Muita naisia, jotka inhoavat shoppailua?

Joo, juuri siksi en kiertele kaupoissa. Ostan minkä tarvitsen netistä, ja jos vaatteista puhutaan, yleensä vasta kun edelliset ovat rikki ja usein useita samanlaisia hyväksi havaittuja. Viimeksi trikoosia maksihameita ja tekstiiliväriä. (Eipä kiinnosta vaatteetkaan, en käytä housuja).

Minä!

En ole keskikokoinen enkä keskituloinen, sekin aiheuttaa ongelmia vielä kaikkien muitten lisäksi.

En ole myöskään syrjäytynyt tai sen näköinen, vaikka mikäs siinä vaikka olisinkin, ei pitäisi haitata kaupassa käymistä. Mutta ostoksilla tulee sellainen olo, ettei kelpaa edes asiakkaaksi, ellei ole meikattu, värjätty, laitettu ja trendikäs. Mulla on ihan hyvä trendinenä ja teen työtäkin asian parissa, mutta en vaan itse halua olla "trendipelle" varsinkaan nyt ikäisenäni.

Kaupoissa käyminen on siinä määrin epämiellyttävää, että alkaa ihan fyysisesti ahdistaa, on vaikea hengittää ja sitten en enää edes tajuaisi, mitä tarvitsen tai ostan. Teenkin usein ostokset kotona netissä, vaikka kauppoja olisi ihan lähellä. Valikoimat on kyllä usein aika huonot, netissä onnistuu paremmin eikä tuhlaannu kallista aikaa niin paljoa!

Se vielä piti lisätä, että mulle käy joskus niin, että lähden ostoksille, kun on vähän jo liian myöhäistä ja pakko, sitten löydänkin itseni elokuvista tai museosta tai ostan listan ensimmäisen asian ja kävelen kotiin tyytyväisenä, että löysin edes jotain ja selvisin!

2

Olen samanlainen. Käytän kaikki vaatteet loppuun asti. Nyt ahdistaa valmiiksi, kun pitäisi etsiä takki kevääksi. Heitin syksyllä takin roskiin, oli jo niin kulahtanut. Nyt on käytössä untuvatakki, joka alkaa olemaan liikaa. Mutta muuta ei ole. Käytän farkkuja, niitä on kahdet. Ostan uudet samanlaiset, kun kuluvat puhki. Se on onneksi helppoa, voi tilata netin kauttakin.

En mä mitään ostelua erityisesti rakasta, mutta etenkin itselle ostaminen on rasittavaa. Lapsille vaatteiden ja kenkien ostaminen on helpompaa, itselle tuskaa, kun en omassa hintaluokassani oikein löydä itselleni mitään kivaa. Tai no, mikä mun hintaluokka nyt on: ostan kyllä välillä jotain kalliimpaakin, mutta jos tarvitsen jonkun peruspaidan, en viitsi niin paljon rahaa käyttää. En onneksi tarvitse vaatteita kovin usein, joten ei tarvitse kärsiä jatkuvasti. Isompia ostoksia harkitsen pitkään, katselen netistä etukäteen tai jopa tilaan (esim. R-collectionin 250 e maksaneen takin tilasin, 300 e maksaneita kenkiä katselin ensin pari vuotta netistä ja sitten kävin paikan päällä ostamassa).

Ei ole olemassa muita. Olet niin erityislaatuinen ja uniikki. Onnea!

Shoppailu, jos sillä tarkoitetaan sellaista huoletonta kauppojen kiertelyä ja heräteostelua, on musta aivan käsittämätöntä, koska jo pelkästään jonkin tietyn hakeminen kaupoista tuntuu silkalta kidutukselta. Erityisesti inhoan vaatekauppoja, joissa tuotteet on sijoiteltu sekavasti ja taustalla ulisee tai jumputtaa jokin "asiakasta ostamaan houkutteleva musiikki", ja mairea, ylipirteä myyjä käy kimppuusi heti kun pääset ovesta sisään. Jos jotain sopivaa löydät, kassalla sinulle tuputetaan aggressiivisesti ties mitä vippikorttia, vaikka yrität kertoa että käytä kyseisessä liikkeessä vain karkausvuosina. Koko touhu on mielestäni niin turhauttavaa temppurataa, että suosiolla ostan rytkyni verkkokaupoista. Ainakin näen tarjonnan hetkessä, eikä tarvitse kuunnella samalla tsiippiräppiä tai positiivisuutensa rajoilla pinnistelevää myyjätärtä.

Päälläni olevat rytkyt tai kotia täyttävät esineet eivät minulle ole minkäänlainen mielihyvän lähde. Olen nuuka ja pistän rahani ja aikani sellaiseen, josta oikeasti saan iloa. Harrastus, luonto, opiskelu, uudet elämykset.

Aivan hirveää touhua. En ole pitänyt siitä koskaan, en edes nuorena kun muut shoppailivat innoissaan. Ja koko ajan tunnun löytävän lisäsyitä olla pitämättä shoppailusta.

Pitää löytää alkkareita, kun vanhat ovat reikäisiä. Ei löydy ollenkaan sellaista mallia mikä kävisi, vasta kuin viidennestä kaupasta, ja siellä ei ole kokoja. Seuraavassa kaupassa olisi kokoja, mutta materiaali on väärää. Löydät EHKÄ hyvät kymmenennestä kaupasta, ja mietit että ostat niitä nyt kymmenet, niin ei tarvitse heti olla hakemassa uusia, mutta jos ostat kymmenet(niitä kun ei saa sovittaa) niin kotona huomaat että paskoja ovat, puristavat, tai tippuvat päältä, tai hankaavat, tai mitä tahansa, mutta huonot ovat. Jos taas ostat yhdet, ajatuksena se että pidät ja peset kotona, ja haet sitten lisää jos ovat hyvät, niin seuraavalla viikolla kun olisit hakemassa niitä ne kymmenet, hyväksitodettuasi ne jotka ostit kokeeksi, niin huomaat kaupassa että niitä ei enää ole joko ollenkaan, tai sitten aivan väärää kokoa. Kysyessäsi myyjältä milloin tulee lisää, on juuri niiden housujen valmistaminen lopetettu. Netistä tilaamalla et voi kuin hävitä, olet sen kokenut pidellessäsi kerta toisensa jälkeen mustapekkaa.

Tätä sitten varioiden jokaisen vaatekappaleen kohdalla.

Kaikista vaikeimpia ostettavia ovat takit, ja kengät. Olen vääränmallinen nainen kaupan vaatteisiin, rinnanympärys on suurehko, vaikka rinnat ovat b-c-kokoiset. Käsivarret ovat paksut kyynärpäähän asti, jonka jälkeen ne ovat säälittävän kapeat. Jos takin haluaisi istuvan hartioista, niin joutuisin ottamaan xxxxxxllll-koon, jonka jälkeen ainoa paikka mistä se istuisi olisi hartiat. Olen todistanut myös tilannetta jossa sama takki on minulle liian pieni (olen 161/60) ja kaverilleni sopiva (hän on 177/77) että repikää siitä iloa shoppailuun, kun mikään vaate ei sovi päälle!