Haluaisin kirjoittaa blogia, mutta pelkään yksityisyyden menetystä, stalkkereita, pedoja, avohoitopotilaita, kateellisia jne
Rakastan ottaa kuvia ja tuntuu, että mulla olisi kauheasti sanottavaa ja kerrottavaa. Blogi perustuisi eräälle projektille, jonka olen juuri saanut aloitettua ja kun projekti loppuu, loppuisi varmaan blogikin. Haluaisin ehkä vertaistukea projektiin ja jakaa omia, hyväksi kokemia vinkkejä sekä mielellään vastaanottaa niitä samassa tilanteessa painivien kanssa.
Mutta pelottaa kyllä se, että miten saa rakennettua tarpeeksi mielenkiintoisen blogin niin, ettei kerro esim. mitään perheestään eikä julkaisee kuvia kenestäkään. En haluaisi kertoa asuinpaikkaakaan, ikää, olisin itsekin ehkä täysin anonyymi. En mitenkään pysty ymmärtämään, miten niin moni bloggaaja pystyy surutta levittelemään omia sekä lastensa nimiä, ikiä, neuvomatietoja, mielipiteitä siis ihan mitä tahansa ympäri nettiä. Kuvia levitetään blogiin, instaan, Facebookiin, ehkä vielä jonnekin satunnaisiin lehtijuttuihin sekä blogilistoihin. Lukijat tietää lapsista ihan kaiken ja tarkka osoite on helposti selvitettävissä. Kuvia on tuhansia tunnistettavia ympäri nettiä. Onko muassa jotain vikaa kun mietin tällaisia vai niissä bloggaajissa, jotka levittävät kaiken ja kaikille?
Kommentit (17)
Omalla kohdalla noita kateellisia vinkujia on kyllä riirtänyt vaivoiksi asti
Kaikki mita rakastan kirjoitti:
Omalla kohdalla noita kateellisia vinkujia on kyllä riirtänyt vaivoiksi asti
Pikaisella selauksella blogiisi tuskin on kateudesta ainakaan kyse vaan lukijat on oikeesti huolissaan...
Jätät kaiken tunnistukseen johtavat asiat julkaisematta. Vaikka Suomi on pieni maa niin harvoin jotstain olohuonekuvasta kukaan sinua tunnistaa.
Onko sinulla aikaisempia huonoja kokemuksia somesta? Minulla on, ja asenteeni on nykyään ihan sama. Satun kai olemaan aika huono-onninen kun olen saanut 2 stalkkeria perääni netin kautta. Toinen teininä harrastusfoorumilta, toinen kun ylläpidin suhteellisen suosittua englanninkielistä blogia, tuokin kyseisen harrastuksen aihepiirissä. Nykyään en käytä mitään somea. Joillekin käy noin, joillekin ei. Sanoisin että luo blogi, mutta pidä maalaisjärki matkassa. Ja aina voit käyttää väärää ikää, nimeä, yms.
Ei ole vikaa sinussa, noin järkevät ihmiset ajattelevat.
Jopa tänne palstalle kirjoittaessa voi saada stalkkereita, vaikka se joidenkin korviin uskomattomalta kuulostaakin.
Mukava, että on olemassa vielä muitakin minun (ja ap:n) kanssa samalla lailla ajattelevia. En haluaisi itseäni, perhettäni ja kaikkea henkilökohtaista julkiseksi (lähtien neuvolatiedoista, talosta, lasten elämästä/kuvista...), enkä ymmärrä miksi jotkut niin tekevät. Mutta käsittääkseni muuten et pääse suosituksi bloggaajaksi, ellet avaa koko sisintäsi muille. Siinä on vaan se vaara, että muut (ne otsikossa luetellut) voivat iskeä sinua syvimmin anonyymina...
Kaikki mita rakastan kirjoitti:
Omalla kohdalla noita kateellisia vinkujia on kyllä riirtänyt vaivoiksi asti
Narsismi on vakava persoonallisuushäiriö.
Noita avohoitopotilaita (jollainen jokainen stalkkeri teoriassa on, vaikkei hoidossa edes olisi) kannattaa todellakin varoa. Heille ei välttämättä enää jossain aiheessa riitä pelkkä netin kautta vainoaminen.
Nimim. kokemusta on, ilman blogia
Mulla on lähes anonyymi blogi, mutta näkyy myös lukijamäärässä. Eli jos et halua noita mainitsemiasi asioita, blogistasi ei tule suosittu. Mä pidän blogia lähinnä itselleni ja satunnaisille lukijoille.
Vierailija kirjoitti:
Onko sinulla aikaisempia huonoja kokemuksia somesta? Minulla on, ja asenteeni on nykyään ihan sama. Satun kai olemaan aika huono-onninen kun olen saanut 2 stalkkeria perääni netin kautta. Toinen teininä harrastusfoorumilta, toinen kun ylläpidin suhteellisen suosittua englanninkielistä blogia, tuokin kyseisen harrastuksen aihepiirissä. Nykyään en käytä mitään somea. Joillekin käy noin, joillekin ei. Sanoisin että luo blogi, mutta pidä maalaisjärki matkassa. Ja aina voit käyttää väärää ikää, nimeä, yms.
Hyi kamalaa. Hirveää, että olet joutunut tuollaisten kohteeksi. Mulla ei ole negatiivisia kokemuksia somesta, mutta olenkin aina ollut tosi varovainen ja nihkeä julkaisemaan mitään kovin yksityistä. Osaisin varmasti pitää bloginkin hyvin yksityisenä, mutta menettääkö se sitten kiinnostavuutensa.
Kaikista kamalimpia oman perheen asioilla ja lasten kuvilla revitteleviä löytyy tosiaan usein juurikin niistä suosituista blogeista. Voileipä ja Mango tulee ekana mieleen. Antavat hyvät eväät otsikossa mainituille ihmisryhmille, oikein hopeatarjottimella. Onneksi itse voi valita toisin.
Millaista vertaistukea? Siis sellaisilta, joilla on menossa tai on aiemmin ollut saman tyyppinen projekti? Ei sun tarvitse blogissasi kertoa mitään itsestäsi, perheestäsi tai mistään muustakaan, mitä et itse halua. Käy kommentoimassa muiden samasta aiheesta blogia pitävien blogeihin, jolloin mahdollisesti hekin tulevat kommentoimaan sun blogiisi.
Jos taas haluat tienata blogillasi, niin sitten blogissasi on oltava jotain sellaista, mikä saa massat seuraamaan blogiasi.
Vlogi on järkevämpi, tienaa enemmän ja helpommin sekä pääsee isomman yleisön eteen. Toki jos vain tykkää kirjoittamisesta ja tekee sitä omaksi ilokseen, voi myös blogata.
Kaikki mita rakastan kirjoitti:
Omalla kohdalla noita kateellisia vinkujia on kyllä riirtänyt vaivoiksi asti
Ihminen joka on huolissaan vento vieraasta ihmisestä on jotenkin säälittävä tai no itse asiassa säälittävyyden multi huipentuma
Helposti on kaikki hullut kintereillä, kun sä olet heidän "tuttunsa".
Sinähän sen blogin aiheen ja sisällön päätät. Ei kukaan pakota sinua kertomaan yksityiselämästäsi yhtään mitään.