Tunnetteko naisia, jotka menee parisuhteeseen vain tehdäkseen lapsia, ja sitten eroavat?
Siis eroavat jokseenkin pienestä syystä. Ja ovat sen jälkeen yh:ta.
Ja nämä naiset ovat 35-vuotiaita.
Onko tämä yleistä?
Kommentit (13)
En. Tiedän kyllä joitain, jotka on biologisen kellon tikittäessä päätynyt laskemaan kriteereitään miehen suhteen ja ajatelleet, että kyllä se suhde heille riittää. Ja sitten todenneet, että ei riitäkään. Mutta mitenkään laskelmoitua tämä ei minusta ole ollut, enemmän sellaista paniikkisekoilua, joka liittynyt pelkoon että jää lapsettomaksi. Ja turhaa toivoa siiitä, että toimimattoman suhteen saisi jotenkin toimimaan (vaikka jos ennen lasta suhde ei toimi, niin pikkulapsiarki sen viimeistään hajottaa).
Joku sanoi, että erään tutun kaveripiirissä on tällaista.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Joku sanoi, että erään tutun kaveripiirissä on tällaista.
Ap
Ahaa, kyse on siis näistä kaverin kaverille tapahtuneista, ihmeellistäkin ihmeellisemmistä tapauksista. Ja kaikki on tapahtunut aina kaverin kaverille. Ei kannata uskoa kaikkea, lue lisää urbaanilegendoista.
En tunne ketään, joka tuolla tavalla olisi tehnyt. Pari sellaista tapausta tuttavapiirissä kyllä on, että pariskunnan jo pidempään jatkunut suhde on ollut kokoajan myrskyisä ja sitten kuitenkin tehdään lapsia. Ja kuten arvata saattaa, ero tulee yleensä jo ennen lasten kouluikää.
Yksi kaveri oli ollut vuosikausia sinkkuna ja tapasi elämänsä miehen 35-vuotiaana. Muutaman kuukauden kuluttua seurustelun alusta oli jo pulla uunissa ja häät suunnitteilla. Hän sai kyllä tosi paljon kummastelua osakseen ja epäilyjä suhteen kestämisestä. Myönnän itsekin miettineeni että mitä tuosta tulee, kun niin kiireellä etenevät. Ilokseni voin kertoa, että tuo pariskunta on vieläkin yhdessä. Avioliittoa takana 10 vuotta ja lapsia yhteensä kolme. Vaikuttavat onnelliselta perheeltä. 😊
Tunnen yhden. Nyt on kolmas lapsi tulossa, kaikilla eri isä.
Vela -72 kirjoitti:
En tunne ketään, joka tuolla tavalla olisi tehnyt. Pari sellaista tapausta tuttavapiirissä kyllä on, että pariskunnan jo pidempään jatkunut suhde on ollut kokoajan myrskyisä ja sitten kuitenkin tehdään lapsia. Ja kuten arvata saattaa, ero tulee yleensä jo ennen lasten kouluikää.
Yksi kaveri oli ollut vuosikausia sinkkuna ja tapasi elämänsä miehen 35-vuotiaana. Muutaman kuukauden kuluttua seurustelun alusta oli jo pulla uunissa ja häät suunnitteilla. Hän sai kyllä tosi paljon kummastelua osakseen ja epäilyjä suhteen kestämisestä. Myönnän itsekin miettineeni että mitä tuosta tulee, kun niin kiireellä etenevät. Ilokseni voin kertoa, että tuo pariskunta on vieläkin yhdessä. Avioliittoa takana 10 vuotta ja lapsia yhteensä kolme. Vaikuttavat onnelliselta perheeltä. 😊
Mukava kuulla että joskus voi mennä noinkin :)
Vierailija kirjoitti:
Vela -72 kirjoitti:
En tunne ketään, joka tuolla tavalla olisi tehnyt. Pari sellaista tapausta tuttavapiirissä kyllä on, että pariskunnan jo pidempään jatkunut suhde on ollut kokoajan myrskyisä ja sitten kuitenkin tehdään lapsia. Ja kuten arvata saattaa, ero tulee yleensä jo ennen lasten kouluikää.
Yksi kaveri oli ollut vuosikausia sinkkuna ja tapasi elämänsä miehen 35-vuotiaana. Muutaman kuukauden kuluttua seurustelun alusta oli jo pulla uunissa ja häät suunnitteilla. Hän sai kyllä tosi paljon kummastelua osakseen ja epäilyjä suhteen kestämisestä. Myönnän itsekin miettineeni että mitä tuosta tulee, kun niin kiireellä etenevät. Ilokseni voin kertoa, että tuo pariskunta on vieläkin yhdessä. Avioliittoa takana 10 vuotta ja lapsia yhteensä kolme. Vaikuttavat onnelliselta perheeltä. 😊
Mukava kuulla että joskus voi mennä noinkin :)
Niin minustakin. En toki suosittelisi noin nopeaa etenemistä vieläkään, mutta hyvä ettei sekään aina kuitenkaan kostaudu. 😊 Ja tietysti, mitä onnellisempia ystäväni ovat, sitä tyytyväisempi tuppaan mäkin yleensä olemaan. Eihän kukaan kaverilleen pahaa halua.
Vierailija kirjoitti:
Siis eroavat jokseenkin pienestä syystä. Ja ovat sen jälkeen yh:ta.
Ja nämä naiset ovat 35-vuotiaita.
Onko tämä yleistä?
Mä tein niin, halusin lapsen, miehestä en tykännyt. Ei tullut ihanaa miestä vastaan, eikä ole tullut sen jälkeenkään. Lapsi on 21v, minä ja mies eronneita sinkkuja. Ja ylpeitä opiskelevasta lapsestamme, jolla on mielestään ollut hyvä lapsuus. Erottiin kun lapsi oli 8v. Tein aika nuorena.
Vierailija kirjoitti:
En ole ikinä kuullutkaan tuollaisesta. Lasten kasvatus yksin on todella rankkaa puuhaa enkä usko, että siihen noin vain ilman hyvää syytä kukaan rupeaa. Tai jos rupeaakin, niin silloin pitää olla oikeasti toimiva tukiverkko.
Tai elatusmaksut tasoa Hjallis, eikä muukaan ilmainen raha ole pahaksi. Esim. kansanedustajan sopeutumisraha.
En ole ikinä kuullutkaan tuollaisesta. Lasten kasvatus yksin on todella rankkaa puuhaa enkä usko, että siihen noin vain ilman hyvää syytä kukaan rupeaa. Tai jos rupeaakin, niin silloin pitää olla oikeasti toimiva tukiverkko.