Lue keskustelun säännöt.
Kuinka todennäköistä, että tämä selitys (tapaaminen peruuntui) on totta?
15.04.2018 |
Taustaa: olen tapaillut miestä jonkun aikaa. Emme seurustele. Mulle on ok, jos mies samalla tapailee muitakin, vaikkei asiasta olekaan puhuttu. Noin vuosi sitten meidän piti tavata vapaapäivänä. Mies oli saanut töissä jonkinlaisen kemiallisen reaktion. Piti mennä lääkäriin, jossa antoivat jonkun piikin. Mies perui tapaamisen, koska reaktion jälkeen näytti kuulemma pahalta, eikä halunnut mun näkevän sellaisena.
Tänä viikonloppuna piti myös nähdä. Nyt oli veljen vaimon äiti sairaalassa ja miestä tarvittiin lastenvahdiksi koko lauantaiksi, jolloin meidän piti siis tavata.
Itselleni tuli sellainen olo, että näitä äkillisiä sairastumisia tapahtuu vähän liian usein. Epäilen, että tuli vain molemmilla kerroilla hauskempaa tekemistä tilalle.
Kommentit (23)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joo, äijä on jo feidattu, ajattelin vain kysellä mielipiteitä:) Kiva kuulla, että ollaan samoilla linjoilla.
Miksi et etsi oikeaa seurustelukumppania? Teidän tapauksessa sillä ei ole väliä mitä tekosyitä mies käyttää tapaamisenne perumiseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
On mahdollista että syyt eivät ole keksittyjä joten kannattaa seurata miten jatkossa, eli ottaako mies yhteyttä ja pyytää tapaamaan uudella aikataululla vai katoaako taustakohinaan.
Siis vuosi sitten ja nyt viikonloppuna tapaamiset peruuntuivat ja sinusta se on vähän liian usein :D
Joo ehkä sun pitäskin olla yksin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joo, kyllä feidaa todella paljon jos vuosi sitten viimeksi.
0/5.
Jos vuodessa et saa miestä nalkkiin, voit katsoa peiliin jos totta
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Liian usein, joo. Itselläni ei ole peruutunut tänä aikan yhtään tapaamista omaan tai lähipiirin sairastumiseen. Mutta siksi kysyinkin mielipiteitä, koska ei ole ilmiselvä tapaus tyyliin kerran viikossa joku sairaalassa.
Ja mun mielestä ei peruta tapaamisia tekosyihin turvautuen vaikkei seurusteltukaan. En tietenkään hyväksyisi tällaista edes joltain hyvänpäivän tutulta. Itse kunnioita sovittuja asioita, vaikkei tyyppi mun elämän ykkösprioritetti olisikaan. Sitä kutsutaan hyviksi tavoiksi.
Joo, ei kiinnosta jos deittailee muita, mutta silti mietit jo päättyneen suhteen vuoden takaista tapaamisen perumista?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuinka monta prosenttia tapaamisista peruuntuu jos luku on lähellä sataa tai edes viittäkymmentä tapaavat liian harvoin.
"saanut töissä kemiallisen reaktion" :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suhde päättyi siis eilen. Ja mun mielestä miehellä oli oikeus tapailla muita silloin, kun ei ollut mun seurassa mutta on tietysti eri asia, jos se peruu tapaamisia mun takia siksi, että tulee kiinnostavampaa seuraa tilalle. Se ei tunnu kivalta ja siksi päätin nyt lopettaa suhteen. Ja taustaksi vielä sen verran, että meillä ei ollut välimatkan takia mahdollisuutta tapailla kovin usein.
Vierailija kirjoitti:
"saanut töissä kemiallisen reaktion" :D
Allerginen reaktio ei kuulostaisi yhtä epäilyttävältä?
Onko näitä peruuntumisia siis tapahtunut kaksi kertaa?
Ja onko kuitenkin välillä ollut myös onnistuneita tapaamisia?
Jos olette yrittäneet tavata vuosi sitten ja nyt ja kummatkin ovat peruuntuneet, niin sitten anna olla. Eli olette kaksi kertaa yrittäneet ja kumpikin on peuuntunut?
Tai pidä ystävyys/mikä sitten lieneekin suhteen laatu teillä sellaisena, että tapaatte jos tapaatte, mutta et ota pultteja jos peruuntuu.
Jos vain pelkästään kirjoittelette, niin mies ei halua lopettaa yhteydenpitoa, kun ei tavallaan häntä haittaa, mutta ei halua sen enempää.
Mutta et ilmeisesti sinäkään?
Saattaahan myös olla totta ne esteet miehellä? Ja mitä väliä, jos kerran ette seurustele.
Vierailija kirjoitti:
Liian usein, joo. Itselläni ei ole peruutunut tänä aikan yhtään tapaamista omaan tai lähipiirin sairastumiseen. Mutta siksi kysyinkin mielipiteitä, koska ei ole ilmiselvä tapaus tyyliin kerran viikossa joku sairaalassa.
Ja mun mielestä ei peruta tapaamisia tekosyihin turvautuen vaikkei seurusteltukaan. En tietenkään hyväksyisi tällaista edes joltain hyvänpäivän tutulta. Itse kunnioita sovittuja asioita, vaikkei tyyppi mun elämän ykkösprioritetti olisikaan. Sitä kutsutaan hyviksi tavoiksi.
Miehen serkku ja vaimo on nyt joutunut neljän kuukauden sisään käymään kolmissa hautajaisissa. Yksi lähti todella yllättäin ja kaksi sairasti muutaman vuoden. Joten kyllä niitä sairastumisia voi lähipiirissä ihan monikossa tapahtua.
"mitä väliä, jos kerran ette seurustele."[/quote]
Jos tuollainen on jo hataralla pohjalla, on epämääräistä sepittelyä, on äkillisiä venksaamisia - miten voi jatkossa luottaa toiseen, ai, tulee mieleen että tämä ihminen on tällainen sepittelijä ja valkoisten valheiden keksijä, mistä tietää milloin on totta ja milloin valhetta! Tulee varmasti mieleen kysymys: Millainen hän olisi, jos seurusteltaisiin (joka voi olla haave).
On ollut onnistuneitakin tapaamisia välissä. Joskus on ollut ihan oikeasti kivaa, mutta sitten on ollut näitä:
- tavattiin, mutta mies armottomassa krapulassa. Oli aika ankea lauantai katsella, kun toinen vain yritti pysyä tajuissaan. En motkottanut.
- olin miehen luona, ajellut sinne siis arki-iltana ihan tarpeeksi pitkän ajan. Kun olin hetken ollut paikalla, miehen ex soitti ja kertoi tarvitsevansa miehen apua jossain käytännön asiassa. Mies oli kyllä raivona, mutta lähti auttamaan - ja meikä lähti ajelemaan kotiin:) En motkottanut.
En osaa sanoa, onko mies kusipää vai vain sen verran sählä, ettei tässä ollut oikein järkevää suhdetta rakentaa. Siksi halusinkin pitää jutun "ei seurusteluna". Tapailin kuitenkin miestä, kun siinä oli ne hyvätkin puolet. Ehkä jollain toisella naisella hermo kestää tällaista, mulla ikävä kyllä ei.
Mielipiteeni on, että tekosyitä - näitä ja vastaavia on kuultu....