Asia, jota et kertakaikkiaan pysty antamaan anteeksi?

Mä en voi. Vanhemmilleni välinpitämätöntä lapsuuttani. Anopilleni sitä, että ei koskaan ole sanonut minulle mitään kaunista lausetta. Näitä tilanteita ei enää voi vuosikymmenien jälkeen korjata. Nyt on liian myöhäistä.

Muutettiin uuteen paikkaan, kun mä olin about 12v ja vanhempani sanoivat, että saan sieltä uusia kavereita. En saanut. Tapahtuneesta yli 15 vuotta enkä vieläkään ole antanut tuota valehtelua anteeksi

Minä en anna anteeksi mitään. Tai siis tietysti arkiset asiat annan "anteeksi, unohdin tankata auton vaikka lupasin", "anteeksi, että myöhästyin vartin" tai "anteeksi, että astuin varpaillesi" - tasoiset asiat. Mutta isompien asioiden anteeksiantamista en oikeastaan edes ymmärrä.

Klamydian tartuttaminen, mikä tuhosi munatorveni

Siskoni salainen suhde entisen poikaystäväni kanssa

Lääkäreiden epäkiinnostus kuunnella oireitani mikä johti pysyvään vammautumiseen

Äiti, joka ei koskaan kannustanut koska ei halunnut jäädä yksin kun lapset kasvavat

Siinä muutama, joita en ole oikein antanut anteeksi. Ja miksi antaisin? Äidistä ja siskosta voi jotenkin päästä yli, mutta tuho vartalolleni ei mene koskaan ohi.

Mieheni ja parhaan ystäväni panosuhdetta. Kumpikin eksiä nykyään.

Kuinka julmia he olivatkaan? Ja kyllä, itsetuntoni meni -273 astetta.

Kiusaamista lapsuudessa. Olen mennyt eteenpäin, mutta anteeksi en voi antaa koskaan.

aggressiivista feminismiä tai veganismia syyttömiä kohtaan

En ole antanut anteeksi sitä, että ex kairasi silloista ystävääni suhteemme aikana. Olen silti päässyt yli asiasta enkä ole jäänyt rypemään. Molempien olemassaolo on minulle aivan yhdentekevää.

Vierailija kirjoitti:

Klamydian tartuttaminen, mikä tuhosi munatorveni

Siskoni salainen suhde entisen poikaystäväni kanssa

Lääkäreiden epäkiinnostus kuunnella oireitani mikä johti pysyvään vammautumiseen

Äiti, joka ei koskaan kannustanut koska ei halunnut jäädä yksin kun lapset kasvavat

Siinä muutama, joita en ole oikein antanut anteeksi. Ja miksi antaisin? Äidistä ja siskosta voi jotenkin päästä yli, mutta tuho vartalolleni ei mene koskaan ohi.

Millaiset välit siskon kanssa on? Huh huh..

Anteeksiantaminen voi olla haitallista joissakin tapauksissa. Joillekin se merkitsee käytännössä lupaa jatkaa ilkeätä toimintaansa.

Se on suhteessa siihen mitä itse on tehnyt.

Jos joku maksaa hyvän pahalla niin en todellakaan enää anteeksi anna.

Täydellisen Tyhmyyden vallassa olevat ihmiset ovat sellaisia, että heille turha edes asiaa selittää. Osa oikeasti elää maailmassa jossa kuvittelevat, että itsellä oikeus kaikkeen ja toinen sitten vielä vaikka antaa seksiä kaiken pahan päälle.

Paikallisen setlementin minulle pakkotyöntämä puolen vuoden mittainen työkokeilu, jossa olisin ollut sairaslomasijaistaja ja samalla se olisi ollut koeaikani. Oli pakko hakea itse sairaslomaa ja nyt olen pipipään kirjoissa kaikissa lääkäriasioissa oli sitten kyseessä murtunut varvas tai irronnut paikka hampaassa...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Klamydian tartuttaminen, mikä tuhosi munatorveni

Siskoni salainen suhde entisen poikaystäväni kanssa

Lääkäreiden epäkiinnostus kuunnella oireitani mikä johti pysyvään vammautumiseen

Äiti, joka ei koskaan kannustanut koska ei halunnut jäädä yksin kun lapset kasvavat

Siinä muutama, joita en ole oikein antanut anteeksi. Ja miksi antaisin? Äidistä ja siskosta voi jotenkin päästä yli, mutta tuho vartalolleni ei mene koskaan ohi.

Millaiset välit siskon kanssa on? Huh huh..

Hän oli silloin 15 joten poikaystävä oli oikeastaan se pahempi tyyppi täysi-ikäisenä. Siskon kanssa välit ovat lähinnä teennäisen ystävälliset. Toisaalta pidän häntä pedofilian uhrina, mutta en kyllä edes tuon ikäisenä olisi ollut samalla tavalla petollinen omalle siskolleni. Ap

Koulukiusaamista en koskaan anna anteeksi. Vaikka se tapahtui jo 70-luvun lopulla niin kolukiusaajalleni en koskaan anna anteeksi. Vei Minun itsetuntoni moniksi vuosiksi eteenpäin. Näin painajaisunia siitä tyypistä vielä monta vuotta koulun jälkeen.

Parin lääkärin päätöksiä, mitä tekivät, kun olin 20v. Tuun vielä kuolinvuoteella muistamaan, ja ajattelen, että pilasivat mun elämän.

Silkasta välinpitämättömyydestä johtuvaa hoitovirhettä, joka halvautti kasvoni loppuiäksi. 

Itselleni sitä, että en jostain käsittämättömästä syystä uskaltanut halata mummuani kun olin häntä katsomassa kuntoutuskeskuksessa. Mummun piti päästä kotiin seuraavalla viikolla, mutta tuo jäi viimeiseksi kerraksi kun näin hänet.

Olessani n 14-18 vuotias, poikaystäväni isä teki minulle toistuvasti seksuaalisia tekoja. Pelkäsin suunnattomast, enkä koskaan antaisi anteeksi, ei hän varmaan anteeksi pyytäsikkään. Suhteeni seksiin ei ole ollut normaali sen koommin. 

Aloin miettimään onko minulla tosiaan ketää kenelle en voisi antaa anteeksi jotain. Tämä viittaa aina menneisyyteen, jota kuitenkaan ei ole olemassa.

On konsensus että on olemassa vain nykyhetki. Mikään ei voi olla muualla kuin nykyhetkessä, tämähän on päivänselvää: emmehän mekään voi olla missään muualla kuin nykyhetkessä. Asiat joita emme kykene pudottamaan, piinaavat meitä aina. Olemme hyvässä asemassa kun tiedämme oman tarinamme. Tehkää testi. Etsikää tämä minä joka on tämän uhritarinan päähenkilö. Muistakaa, se voi olla olemassa vain nykyhetkessä, kaikki muu on tarinoita, jotka tietenkään, eivät ole todellisia.

Kun tajuamme että nykyhetki, mikä kuitenkin on kaikki mitä voi olla olemassa, on täysin tyhjä minästä, tarinamme putoavat itsestään. Jos löydätte sen ”minän”, kertokaa minulle. Aina kun etsin sitä, epäonnistun surkeasti. Sen sijaan että pahastuisin, tulenkin iloiseksi. Paha olo on poissa. Miksi murehtisin jostakusta jota en edes löydä?

Mutta saa omia tarinoitaan säilyttääkin, ei siinä mitään. Se on vain kovin vaivalloista, ei ollenkaan hyödyllistä muuten kuin tutkimustarkoituksissa. Helpompaa vain pudottaa ne pois, ja sekin tapahtuu ylläolevalla tavalla viime kädessä itsestään. Tämä tapa on itselleni niin rikollisen helppoa, ja keino niin yksinkertainen, että se lähentelee jo elämän cheat-modea :D:D:D