Miksi monet kaupunkilaiset kuvittelevat, että pienellä paikkakunnalla on samat palvelut?
Olen törmännyt tähän usein. Esimerkiksi ihmetystä herättää, ettei pizzaa saa välttämättä kotiovelle. Kauppahallien puutekin on ollut ihmetys, sekä kesäisin torien puute, on vain yksittäisiä pikkukojuja, josta saa perunaa, porkkanaa ja sipulia sekä marjoja.
Kommentit (4)
Monilla tuntuu olevan myös sellainen ajatus, että pienillä ja syrjäisillä yhteisöillä ei olisi mitään syytä tai oikeutusta olla olemassa.
Luin kerran mielipidekirjoituksen lontoolaiselta, joka oli järkyttynyt, kun pienellä englantilaispaikkakunnalla ei asunut kuin tylsiä englantilaisia maalaisia, sieltä ei saanut eri kulttuurien ruokia, eikä tunnelma ollut tarpeeksi urbaanin kirjava.
Mielipidekirjoituksen pointti oli, että aika on ajanut tällaisten pikkukaupunkien ohi, ja koko maan pitäisi yrittää olla enemmän kuin Lontoo.
Aika monet pääkaupunkiseudulla miettivät muuttoa maaseudulle kun "asuminen on niin halpaa". Eivät vain tule ajatelleeksi, että joutuvat luopumaan monista tottumistaan palveluista.
Kun muutin isoon kaupunkiin, ihmetystä herätti nimenomaan ne palvelut. Ensimmäinen vuosi meni ihmetellessä noita kauppahalleja, pitsantilausta yms. Monesti kesäpäivän vietin vaan torilla ihmettelemässä myyntikojuja ja tunnelmaa.
Omalla lähtöpaikkakunnallani järjestettiin "markkinat" kerran vuodessa, joka oli vuoden kohokohta. Kun yksi perhetuttu tuli Helsingistä käymään, hän sanoi, että tällaiset markkinat on päivittäin Helsingissä. Se tuntui todella oudolta nuorena.
Taitaa olla aika paljon sellaisia ihmisiä, jotka eivät ole tietoisia, ettei kaikki ole joka paikassa samalla tavalla kuin heidän elinpiirissään. Muistan, kun täällä joskus joku ihmetteli, millainen tuppukylä on sellaine, jossa ei ole edes Prismaa. No, tällainen yli 10 000 asukkaan kaupunki. Ei mikään tuppukylä kuitenkaan (ei sillä, että tuppukylässä olisi jotain vikaa).