Löin tänään töissä nyrkilläni näppäimistöä niin, että palat lentelivät. Onkohan mulla joku burn out tms?

Itselläni riitti vain yksi nyrkin isku saamaan tangentit liikkeelle :)

Tarkkaile omaa jaksamistasi kriittisesti. Minäkin pidin työstäni, sitä oli vain liikaa ja lopulta inhosin työtäni, en nukkunut ja hiukset tippuivat päästä. Tilanne meni niin pahaksi, että irtisanouduin, pidin kuukauden huilin ja aloitin uudessa työpaikassa

Stressi on salakavala pitkittyessään ja pahetessaan pikkuhiljaa.

Vierailija kirjoitti:

Itselläni riitti vain yksi nyrkin isku saamaan tangentit liikkeelle :)

Tarkkaile omaa jaksamistasi kriittisesti. Minäkin pidin työstäni, sitä oli vain liikaa ja lopulta inhosin työtäni, en nukkunut ja hiukset tippuivat päästä. Tilanne meni niin pahaksi, että irtisanouduin, pidin kuukauden huilin ja aloitin uudessa työpaikassa

Stressi on salakavala pitkittyessään ja pahetessaan pikkuhiljaa.

Sulla oli napakampi isku :)

Joo, kyllä tää on melko huolestuttavaa ja pakkohan tässä on alkaa itseään tarkkailemaan..

Millaisessa tilanteessa sun nyrkki muuten heilahti? :) 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itselläni riitti vain yksi nyrkin isku saamaan tangentit liikkeelle :)

Tarkkaile omaa jaksamistasi kriittisesti. Minäkin pidin työstäni, sitä oli vain liikaa ja lopulta inhosin työtäni, en nukkunut ja hiukset tippuivat päästä. Tilanne meni niin pahaksi, että irtisanouduin, pidin kuukauden huilin ja aloitin uudessa työpaikassa

Stressi on salakavala pitkittyessään ja pahetessaan pikkuhiljaa.

Sulla oli napakampi isku :)

Joo, kyllä tää on melko huolestuttavaa ja pakkohan tässä on alkaa itseään tarkkailemaan..

Millaisessa tilanteessa sun nyrkki muuten heilahti? :) 

Koko aamupäivän kestäneen palaverin jälkeen sähköpostia purkaessani huomasin uuden esimiehen luvanneen asiakkaalleni, että teen erään homman hänelle seuraavaksi aamuksi. Ainoa vain, että työhön olisi tarvittu vähintään kaksi päivää ja koko iltapäiväni oli vielä buukattu tapaamisia täyteen. Työkaveri tuli siihen vielä vinkumaan, kun en ollut keittänyt iltapäiväkahvia vaikka oli vuoroni.

Päreet paloi ja nyrkki viuhahti :)

Kyllähän tuo, ettei ensimmäinen iskusi saanut aikaan hämmästystä omasta käytöksestä, vaan jatkoi määrätietoisesti haluttuun tulokseen, kielii melkoisesta paineesta. Ole oikeasti varovainen.

Mitä se tarkoittaa kun töitä on liikaa toimistotöissä? Mistä stressi tulee?

Vierailija kirjoitti:

Mitä se tarkoittaa kun töitä on liikaa toimistotöissä? Mistä stressi tulee?

Eiköhän se tarkoita samaa kuin kaikissa muissakin töissä - kun töitä on liikaa, niistä ei suoriudu, ne kasaantuvat ja samalla kasvaa stressi. Stressi ainakin omalla kohdallani tulee siitä, että haluan tehdä työni hyvin, mutta en aina pysty siihen, kun sitä kuormaa vain yksinkertaisesti on liikaa. 

-ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itselläni riitti vain yksi nyrkin isku saamaan tangentit liikkeelle :)

Tarkkaile omaa jaksamistasi kriittisesti. Minäkin pidin työstäni, sitä oli vain liikaa ja lopulta inhosin työtäni, en nukkunut ja hiukset tippuivat päästä. Tilanne meni niin pahaksi, että irtisanouduin, pidin kuukauden huilin ja aloitin uudessa työpaikassa

Stressi on salakavala pitkittyessään ja pahetessaan pikkuhiljaa.

Sulla oli napakampi isku :)

Joo, kyllä tää on melko huolestuttavaa ja pakkohan tässä on alkaa itseään tarkkailemaan..

Millaisessa tilanteessa sun nyrkki muuten heilahti? :) 

Koko aamupäivän kestäneen palaverin jälkeen sähköpostia purkaessani huomasin uuden esimiehen luvanneen asiakkaalleni, että teen erään homman hänelle seuraavaksi aamuksi. Ainoa vain, että työhön olisi tarvittu vähintään kaksi päivää ja koko iltapäiväni oli vielä buukattu tapaamisia täyteen. Työkaveri tuli siihen vielä vinkumaan, kun en ollut keittänyt iltapäiväkahvia vaikka oli vuoroni.

Päreet paloi ja nyrkki viuhahti :)

Kyllähän tuo, ettei ensimmäinen iskusi saanut aikaan hämmästystä omasta käytöksestä, vaan jatkoi määrätietoisesti haluttuun tulokseen, kielii melkoisesta paineesta. Ole oikeasti varovainen.

En oikeastaan ehtinyt ajatella mitään tuon hakkaamisen aikana. Vintti pimeni ja hyvin nopeasti taoin kolmisen kertaa näppäimistöä kaikin voimin. Eli en siinä tuoksinassa ajatellut, että no hakkaanpas vielä vähän, kun ekalla iskulla ei vielä sinkoillut montaakaan näpykkää. Olen toki huolissani ja kauhuissani myös.

Yhtäkkiä se iltalehtilööppien ja matti nykästen "en tiedä mikä minuun meni" selitys ei enää tunnukaan niin kaukaiselta....

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itselläni riitti vain yksi nyrkin isku saamaan tangentit liikkeelle :)

Tarkkaile omaa jaksamistasi kriittisesti. Minäkin pidin työstäni, sitä oli vain liikaa ja lopulta inhosin työtäni, en nukkunut ja hiukset tippuivat päästä. Tilanne meni niin pahaksi, että irtisanouduin, pidin kuukauden huilin ja aloitin uudessa työpaikassa

Stressi on salakavala pitkittyessään ja pahetessaan pikkuhiljaa.

Sulla oli napakampi isku :)

Joo, kyllä tää on melko huolestuttavaa ja pakkohan tässä on alkaa itseään tarkkailemaan..

Millaisessa tilanteessa sun nyrkki muuten heilahti? :) 

Koko aamupäivän kestäneen palaverin jälkeen sähköpostia purkaessani huomasin uuden esimiehen luvanneen asiakkaalleni, että teen erään homman hänelle seuraavaksi aamuksi. Ainoa vain, että työhön olisi tarvittu vähintään kaksi päivää ja koko iltapäiväni oli vielä buukattu tapaamisia täyteen. Työkaveri tuli siihen vielä vinkumaan, kun en ollut keittänyt iltapäiväkahvia vaikka oli vuoroni.

Päreet paloi ja nyrkki viuhahti :)

Kyllähän tuo, ettei ensimmäinen iskusi saanut aikaan hämmästystä omasta käytöksestä, vaan jatkoi määrätietoisesti haluttuun tulokseen, kielii melkoisesta paineesta. Ole oikeasti varovainen.

Ei kai sentään työkaveria päin viuhtahtanut?

Seuraavissa yt neuvotteluissa sitten voi jo helpottaa.

Peräseinää vasten ajetun eläimen hyökkäyshän se siinä. Tuossa jamassa vain on tosi suuret riskit joka suuntaan. Saatat tehdä vähän mitä vain pääteltyäsi näppäinraivoamisen sopimattomaksi. Seuraavaksi saatat itkeä hillittömästi julkisesti, haukkua asiakkaan tai ajaa päin siltapilaria yhtä impulsiivisesti. Koska se hätääntynyt eläin huomasi, ettei edellinen ratkaisu toiminut.

Aikalisän paikka.

Pienet kosmeettiset ratkaisut eivät nyt auta. Paine on vääränlaista, et pysty parantamaan tilannettasi omin avuin, tajuat luisuvasi alamäkeen ja voimatkin heikkenevät. Tämä tilanne pitkittyy ja huomaat muiden hädässään vaativan sinulta vieläkin enemmän, jotta heitä ei pelottaisi niin paljon.

Vierailija kirjoitti:

Peräseinää vasten ajetun eläimen hyökkäyshän se siinä. Tuossa jamassa vain on tosi suuret riskit joka suuntaan. Saatat tehdä vähän mitä vain pääteltyäsi näppäinraivoamisen sopimattomaksi. Seuraavaksi saatat itkeä hillittömästi julkisesti, haukkua asiakkaan tai ajaa päin siltapilaria yhtä impulsiivisesti. Koska se hätääntynyt eläin huomasi, ettei edellinen ratkaisu toiminut.

Aikalisän paikka.

Pienet kosmeettiset ratkaisut eivät nyt auta. Paine on vääränlaista, et pysty parantamaan tilannettasi omin avuin, tajuat luisuvasi alamäkeen ja voimatkin heikkenevät. Tämä tilanne pitkittyy ja huomaat muiden hädässään vaativan sinulta vieläkin enemmän, jotta heitä ei pelottaisi niin paljon.

Jotain alkukantaistahan siinä raivossa oli. En ole aiemmin kokenut mitään vastaavaa. Hätä oli todellinen.

Varaan ajan työterveyteen..

Joo, kyllä. Nyt lääkäriin ja lomalle. Itse olen yrittäjä eikä ole niin helppoa. Purin huuleeni niin että se on nyt turvonnut ja teki todella mieli hakata jotain. Tiedän olevani burn outin partaalla. 

Sinulla ei riitä kapasiteettia enää normaaliin itsehillintään, olet niin ylikuormittunut. Siitä se johtuu. Siis jos et yleensä pistele siellä työvälineitä kappaleiksi. 

Minä nolasin itseni tänään julkisesti, kun vaan syöksyi yli. Tilitoimistosta päivää...

Nyt ei tarvitse hetkeen tehdä hommia, kun on näppis päreinä? Olisit heittänyt koneenkin seinään. 

Vierailija kirjoitti:

Valitsemasi evästeasetukset estävät tämän sisällön näyttämisen. Nähdäksesi sisällön sinun on hyväksyttävä Sanoman sisällönjakelukumppanien evästeet. Hyväksynnän jälkeen voimme näyttää sinulle sisältöä mm. YouTubesta, Facebookista, Twitteristä ja Instagramista.

Anna lupa evästeille

Joo, kyllä. Nyt lääkäriin ja lomalle. Itse olen yrittäjä eikä ole niin helppoa. Purin huuleeni niin että se on nyt turvonnut ja teki todella mieli hakata jotain. Tiedän olevani burn outin partaalla. 

Sinulla ei riitä kapasiteettia enää normaaliin itsehillintään, olet niin ylikuormittunut. Siitä se johtuu. Siis jos et yleensä pistele siellä työvälineitä kappaleiksi. 

Ei todellakaan kuulu tapoihini pistää tavaraa paskaksi, kyllä tämä oli jotain aivan outoa ja uutta. Olen normaalisti peruspositiivinen, suhteellisen hillitty ja pyrin aina käyttäytymään asiallisesti - eritoten työelämässä haluan välttää kaikenlaisia tunteiden purkauksia.  

Osut naulan kantaan - olen todella ylikuormittunut. Työssäni jatkunut ylikuormitus ja stressi on jatkunut nyt puolisen vuotta. Valonpilkahduksia näkyy hyvin vähän. 

Sitä se av-palstan toimimattomuus teettää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Valitsemasi evästeasetukset estävät tämän sisällön näyttämisen. Nähdäksesi sisällön sinun on hyväksyttävä Sanoman sisällönjakelukumppanien evästeet. Hyväksynnän jälkeen voimme näyttää sinulle sisältöä mm. YouTubesta, Facebookista, Twitteristä ja Instagramista.

Anna lupa evästeille

Joo, kyllä. Nyt lääkäriin ja lomalle. Itse olen yrittäjä eikä ole niin helppoa. Purin huuleeni niin että se on nyt turvonnut ja teki todella mieli hakata jotain. Tiedän olevani burn outin partaalla. 

Sinulla ei riitä kapasiteettia enää normaaliin itsehillintään, olet niin ylikuormittunut. Siitä se johtuu. Siis jos et yleensä pistele siellä työvälineitä kappaleiksi. 

Ei todellakaan kuulu tapoihini pistää tavaraa paskaksi, kyllä tämä oli jotain aivan outoa ja uutta. Olen normaalisti peruspositiivinen, suhteellisen hillitty ja pyrin aina käyttäytymään asiallisesti - eritoten työelämässä haluan välttää kaikenlaisia tunteiden purkauksia.  

Osut naulan kantaan - olen todella ylikuormittunut. Työssäni jatkunut ylikuormitus ja stressi on jatkunut nyt puolisen vuotta. Valonpilkahduksia näkyy hyvin vähän. 

Samanlaisia ollaan ja samassa veneessä istutaan. Hyvä meidän tunnollisuudessa on kuitenkin se, että tajuamme sen, ettei tuo käytös ole normaalia vaan on pakko alkaa miettiä ratkaisuja. 

Ja ainakin minua työkaverit kyllä kuormittavat mielellään, koska olen kaaoksenkin keskellä rauhallinen ja osaan jokaisen asiat. Siinä sitten käy jokainen vuorollaan jotain toimittamassa ja omat hommatkin pitäisi hoitaa samalla kun toimii muiden työpsykologina ja opettajana. 

Vierailija kirjoitti:

Minä nolasin itseni tänään julkisesti, kun vaan syöksyi yli. Tilitoimistosta päivää...

Haluatko kertoa että millä tavalla nolasit itsesi? :)

Minä huusin samalla, kun löin näppiksen osiin, että "vittu mä kuolen tänne!" 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä nolasin itseni tänään julkisesti, kun vaan syöksyi yli. Tilitoimistosta päivää...

Haluatko kertoa että millä tavalla nolasit itsesi? :)

Minä huusin samalla, kun löin näppiksen osiin, että "vittu mä kuolen tänne!" 

En halua, sori =)

Mutta voin kertoa työkaverista, joka joskus vuosia sitten pimahti ja haukkui vanhemman kollegan ihan pataluhaksi. Pimahdushetken kokenut oli sellainen kiltti ja hiljainen kirjanpitäjä. 

Olet tajunnut viimein alitajuisesti, että joku ahne kapitalisti kuorii kermat sinun työpanoksestasi. Se kiristää hermoja.

Se on nykypäivää, että yhden työntekijän pitää tehdä usean tekijän työt. Ei rekrytoida ihmisiä lisää, vaikka töitä olisi kyllä. Voitot keräävät tietenkin omistajat. Tunnolliset naiset vain suostuvat tähän aina ja ikuisesti.