Kunpa pääsisin koko vasemmasta jalastani eroon...!
Tilanne siis se, että vasen polveni ei kestä yhtään mitään! Ei pyöräilyä, (mäkinen kaupunki, ja kaupassa täytyy käydä) ei kävelyä, ei seisomista.. jalat koukussa makaaminenkin tuntuu inhottavalta. Tätä se on ollut jo n 12 vuotta kolarista asti, (olin silloin 11 ja joku ajoi kevarilla yli) äidille oli sanottu "vasen polvi saattaa olla hieman vääntynyt" muttei sille mitään tehty, ajateltiin kai että menee ajan kanssa ohi.
Oken tästä yrittänyt puhua lääkärilleni samalla kun kävin selkää näyttämässä, mutta ei kuunnellut huoltani, lähetteen teki lannerangan mri-kuvaukseen, eikä edes vilkaissut polveani. Ärsyttää kun mitään ei voi tehdä. Tänäänkin piti paluumatkalla 2 kertaa pysähtyä lepuuttamaan polvea.. kipu tuntuu jossain syvällä polvessa ja polvitaipeessa, heijastuu reiden takaosaan. Ei diis särje tai vihlo, enemmänkin juilii...
Kommentit (16)
Meinaatko oikeasti että elämäsi olisi helpompaa amputaation jälkeen? Ei minkäänlaista jalkaa mutta haamusärky jatkuisi edelleen.
Vierailija kirjoitti:
Meinaatko oikeasti että elämäsi olisi helpompaa amputaation jälkeen? Ei minkäänlaista jalkaa mutta haamusärky jatkuisi edelleen.
Tuskin. Sittenhän ne säryt vihdoin lakkaisivat.. kun lääkäri kerran ei ota todesta niin poistan vaikka itse...
Lääkärit ovat saamattomiä vätyksiä, olivat jo 12 vuotta sitten...
Onko kellään vastaavia kipuja, mitä löytyi? Pelkään ettei tähän enää auta muu kuin leikkaus... -Jos nyt siis ylipäätään mua aletaan kuunnella.
Kokeile sähköfillaria.
Siinä ei tarvii kuin nimeksi polke (jos haluaa), mulla nivlerikko ja hyvin onnistuu.
Polvi säteilee reisi- ja sääriluuhun kuin siellä vedeltäisiin punahehkuista rautaa luun sisällä. Polvi ei kestä seisomista tai kävelyä, reisi ja sääri taas tykkäävät kyttyrää paikallaanolosta. Työmatka julkisilla yhtä tuskaa. Hikeä pukkaa ja happi loppuu kun pitää vaan olla hiljaa ja huutamatta. Diagnoosina jalan virheasento, joka johtuu mortonin neuroomasta joka taas johtuu iskiastyyppisestä selkävaivasta joka on aiheuttanut sen jalan virheasennon alun perin. Ratkaisuna säännöllinen alaselän, pakaran ja ulkoreiden lihasten venyttely, ja tarvittaessa sirdalud-lääkitys.
Ei auta kun alat käymään lääkärissä jatkuvasti valittamassa polvesta. Luultavasti selkäkipukin johtuu polvesta. Jos sinulla on rahaa, niin mene suoraan yksityiselle ortopedille. Joku kalevalainen jäsenkorjaajakin voisi olla hyvä. Mutta ei ehkä tuossa, kun olen varma, että polvesta löytyy joku rikkouma. En tosiaan voi olla varma tuosta. Mutta pitäähän se polvi tutkia vihdoin ja viimein.
Vierailija kirjoitti:
Onko polvea koskaan kuvattu tms?
Ei sitä ole ikinä kuvattu, ei. Selkäkivut taas eivät johdu jalasta, selkäkivut olleet jo kauemmin kuin polvikivut.
Vierailija kirjoitti:
Löysät nivelet.
Lääkärin mukaan ei ole.
Vierailija kirjoitti:
Kokeile sähköfillaria.
Siinä ei tarvii kuin nimeksi polke (jos haluaa), mulla nivlerikko ja hyvin onnistuu.
Milläs rahalla ttt-tuella saava sellaisen hankkii??
Lääkäriin uudestaan. Lääkäriin ei voi mennä siten, että on vain yksi 20 min aika ja monta huomioon otettavaa asiaa. Hänelle tuli luultavasti käsitys, että selkäongelma on se akuutein ja tärkein ja siksi vie sitä eteenpäin, ja olettaa että palannet polven kanssa jos se pidempään vaivaa. Tiedän, että on inhottavaa että asiat ei suju helposti ja pitää nähdä vaivaa tullakseen kunnolla kuulluksi, potilaan on oltava sinnikäs ja aktiivinen, vaikka se vaikeaa onkin kipeänä.
Niin joo, silloin kun äitille sanottiin "saattaa olla vääntynyt" mun piti kävellä viikko kepeillä enkä saanut laskea painoa sille jalalle. Ainoa "hoito" minkä antoivat eikä selkeästi tuonut apua, äiti vielä maksoi fys.terapian muttei ollut apua siitäkään, selkeästi....
Vierailija kirjoitti:
Lääkäriin uudestaan. Lääkäriin ei voi mennä siten, että on vain yksi 20 min aika ja monta huomioon otettavaa asiaa. Hänelle tuli luultavasti käsitys, että selkäongelma on se akuutein ja tärkein ja siksi vie sitä eteenpäin, ja olettaa että palannet polven kanssa jos se pidempään vaivaa. Tiedän, että on inhottavaa että asiat ei suju helposti ja pitää nähdä vaivaa tullakseen kunnolla kuulluksi, potilaan on oltava sinnikäs ja aktiivinen, vaikka se vaikeaa onkin kipeänä.
Mä oon vaatinut lääkäriaikaa polven takia jo 3 vuotta, kukaan ei kuuntele kun "kyllä sä näytät sillä kävelevän!" Niin, kun on pakko. Ja ei ikinä ihmetellä miksi mun kävely on melko laahaavaa ja hankalan näköistä?!
Äh, tarkoitin siis* eikä diis... voi kun joku suostuisi amputoimaan tän p*skajalan polvesta ylöspäin...