Olen mies ja epävarma itsestäni

Minkä ikäinen olet? Ehkä voisit mennä jonnekin tarapiaan?

Et ole ainut mies joka on epävarma itsestään.

Itsellä sama tilanne. On ollut pitkään jopa sosiaalisten tilanteiden pelkoakin.

Ei kavereita, ei parisuhdetta, ei hajuakaan mitä haluaisin opiskella tai tehdä työkseni..

Minulla sama tilanne, olen tosin tyttö. Käyn terapiassa, se auttaa selvittämään omia ajatuksia ja muuttamaan omaa ajattelutapaa.

Sama vika, tosin jollain ilveellä psyykkaan itseni uskomaan itseeni ja päädyn yrittämään. Lopputuloksena tietystikkin poljetaan maahan, mutta siihen on kai tyydyttävä toistaiseksi. Lokaa tullut niskaan lapsesta asti, rupeisi onnistuminenkin kelpaamaan pikkuhiljaa.

Oletteko rumia vai mistä epävarmuutenne johtuu?

Luuserit. Tämän päivän miehistä ei ole mihinkään. Kannattaa mittauttaa testosteronit.

Minkä ikäisiä olette te epävarmat miehet? Itse olen vähän samanlainen nainen, mutta en ihan nuori enää.

Ap täyttää justiinsa 21. Viitoselle tiedoksi: Oma kriittinen arviointi on että hieman ehkä rumemman puoleinen. Komeaksi ei ole kuin äiti kehunut :'D

Pitää hakea myönteisiä kokemuksia. Jos on ollut jatkuvasti huonoja kokemuksia peräkkäin, sitä lannistuu. Tulee sinnikkäästi vain yrittää eikä olla liian kriittinen itseään kohtaan. Kun menee ihmisten pariin, huomaa että muut ovat yhtä epävarmoja. Toiset osaavat peittää sen epävarmuuden vain helpommin. Pienin askelin vain.

Miehet naisia ja naiset miehiä...tähän on tultu...

Vierailija kirjoitti:

Mietin, että mikähän on vikana itessäni. Esimerkiksi en saa haettua minkäänlaisia töitä kun työpaikkailmoituksia luetessa tulee jo hirveä ahdistus että en taida osata. Koska on tunne etten osaa, en kehtaa edes hakea. Koulutetanko työpaikalla? Entä jos en heti opi? Tällaisia kysymyksiä tulee päähän.

Sama heijastuu melkein kaikessa: koska ei ole ollut ystäviä moneen vuoteen, en edes uskalla mennä minnekään missä voisi tavata ihmisiä. Mietin, että miltähän minä näytän ja mitähän muut ajattelee.

Nämä vaan esimerkkinä. Pelkään torjuntaa ja pakkeja.

Osaan kuitenkin sosialisoida ja delegoida ihmisten kanssa mutta en aloittaa keskustelua eli ei siitä johdu että olisin täysin onneton keskustelija.

Olenkohan syntynyt väärään sukupuoleen vai mistähän sitä lähtisi selvittämään että mikä on vialla?

Montako työpaikkaa menetät joihin et edes hae? 100%

Montako tilaisuutta tavata uusia ihmisiä menetät, kun et mene ulos? 100%

Tekemällä jotain, ihan mitä tahansa, et ainakaan huononna mahdollisuuksiasi. Mieti asiaa loogisesti ja ota riski, se voittaa joka kerta sen ettei edes yritä.

Jos tulee pakit niin mitä sitten? Mitä väliä? Et sä niihin pakkeihin kuole. Ei kukaan toinenkaan ihminen tee hakuja ja yrityksiä vain silloin kun voi olla 100% varma. Kasvata selkäranka hyvä mies...

t. Toinen mies

Vierailija kirjoitti:

Miehet naisia ja naiset miehiä...tähän on tultu...

Elikkä siis itsensä ilmaisu on naisellista nykyään? Olet varmaan niitä ihmisiä jotka ajattelevat, että maapallo on litteä.

Vierailija kirjoitti:

Minkä ikäisiä olette te epävarmat miehet? Itse olen vähän samanlainen nainen, mutta en ihan nuori enää.

Anna näille p,llua niin ne parantuu

Komppaan tota et terapia vois toimia, sais muutettua omaa ajattelu tapaa itseään kohtaan. Onko mitään mielenkiinnon kohteita, mihin vois keskittyä ja sitä kautta saada onnistumisen tunteita. Itsellä salilla käynti on ns.terapiaa ja siellä tulee ylitettyy itsensä kun purkaa treeniin olonsa, sen jälkeen on hyvä olo :) ja ihan alottaa siitä että pitää huolta itsestään. Laittaa kämpän kivaan kuntoo, syö hyvin, jtn urheilua.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miehet naisia ja naiset miehiä...tähän on tultu...

Elikkä siis itsensä ilmaisu on naisellista nykyään? Olet varmaan niitä ihmisiä jotka ajattelevat, että maapallo on litteä.

Yhtä litteä kuin sun takamus? Tuskin...