Lue keskustelun säännöt.
Mies ei halua lasta vielä - harkitsen ”vahinkoa”
24.04.2018 |
No en nyt tosissani harkitse. Kismittää vain.
Ollaan 25 vuotiaita. Olen potenut vauvakuumetta jo pidempään ja mies on antanut toivoa että tänä vuonna voisi yritys alkaa. No, yllättäen mieli on alkanut muuttua. Että ehtiihän sitä kolmekymppisenäkin ja jos katsotaan asiaa syksyllä. Kun ei oo rahaa eikä aikaa eikä hermoja vauvalle.
Hermostuttaa ja ärsyttää, kun itse en muuta haluaisikaan :( melkein toivon vahingon tapahtuvan, sitten olisi päätös meidän puolesta tehty.
Mies ei myöskään ymmärrä sitä että se vaiva ei ilmesty heti kun panee ilman ehkäisyä. Voi viedä kuukausia ja jopa vuosia! Vitsillä eilen sanoin, että nyt kun alotettais vois tulla alkuvuoden lapsi. ”Ihan hyvin voidaan syksyllä vielä yrittää, ehtii kesäksi” no ei välttämättä!! Sitten huomataan että no nyt jos alotettais lapsi saattais syntyä joulukuussa ja sitten taas lykätään projektia.
Kommentit (57)
Vierailija kirjoitti:
Jos lesbot saa tehdä isättömiä lapsia niin ei pidä heteroita syyllistää
Mutta eihän ap ole tekemässä isätöntä lasta vaan lapsen isälle joka ei välttämättä lasta halua?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Sano että sinä et aio enää syödä pillereitä. Mies ehkäisköön kondomilla. Vasektomiaa ei onneksi moneen vuoteen saa ja siinä ajassa ehtii kyllästyä kondomiin tai se voi mennä rikki. Muista että jälkiehkäisypilleriin mies ei voi pakottaa.
No itseasiassa pillereiden lopettamista olen harkinnut terveydellisistä syistä. Mies oli vain kovin kielteinen: ”tiedätkö miten paskalta tuntuu käyttää kondomia kun on tottunut panemaan paljaalla”... olisi sitten mielummin kokonaan ilman.
Ei missään vaiheessa tullut mieleen sanoa sille miehelles, että "minä haluan lapsia just nyt ja heti, sinä ilmeisesti et, joten lähde kävelemään"? Aika perseestähän tuokin olisi, mutta kuitenkin huomattavasti vähemmän kuin tuo sun "suunnittelema" toimintamalli. Olisitpahan ainakin rehellinen.
Vierailija kirjoitti:
Ei missään vaiheessa tullut mieleen sanoa sille miehelles, että "minä haluan lapsia just nyt ja heti, sinä ilmeisesti et, joten lähde kävelemään"? Aika perseestähän tuokin olisi, mutta kuitenkin huomattavasti vähemmän kuin tuo sun "suunnittelema" toimintamalli. Olisitpahan ainakin rehellinen.
No ei ole tullut mieleen, vielä. Katsotaan kauanko jaksaa odotella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
No en nyt tosissani harkitse. Kismittää vain.
Ollaan 25 vuotiaita. Olen potenut vauvakuumetta jo pidempään ja mies on antanut toivoa että tänä vuonna voisi yritys alkaa. No, yllättäen mieli on alkanut muuttua. Että ehtiihän sitä kolmekymppisenäkin ja jos katsotaan asiaa syksyllä. Kun ei oo rahaa eikä aikaa eikä hermoja vauvalle.
Hermostuttaa ja ärsyttää, kun itse en muuta haluaisikaan :( melkein toivon vahingon tapahtuvan, sitten olisi päätös meidän puolesta tehty.
Mies ei myöskään ymmärrä sitä että se vaiva ei ilmesty heti kun panee ilman ehkäisyä. Voi viedä kuukausia ja jopa vuosia! Vitsillä eilen sanoin, että nyt kun alotettais vois tulla alkuvuoden lapsi. ”Ihan hyvin voidaan syksyllä vielä yrittää, ehtii kesäksi” no ei välttämättä!! Sitten huomataan että no nyt jos alotettais lapsi saattais syntyä joulukuussa ja sitten taas lykätään projektia.
Ja minä taas en mistään hinnasta tekisi lasta miehelle joka ei lasta kanssani halua.
Mieti ap vielä kerran ja miettiessäsi lue vaikka täältä niitä kertomuksia miehistä jotka ovat isäksi tultuaan alkaneet joku miesvauvoiksi tai perheellisiksi poikamiehiksi. Miksi ottaa riski ja pilata oma elämä tekemällä lapsi haluttoman miehen kanssa??
Kyllä miehen mieli muuttuu kun oletkin raskaana. Kuka vaan voi unohtaa pillerit.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sano että sinä et aio enää syödä pillereitä. Mies ehkäisköön kondomilla. Vasektomiaa ei onneksi moneen vuoteen saa ja siinä ajassa ehtii kyllästyä kondomiin tai se voi mennä rikki. Muista että jälkiehkäisypilleriin mies ei voi pakottaa.
No itseasiassa pillereiden lopettamista olen harkinnut terveydellisistä syistä. Mies oli vain kovin kielteinen: ”tiedätkö miten paskalta tuntuu käyttää kondomia kun on tottunut panemaan paljaalla”... olisi sitten mielummin kokonaan ilman.
Kuparikierukka?
Vierailija kirjoitti:
Kyllä miehen mieli muuttuu kun oletkin raskaana. Kuka vaan voi unohtaa pillerit.
No kuule ei muutu. Etkä sä tajua että jos tuo mies haluaisi ap:n kanssa lapsen, pulla olisi jo uunissa.
ohis
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Sullakaan ei ole minkäänlaista itsekritiikkiä. Mitä jos jäät yksin ja synnytät maailmaan isättömän lapsen sitten ihan tarkoituksella ja pilaat sen lapsen elämän? Aina pitää ajatella muitakin kuin vain itseään.
t.kristallikissa
En koe, että mun lapsen elämä ois pilalla, vaikkei sillä olekaan isää. Ei se kaipaa ihmistä, jota sillä ei ole koskaan ollutkaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä miehen mieli muuttuu kun oletkin raskaana. Kuka vaan voi unohtaa pillerit.
No kuule ei muutu. Etkä sä tajua että jos tuo mies haluaisi ap:n kanssa lapsen, pulla olisi jo uunissa.
ohis
Olen samaa mieltä ettei mieli välttämättä muutu. Mutta eri mieltä siitä, että mies ei haluaisi lasta AP:n kanssa lainkaan. Itse aloimme seurustella parikymppisinä, mies alkoi puhumaan lapsista 30-vuotiaana, mutta en ollut valmis. Nyt muutama vuosi siitä olen raskaana.
Vauvan lykkääminen ei koskaan johtunut miehestä vaan minusta itsestäni. En ollut valmis eikä elämämme (asunto, palkkataso, ura) ei ollut vielä "valmis" perhe-elämään.
25-vuotiaana odottelisin vielä ihan rauhassa. Miksi turhaa tuoda lisästressiä elämään opintojen aikana. Etenkin, kun mies on jo lopettanut yhden koulun kesken.
Mies ei ole valmis ja tuskin tulee olemaan vielä muutamaan vuoteen.
Joko hyväksyt tämän tai hankit toisen miehen. Halutonta miestä ei kannata käyttää spermapankkina. Mitä jos mies oikeasti haluaakin perustaa perheen, mutta esim. vasta 10 vuoden päästä? Lapsi edellisestä suhteesta saattaisi vaikeuttaa asioita huomattavasti. Kuka nyt haluaisi kutsua omaa lastaan ongelmaksi? Ei kukaan.
Parempi että lapsi on haluttu ja suunniteltu - kummankin vanhemman osalta. Ja onhan se tietysti mukavampaa itse lapselle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Perustelu 'ei aikaa, rahaa, hermoja', on kyllä sellainen, että sitä lasten tekoa kannattaisi kyllä lykätä. Olette kuitenkin hyvin nuoria vielä.
Ei 25-vuotias ole "hyvin nuori", vaan parhaassa lastentekoiässä. 30-vuotiaasta naisen hedelmällisyys alkaa jo laskea, joten kyllä tuossa iässä on hyvä saada tehtyä jo päätöksiä.
Merkittävä lasku alkaa kyllä vasta noin 35-vuotiaana.
Vierailija kirjoitti:
Sullakaan ei ole minkäänlaista itsekritiikkiä. Mitä jos jäät yksin ja synnytät maailmaan isättömän lapsen sitten ihan tarkoituksella ja pilaat sen lapsen elämän? Aina pitää ajatella muitakin kuin vain itseään.
t.kristallikissa
Tässä kyllä pilataan sen vastentahtoisen isän elämä samalla. Mikään ei olisi niin kauheaa kuin joutua väkipakolla natiaisen vanhemmaksi. Erityisesti, kun mieluummin kiikuttaisi tenavan johonkin lastenkotiin kuin sietäisi saman katon alla.
Mikset sä anna sun miehen elää omaa elämää.
Jos haluat lapsen nii hankkiudu keino hedelmöitykseen, tällöin erotessanne mies saa pitää vapautensa ja rahansa. Sulle jää se lapsi.
Sitte muutama vuosi eteenpäin ja tuut kitisee palstalle kui rankkaa yh arki on.
Miks haluat vedää miehen lokaan mukanas?
Mies ei vaa halua just sun kans lasta, ehkä teiän pitäis erota ja sit mies vois ettii sen oikeen vaimon ja tulevan lasten äidin.
Jos lesbot saa tehdä isättömiä lapsia niin ei pidä heteroita syyllistää