Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Minulla ei ole vastavuoroisia ystävyyssuhteita

Vierailija
17.04.2018 |

Olen aina se, joka pyytää. Yhtä ystävää olen pyytänyt jo varmaan viisi kertaa peräkkäin meille tai kahville tms. Ei suostu. Muut kaverit kyllä suostuvat, mutta minä olen aina se, joka pyytää. Mitä tällaisessa tilanteessa kannattaisi tehdä?

Kommentit (25)

Vierailija
1/25 |
17.04.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

"Ei suostu" oli ehkä huonosti muotoiltu. Siis on hänellä aina joku syy esim migreeni.

Vierailija
2/25 |
17.04.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mulla on sama juttu. Olen aina se, joka pyytää. Pari ystävyyssuhdetta loppui sen takia, että ihan uteliaisuuttani jäin odottamaan ystävän yhteydenottoa, jota ei siis koskaan tullut.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/25 |
17.04.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Mulla on sama juttu. Olen aina se, joka pyytää. Pari ystävyyssuhdetta loppui sen takia, että ihan uteliaisuuttani jäin odottamaan ystävän yhteydenottoa, jota ei siis koskaan tullut.

Pitäisiköhän näin munnin toimia? Siinä on vaan se riski, että menetän "ystävät"

Vierailija
4/25 |
17.04.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ihmiset on nykyään niin itsekkäitä. Ottavat kyllä yhteyttä jos haluavat jotakin, mutta jos heillä on kaikki tarvitsemansa niin eipä yhteydenottojakaan tule. Kaverikyläilytkin ovat kummasti tapahtuneet kun on riidelty puolison kanssa tms. jolloin löytyy syy vierailuun ihan muualta kuin halusta pitää yhteyttä.

Minulla on ilo ja onni tuntea kaksi ystävää jotka säännöllisesti pitävät yhteyttä kanssani. Erotan tosiystävyyden näistä ihmisistä jotka eivät välitä muista kuin omasta elämästään. Ap:n kannattaisi tosiaan yrittää radiohiljaisuutta ja jos ystävistäsi ei kuulu mitään, etsi parempia tilalle.

Vierailija
5/25 |
17.04.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Muuta itseäsi ja sen jälkeen sinua ei noiden seura enää kiinnostakaan ja löydät uusia ystäviä. Lue paljon filosofiaa ja psykologiaa ja ehkä kokeile taikasieniä (kaveri huikkasi tuosta takaa tämän idean). Jos et tee minäsi muodonmuutosta, tulet jatkossakin löytämään pelkästään tuollaisia ystäviä, koska tunnet jostain syystä vetoa heihin.

Vierailija
6/25 |
17.04.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Täällä ilmoittautuu yksi, joka kanssa aina pyytää/soittaa/viestittää. Muutaman kohdalla olen jo luovuttanut, viimeksi olen minä soittanut, ja molemmista ei ole kuulunut mitään kohta vuoteen.. Huoh. Vieläköhän sitä kerran yrittäisi, soittaisi ja kysyisi kuulumiset, ja sitten jättäisi oman onnen nojaan? Jos se toinen ottaisikin yhteyttä? Toiveajattelua varmaankin..

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/25 |
17.04.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Muuta itseäsi ja sen jälkeen sinua ei noiden seura enää kiinnostakaan ja löydät uusia ystäviä. Lue paljon filosofiaa ja psykologiaa ja ehkä kokeile taikasieniä (kaveri huikkasi tuosta takaa tämän idean). Jos et tee minäsi muodonmuutosta, tulet jatkossakin löytämään pelkästään tuollaisia ystäviä, koska tunnet jostain syystä vetoa heihin.

Oon muuten miettinyt juuri tätä! Mistä se johtuu? Olen nimenomaan lukenut paljon psykologiaa ja kehittänyt itseäni viime aikoina, mutta en ilmeisesti tarpeeksi.

Vierailija
8/25 |
17.04.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Up

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
9/25 |
17.04.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Eikö kellään ole mitään ajatuksia? 🤔

Vierailija
10/25 |
17.04.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mä pidän säännöllisesti yhteyttä niihin ystäviin, joitten kanssa meillä on yhteisiä harrastuksia ja voidaan niitten parissa tavata 1-2 kertaa viikossa.

Muitten esim.lapsuudenkavereitten kanssa nähdään todella harvoin, kun arkielämämme on niin erilaista.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
11/25 |
17.04.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Minäkin toimin joidenkin ihmisten kanssa noin. Ovat ihmisiä joiden seuran tunnen raskaaksi ja jotka vievät energiaa. En pyydä heitä koskaan minnekään, mutta joskus he pyytävät minua . Välillä suostun, esimerkiksi siksi kun tiedän sen ihmisen olevan yksinäinen ja kaipaavan seuraa. Oikeastaan en haluaisi mutta ei ole sydäntä kieltäytyä.

Vierailija
12/25 |
17.04.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Oiskohan tämän ajan ilmiö? Itselläni ihan sama kokemus. Jos itse en soita, ei ystävistä kuulu. Heti kun soitan, ovat kiitollisia yhteydenotosta ja tapaamme.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
13/25 |
17.04.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Minäkin toimin joidenkin ihmisten kanssa noin. Ovat ihmisiä joiden seuran tunnen raskaaksi ja jotka vievät energiaa. En pyydä heitä koskaan minnekään, mutta joskus he pyytävät minua . Välillä suostun, esimerkiksi siksi kun tiedän sen ihmisen olevan yksinäinen ja kaipaavan seuraa. Oikeastaan en haluaisi mutta ei ole sydäntä kieltäytyä.

Ymmärrätkö että tuo on juuri todella sydämetöntä käytöstä? Toivottavasti et ole minun ystäväni. En kaipaa mitään säälipisteitä.

Vierailija
14/25 |
17.04.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minäkin toimin joidenkin ihmisten kanssa noin. Ovat ihmisiä joiden seuran tunnen raskaaksi ja jotka vievät energiaa. En pyydä heitä koskaan minnekään, mutta joskus he pyytävät minua . Välillä suostun, esimerkiksi siksi kun tiedän sen ihmisen olevan yksinäinen ja kaipaavan seuraa. Oikeastaan en haluaisi mutta ei ole sydäntä kieltäytyä.

Ymmärrätkö että tuo on juuri todella sydämetöntä käytöstä? Toivottavasti et ole minun ystäväni. En kaipaa mitään säälipisteitä.

En minä ole koskaan pyrkinyt olemaan heidän ystävänsä. Heiltä ne kaikki aloitteet on tulleet . Mitä siinä sitten pitäisi tehdä jos ihminen vain pyrkii seuraan vaikket ole missään vaiheessa osoittanut vastavuoroista halua ystävyyteen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
15/25 |
17.04.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minäkin toimin joidenkin ihmisten kanssa noin. Ovat ihmisiä joiden seuran tunnen raskaaksi ja jotka vievät energiaa. En pyydä heitä koskaan minnekään, mutta joskus he pyytävät minua . Välillä suostun, esimerkiksi siksi kun tiedän sen ihmisen olevan yksinäinen ja kaipaavan seuraa. Oikeastaan en haluaisi mutta ei ole sydäntä kieltäytyä.

Ymmärrätkö että tuo on juuri todella sydämetöntä käytöstä? Toivottavasti et ole minun ystäväni. En kaipaa mitään säälipisteitä.

En minä ole koskaan pyrkinyt olemaan heidän ystävänsä. Heiltä ne kaikki aloitteet on tulleet . Mitä siinä sitten pitäisi tehdä jos ihminen vain pyrkii seuraan vaikket ole missään vaiheessa osoittanut vastavuoroista halua ystävyyteen.

No Öö, vaikka sanoo joskys rehellisesti että en kaipaa raskasta seuraasi... Miksi ihmeessä haluat tuhlata elämäsi tuollaisiin ihmisiin? Anteeksi nyt vaan, mutta vaikutat vähän vajaalta. Ehkä joku pyytää sua, koska olet niin reppana

Vierailija
16/25 |
17.04.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minäkin toimin joidenkin ihmisten kanssa noin. Ovat ihmisiä joiden seuran tunnen raskaaksi ja jotka vievät energiaa. En pyydä heitä koskaan minnekään, mutta joskus he pyytävät minua . Välillä suostun, esimerkiksi siksi kun tiedän sen ihmisen olevan yksinäinen ja kaipaavan seuraa. Oikeastaan en haluaisi mutta ei ole sydäntä kieltäytyä.

Ymmärrätkö että tuo on juuri todella sydämetöntä käytöstä? Toivottavasti et ole minun ystäväni. En kaipaa mitään säälipisteitä.

En minä ole koskaan pyrkinyt olemaan heidän ystävänsä. Heiltä ne kaikki aloitteet on tulleet . Mitä siinä sitten pitäisi tehdä jos ihminen vain pyrkii seuraan vaikket ole missään vaiheessa osoittanut vastavuoroista halua ystävyyteen.

No Öö, vaikka sanoo joskys rehellisesti että en kaipaa raskasta seuraasi... Miksi ihmeessä haluat tuhlata elämäsi tuollaisiin ihmisiin? Anteeksi nyt vaan, mutta vaikutat vähän vajaalta. Ehkä joku pyytää sua, koska olet niin reppana

En usko olevani reppana. Mulla on ihan vastavuoroisia ystävyyssuhteita ja solmin tuttavuuksia helposti. En itse jää roikkumaan yksipuolisen suhteisiin ja enkä tapaa noita raskaita minussa roikkujia niin usein, että kokisin sen muuksi kuin hetkelliseksi rasitukseksi.

Vierailija
17/25 |
17.04.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minäkin toimin joidenkin ihmisten kanssa noin. Ovat ihmisiä joiden seuran tunnen raskaaksi ja jotka vievät energiaa. En pyydä heitä koskaan minnekään, mutta joskus he pyytävät minua . Välillä suostun, esimerkiksi siksi kun tiedän sen ihmisen olevan yksinäinen ja kaipaavan seuraa. Oikeastaan en haluaisi mutta ei ole sydäntä kieltäytyä.

Ymmärrätkö että tuo on juuri todella sydämetöntä käytöstä? Toivottavasti et ole minun ystäväni. En kaipaa mitään säälipisteitä.

En minä ole koskaan pyrkinyt olemaan heidän ystävänsä. Heiltä ne kaikki aloitteet on tulleet . Mitä siinä sitten pitäisi tehdä jos ihminen vain pyrkii seuraan vaikket ole missään vaiheessa osoittanut vastavuoroista halua ystävyyteen.

No Öö, vaikka sanoo joskys rehellisesti että en kaipaa raskasta seuraasi... Miksi ihmeessä haluat tuhlata elämäsi tuollaisiin ihmisiin? Anteeksi nyt vaan, mutta vaikutat vähän vajaalta. Ehkä joku pyytää sua, koska olet niin reppana

En usko olevani reppana. Mulla on ihan vastavuoroisia ystävyyssuhteita ja solmin tuttavuuksia helposti. En itse jää roikkumaan yksipuolisen suhteisiin ja enkä tapaa noita raskaita minussa roikkujia niin usein, että kokisin sen muuksi kuin hetkelliseksi rasitukseksi.

Ihan ohis mutta ensin puhut että sinulla ei ole sydäntä kieltäytyä näiden ihmisten kutsuista ja silti kuitenkin haukut heitä "raskaiksi roukkujiksi". Oletko nyt aivan varma että näet heitä hyvää hyvyyttäsi? Vai olisiko kuitenkin niin että paikkailet huonoa itsetuntoasi näiden ihmisten kautta.

Vierailija
18/25 |
17.04.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Riippuu  paljon ystävyyden laadusta ym. mutta jos joku ei viidenkään kerran jälkeen haluaisi tulla kahville tms. niin lakkaisin pyytämästä.  Jos kyse on hyvästä ystävä niin toki yrittäisin tiedustella, että miksi yhtäkkiä ei haluakkaan nähdä. Voihan olla, että taustalla on vaikka masennusta tms. Silloin nimenomaan ei ole vastavuoroista ystävyyttä, että toinen itsepintaisesti pommittaa, eikä hetkeksikään pysähdy miettimään, että miksiköhän toinen ei halua nähdä, voisiko tällä olla, vaikka huolia taustalla. 

Toiseksi sitten on taas nämä kaukaisemmat kaverit, jotka yhtäkkiä päättävätkin haluta syventää kaveruutta ystävyydeksi ja alkavat pommittaa yhteydenotoilla ja marisevat, kuinka "ystävyys" on niin yksipuolista. Kaipa se on yksipuolista, jos aiemmin on nähty kerran vuodessa kahvittelun merkeissä ja yllättäen toinen haluaisi nähdä kerran viikossa, täysin yksipuolisesti. 

Onko vastavuoroinen ystävyys pelkästään sitä, että kaipaa toiselta osapuolelta saman verran yhteydenottoja vai voiko se olla myös sitä, että vastavuoiresti ymmärtää ystävän tilannetta. 

Vierailija
19/25 |
17.04.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minäkin toimin joidenkin ihmisten kanssa noin. Ovat ihmisiä joiden seuran tunnen raskaaksi ja jotka vievät energiaa. En pyydä heitä koskaan minnekään, mutta joskus he pyytävät minua . Välillä suostun, esimerkiksi siksi kun tiedän sen ihmisen olevan yksinäinen ja kaipaavan seuraa. Oikeastaan en haluaisi mutta ei ole sydäntä kieltäytyä.

Ymmärrätkö että tuo on juuri todella sydämetöntä käytöstä? Toivottavasti et ole minun ystäväni. En kaipaa mitään säälipisteitä.

En minä ole koskaan pyrkinyt olemaan heidän ystävänsä. Heiltä ne kaikki aloitteet on tulleet . Mitä siinä sitten pitäisi tehdä jos ihminen vain pyrkii seuraan vaikket ole missään vaiheessa osoittanut vastavuoroista halua ystävyyteen.

No Öö, vaikka sanoo joskys rehellisesti että en kaipaa raskasta seuraasi... Miksi ihmeessä haluat tuhlata elämäsi tuollaisiin ihmisiin? Anteeksi nyt vaan, mutta vaikutat vähän vajaalta. Ehkä joku pyytää sua, koska olet niin reppana

En usko olevani reppana. Mulla on ihan vastavuoroisia ystävyyssuhteita ja solmin tuttavuuksia helposti. En itse jää roikkumaan yksipuolisen suhteisiin ja enkä tapaa noita raskaita minussa roikkujia niin usein, että kokisin sen muuksi kuin hetkelliseksi rasitukseksi.

Ihan ohis mutta ensin puhut että sinulla ei ole sydäntä kieltäytyä näiden ihmisten kutsuista ja silti kuitenkin haukut heitä "raskaiksi roukkujiksi". Oletko nyt aivan varma että näet heitä hyvää hyvyyttäsi? Vai olisiko kuitenkin niin että paikkailet huonoa itsetuntoasi näiden ihmisten kautta.

Usko vaikka siihen diagnoosiisi. Voi olla että mulla on vaikeuksia olla töykeä toisia kohtaan suoraan päin naamaa. Ehkä se on sitten huonoa itsetuntoa. :) Toisaalta ihmettelen kyllä miksi joku pitää yhteyttä ihmiseen joka ei pidä yhteyttä häneen? Jotenkin koen ettei ole mun velvollisuuteni asiaa sellaiselle rautalangasta vääntää.

Vierailija
20/25 |
17.04.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minäkin toimin joidenkin ihmisten kanssa noin. Ovat ihmisiä joiden seuran tunnen raskaaksi ja jotka vievät energiaa. En pyydä heitä koskaan minnekään, mutta joskus he pyytävät minua . Välillä suostun, esimerkiksi siksi kun tiedän sen ihmisen olevan yksinäinen ja kaipaavan seuraa. Oikeastaan en haluaisi mutta ei ole sydäntä kieltäytyä.

Ymmärrätkö että tuo on juuri todella sydämetöntä käytöstä? Toivottavasti et ole minun ystäväni. En kaipaa mitään säälipisteitä.

En minä ole koskaan pyrkinyt olemaan heidän ystävänsä. Heiltä ne kaikki aloitteet on tulleet . Mitä siinä sitten pitäisi tehdä jos ihminen vain pyrkii seuraan vaikket ole missään vaiheessa osoittanut vastavuoroista halua ystävyyteen.

No Öö, vaikka sanoo joskys rehellisesti että en kaipaa raskasta seuraasi... Miksi ihmeessä haluat tuhlata elämäsi tuollaisiin ihmisiin? Anteeksi nyt vaan, mutta vaikutat vähän vajaalta. Ehkä joku pyytää sua, koska olet niin reppana

En usko olevani reppana. Mulla on ihan vastavuoroisia ystävyyssuhteita ja solmin tuttavuuksia helposti. En itse jää roikkumaan yksipuolisen suhteisiin ja enkä tapaa noita raskaita minussa roikkujia niin usein, että kokisin sen muuksi kuin hetkelliseksi rasitukseksi.

Ihan ohis mutta ensin puhut että sinulla ei ole sydäntä kieltäytyä näiden ihmisten kutsuista ja silti kuitenkin haukut heitä "raskaiksi roukkujiksi". Oletko nyt aivan varma että näet heitä hyvää hyvyyttäsi? Vai olisiko kuitenkin niin että paikkailet huonoa itsetuntoasi näiden ihmisten kautta.

Ja mitähän voisi sanoa roikkujan itsetunnosta. .. -eri