Toisen vanhemman kuolema ja perintö

Maistraatti on kiinnostunut kaupasta ja tuo mukaan ulkopuolisen edunvalvojan lapselle, mutta lapsi voi omistaa puolet myös uudesta kodista.

Lapsen osuuden rahoista voi köyttää uuteen asuntoon, jos lapsi sittn omistaa siitä asunnosta saman suuruisen osuuden.

Leski saa pitää kuolinpesän jakamattomana hallinnassa jos rintaperillinen ei vaadi jakoa. Alaikäinen asuu yleensä yhdessä vanhemman kanssa jakamattomassa pesässä.

Perinnön jaossa vasta huomioidaan lapsen osuus ja uusi asunto olisi ilmeisesti kuolinpesän nimissä tai molemmat omistajia.

Vierailija kirjoitti:

Jos toinen vanhemmista kuolee ja heillä on yhteinen lapsi, lapsihan luonnollisesti perii puolet omaisuudesta. Jos vanhemmilla on yhteinen velkainen asunto, joka on pakko myydä, saako toinen vanhempi käyttää kaikkia asunnonmyynnistä saatuja varoja uuden asunnon hankkimiseen? Puolethan niistä on lapsen. Esim. asunnon myynnistä jää käteen 150ke ja vanhempi haluaisi käyttää nämä edullisemman asunnon hankkimisiin. Saako käyttää kaikki vai pitääkö 75ke laittaa jemmaan lapselle?

Sekin ratkaisee, onko lapsi täysi-ikäinen vai alaikäinen. Alaikäisten lasten kohdalla maistraatti valvoo rahan käyttöä. Asunto ostetaan silloin monesti kuolinpesän nimiin.

Meillä on tilanne, että isä on kuollut ja äiti on leski ja asuu leskenoikeudella asunnossa. (Asunto on 4 h ja keittiö, eli äidille aika iso, vastike rasittaa eläkettä ja taloon  on lähivuosina tulossa putkiremppa.) Hän tarvitsisi kaksion, uudemmasta talosta tai putkirempatusta talosta. Todennäköisimmin hän ei pysty sitä ostamaan omalla puolikkaallaan, joten joudumme ostamaan sen kuolinpesän nimiin ja ylijäävät rahat jaamme. Mutta tämä tapahtuu minun ja sisarukseni suostumuksella, emme halua äitiä pulaan.

Vierailija kirjoitti:

Jos toinen vanhemmista kuolee ja heillä on yhteinen lapsi, lapsihan luonnollisesti perii puolet omaisuudesta.

Ei lapsi peri puolia.

Ensin toimitetaan omaisuuden ositus (olettaen nyt, että puolisot olivat naimisissa eikä avioehtoa ollut). Osituksessa puolisoiden (vainajan ja lesken) henkilökohtainen omaisuus lasketaan yhteen ja jaetaan puoliksi. Jos vainajalla oli leskeä enemmän varallisuutta, omaisuus tasataan (kuolinpesä-leski, 50/50). Jos leski oli varakkaampi, hänen ei tarvitse maksaa tasinkoa kuolinpesälle.

Osituksen ja mahdollisen tasingon suorittamisen jälkeen rintaperillinen perii kaiken muun, jos ei ole testamenttia.

Ei peri luonnollisesti puolta, vaan kokonaan kuolleen vanhempansa.