Voiko hyvä suhde alkaa ilman ihastumista?

Tuo on mielestäni ihanteellinen lähtökohta. Sopikaa molemmat, että olette pelkkiä kavereita ja menkää naimisiin. Jos ette ole upporikkaita, laittakaa rahat yhteen ja pitäkää toisistanne huolta näin vaikeina aikoina, kun ihmisiä on ruvettu kyykyttämään ihan tosissaan.

Rakkautta ei ole olemassakaan. Se on valhetta, harhaa, kuten niin moni muukin millä aivopestään ihmisiä. Syvä ystävyys, reiluus ja molemminpuolinen ymmärrys on ihan paras perusta ihmissuhteille.

Vierailija kirjoitti:

Voi. Mä itse yleensä ihastun heti kunhan olen päättänyt, että tosissani haluan olla sen toisen kanssa. Oon sikäli onnekas, että mun ihastuksia on todella helppo lietsoa, voin melkeinpä päättää ihastua tahtoni mukaan.

Wau. Tuo on onnekasta. Itsellä erosta 4 vuotta enkä ole ollut lähelläkään ihastumista.

Ei voi, tuhlaat molempien aikaa. Itse yritin eikä siitä mitään tullut. Lopulta tein kaikkeni välttääkseni olemasta lähekkäin kyseisen miehen kanssa, koska fyysisestä kanssakäymisestä ei pelkästään puuttunut intohimo vaan se muuttui vastenmieliseksi.

Tosi heppoinen pohja muodostaa suhdetta pelkän tunteen pohjalta.

Mitäs sitten kun se tunne loppuu???

Tahto on kaiken perusta.

Vierailija kirjoitti:

Tosi heppoinen pohja muodostaa suhdetta pelkän tunteen pohjalta.

Mitäs sitten kun se tunne loppuu???

Tahto on kaiken perusta.

Kuka nyt on muodostamassa suhdetta pelkän tunteen pohjalta? Se, että ei halua parisuhteeseen ellei ole ihastunut ihmiseen ei tarkoita, etteikö parisuhteeseen tarvittaisia myös tahtoa ja järkeä.

Ap, ehkä teille voi tulla hyväkin suhde (minulle ei tullut), mutta on myös iso riski, että jossain vaiheessa ihastumisen kaipuusi löytää jonkun muun kohteen.