Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Miksi mun ystävä on mulle tämmöinen.. :(

Vierailija
22.04.2006 |

Eli mulla on ystävä, jonka olen tuntenu ala-asteestä lähtien, ollaan nyt 25vuotiaita. Elämät on menny eri polkuja, itse olen viimeisilläni raskaana ja taaperon äiti, naimisissa. Ystäväni on juuri eronnut 5vuotta kestäneestä suhteestaan, ei lapsia. Ystäväni on myös esikoiseni kummitäti, hoitanut tähän asti " hommansa" kiitettävästi.



Nyt eronsa jälkeen ystäväni on kuitenkin muuttunut, jotenkin pahempaan suuntaan. Hänellä on irtosuhteita ja käy baareissa luonnollisesti aika paljon. Tämä on minun mielestäni ihan hänen oma asiansa, mutta hän on alkanut ilkeilemään minulle omasta elämästäni.. Esim. kun kysyy mitä mulle kuuluu (puhelimessa) niin huokailee ja kuullostaa kyllästyneeltä jo ennenkuin avaan suuni. Kun ei mulla ole paljon jännää kerrottavaa mun elämästä tällä hetkellä, lähinnä mun elämä nyt vaan pyörii täs kodin, lasten ja miehen ympärillä.. Kovasti houkuttelee mua kapakkaan " pitämään hauskaa" ja " hankkimaan elämän" . Hän ei selityksistäni huolimatta usko että olen ihan tosi onnellinen.



Itse en mitenkään dissaa hänen elämäntyyliään, musta sinkku saa pitää kivaa ihan miten vaan lystää, mutta käy harmittamaan kun ystäväni naureskelee mun elämälle. Viimeeksi kun kysyi kuulumisia niin sanoin olleeni synnytystapa-arvioinnissa. Hän kysyi että mitäs siellä? ja mä vastasin, että erilaisia ponnistusasentoja mietittiin. Siihen ystäväni tokaisi, et joojoo, en MÄ hei halua kuulla sun synnyttämisistä. Siis tällaista vittuilua koko ajan. Ei enää ees tule kylään kun asun niin " landella" , et ei jaksa tulla niin kauas. Ja hänen minikaupunkikaksioonsa ei " lapset sovi" (ystäväni omat sanat) niin en voi mennä hänellekään käymään..



Mikähän häntä vaivaa... joku vaihe? :(

Kommentit (10)

Vierailija
1/10 |
22.04.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ehkä sinun pitäisi sanoa suorat sanat hänelle?

Tai sitten vaan jättää oman onnensa nojaan. Ehkä hänellä on jonkunlainen vaihe päällä tai sitten vain menee eri suuntaan....

Mutta ei sinun tarvitse antaa kenenkään kohdella sinua noin tympeästi.

Vierailija
2/10 |
22.04.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ehkä on aikoinaan ajatellu että hänelläkin olisi jo perhe tässä vaiheessa ja tämän takia ei kestä kuunnella sinun normaali perhe-elämän kuulumisia.



Itsellenikin on sinkkuystävät v*ttuilleet tylsästä elämästä ja pyytäneet tyttöjen iltaan viettämään ja katselemaan miehiä...Joopa joo, en ole lähtenyt kun ei ne muut miehet kiinnosta! (ja siis heillehän se pelkkä katselu ei riitä vaan tarkoitus olisi saada minut syrjäpoluille..en ymmärrä en)

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/10 |
22.04.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

sitä minäkin mietin, et en nyt ainakaan raskaana ollessani viittis kuunnella tommosta kenkkuilua. Tulee vaan itelle mieleen, et onkhan mun elämä kaikkien mielestä jotenkin säälittävää.. :/



En ees oo mikään luomu-hyper-mutsi vaan ihan tavallinen ihminen, joka ei vaan jaksa laukata baareissa kauheasti. Normaalitilassa tupakkiakin poltan, en tosin nyt tietenkään.. Tämän pointti oli vaan, et en oo tiukkapipoinen..

Vierailija
4/10 |
22.04.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mikä meitä naisia vaivaa?!?

Vierailija
5/10 |
22.04.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

kysy " ystävältä" että miksi kysyt kuulumisia jos ne eivät edes kiinnosta?!! Taitaa raskautesi ja onnellinen elämäsi olla " ystävällesi" vaikea paikka kun oma elämä on toisin. Tai sitten hän on vain ämmittymässä, kuten olen osalle omia nuoruuden ystäviäni todennut käyneen n. 30v kieppeillä viimeistään. Toisaalta sinkkuelämää viettävää ihmistä ei ehkä lapset vois vähempää kiinnostaa, mutta tietty asiallisuus ja ystävällisyys olisi kyllä aika oleellista ystäyyssuhteissa. Turha ihmetellä miksi sinkkuystävät vähitellen sitten jää.

Vierailija
6/10 |
22.04.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

sinun elämääsi nyt. Sinkkukausien alkuajat ovat usein erokriisistä selviämisen jälkeen mieletöntä luksusta ja hypeä - yhtäkkiä onkin paljon aikaa vain itselle, ei tarvitse huolehtia toisen tarpeista, vaan voi keskittyä kuuntelemaan omia tarpeitaan ja täyttämään niitä.



Sinkkuna oleminen on alussa ihan oikeasti todella energistä ja jännittävää, ja sitä ihmettelee, että miten on ylipäänsä joskus voinut elää parisuhteessa tehden kompromisseja ja viettäen tasaista (ja tylsää!!) elämää.



Ystäväsi varmaan yrittää herätellä sinua näkemään, että elämässä on muutakin kuin perhe ja koti, koska hän itse on juuri saanut valaistuksen :)



Mutta ajan kuluessa hän kyllä huomaa, että yksinäisyys on sittenkin aivan kamalaa, ja kaipaa tylsiä koti-iltoja ja toisen turvallisuutta. Ja silloin olette taas henkisesti lähempänä toisianne.



Älä anna periksi nyt. Ystäväsi käy läpi suurta elämänmuutosta, anna hänen kokea omat kriisinsä ja kasvunsa. Pysy jämptinä ja koita olla loukkaantumatta.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/10 |
22.04.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

yrittää ja haluaa tuhota kaverinsa onnellisen elämän ja hyvän miessuhteen. Itse otin etäisyyttä tällaisiin kavereihin, kun huomasin että yrittivät erilaisilla konsteilla pilata suhteen mieheeni, joka yhä 10 v yhdessäolon jälkeen hyvin rakas ja luotettava. Yritettiin tunkeutua väliin ja järjestää salatapaamisia!! Käsitämätöntä!



Nykyisin nämä naikkoset elämäänsä katkeroituneita, eronneita eikä mieskuviot meinaa onnistua millään. Sitä saa mitä tilaa!

Vierailija
8/10 |
22.04.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

pian kahden lapsen äidille.. :) oon kyl ystävälleni sanonutkin, et jos sinkuksi ryhtyisin, niin ei minusta olisi kaikenmaailman illtamenoihin ja bileisiin kun mulla nuo lapset on silti.. Eihän sitä lapseton ihminen voi tällasta tietty tajuta, et vaikka ukko lähtis, ni tämä äitee keittää sitä puuroa ja vaihtaa vaippoja ihan samaan tahtiin. Yksin vain.



-ap

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
9/10 |
22.04.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Itsekin olen törmännyt tuon tyyliseen käytökseen joskus. Tuli silloin kommenttia meidän " tylsästä" elämästä, jota pidämme kyllä todella onnellisena ja juuri sellaisena, jota olemme molemmat aikoinaan tavoitelleet. No, kerran sitten sivulauseessa tyyppi kertoi, kuinka todellakin kadehtii meidän elämäämme... Eipä tee juurikaan mieli olla tekemisissä niin kateellisen ihmisen kanssa :(.

Vierailija
10/10 |
22.04.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Älä hylkää ystävääsi tämän takia. Olen ollut samassa tilanteessa kuin ysäväsi, joten tiedän mitä puhun. Kyllä routa porsaa kotiin ajaa :)

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: neljä kaksi kaksi