei ole ollut. Enkä nyt tarkoita mitään satunnaista haukahtelua, vaan kunnon pitkäkestoista haukkumista. Ai niin, yksi oli haukahtelija, mutta se teki sitä öisin ja lähtikin nopeasti muihin maisemiin. Kokemusta on myös kaikki ohikulkijat haukkuvista vinttikoirista. Se, että ajattelee eläimen ja varsinkin ympäristön ihmisten mukavuutta ei tee kenestäkään koiravihaajaa, mutta ajattelutapoja on toki monia.

Ei ole liian pieni. Mutta onpas pikkuinen kaksio 38 neliötä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Selittäkää nyt, mikä ihmeellinen tarve teillä (yleensä naisilla) on ottaa koira ahtaaseen asuntoon, ja vielä kerrostaloon. Se ei ole optimaalinen ratkaisu kenellekään. Ei ainakaa koiralle eikä naapureille. Mitään järkisyytä siihen ei voi olla, mutta koira on vaan saatava.

Miksi koiravihaaja ei voi sanoa sitä suoraan, vaan pitää naamioida oma vastenmielisyys koiria kohtaan tällaisten useimmiten paikkansapitämättömien omaan kokemattomuuteen perustuvien "järkisyiden" taakse? Tottakai joskus koirat aiheuttavat häiriötä ja niitä valitaan väärin, mutta tuollainen yleistys on silkkaa koira(ihmis)vihaa.

Koira sopii kerrostaloon kun rotu valitaan sopivaksi selleiseen ympäristöön. Esim. pystykorvat tapaavat keskimäärin vahtia ympäristöään koska ne on siihen jalostettu, niiltä siis voi odottaa keskimääräistä enemmän vahtihaukkua kerrostalon äänille, ei ehkä siis optimaalinen valinta. Joku vinttikoira taas ei keskimäärin voisi vähempää olla kiinnostunut ympäristöstä, eikä juuri hauku. Mitä tulee asunnon kokoon, pienempikään ei ole ongelma kun rotu valitaan oikein. Kunhan siellä on paikka koiralle ja siihen ei kompastu koko ajan, niin se riittää, liikunta tapahtuu joka tapauksessa ulkona.

Hassua, että satuit kirjoittamaan kokemattomuudesta. Olen asunut varmaan 20 koiran lähellä kerros- ja omakotitaloissa. Yhtään räksyttämätöntä koiraa ei ole ollut. Enkä nyt tarkoita mitään satunnaista haukahtelua, vaan kunnon pitkäkestoista haukkumista. Ai niin, yksi oli haukahtelija, mutta se teki sitä öisin ja lähtikin nopeasti muihin maisemiin. Kokemusta on myös kaikki ohikulkijat haukkuvista vinttikoirista. Se, että ajattelee eläimen ja varsinkin ympäristön ihmisten mukavuutta ei tee kenestäkään koiravihaajaa, mutta ajattelutapoja on toki monia.

Itse taas olen asunut useammassa kerrostalossa, kaikissa on ollut ainakin yksin koira. Ainoastaan yhdessä yksi haukkui postin tulolle, missään muussa talossa koirista ei ole kuulunut ääntäkään. Tässä nykyisessäkin rapussa asuu ainakin kolme koiraa eikä niistä ole koskaan kuulunut yhtään mitään.

Olen asunut koko ikäni kerrostaloissa eikä koskaan ole naapurilla ollut räksyttävää koiraa. Nytkin alakerrassa asuu jorkki josta ei kuulu pihaustakaan.

Petoeläin ei laidunna, vaan saalistaa ja vaeltaa sen verran kuin on tarve ja muuten lepää hyvinkin aloillaan. Siksi koiralle on ihan luontevaa, että ulkona seikkaillaan seikkailut ja kotiluolassa löhötään aina samassa paikassa. Eli pieni asunto riittää.