Lue keskustelun säännöt.
Kuulostaako adhd:lta?
30.03.2018 |
Poikani 12-v on laitettu koulusta psykologin tutkimuksiin. Epäillään ilmeisesti adhd:ta?
Pojalla on keskittymisvaikeuksia koulussa nykyisen opettajan tunneilla. Toisen opettajan tunnilla käyttäytyy hyvin ja on tosi innostunut opetettavasta aineesta. Eli jos opettaja pystyy pitämään luokan kurissa, niin poikakin pärjää, mutta lähtee kyllä täysillä mukaan hölmöilyihin, jos opettaja ei pysty pitämään kuria.
Lukemisen ymmärtäminen on edelleen haastavaa
Kotona, siirtymävaiheet tuottaa vaikeuksia. Joutuu monta kertaa sanomaan ja huomauttamaan, että nyt pitää lähteä. Mutta, kun joutuu lähtemään yksin kerkeää kuitenkin paikalle..
Uudessa paikassa esim matkalla pari eka päivää on järkkyjä. Koko ajan pitää kieltää, sit poika rauhoittuu.
Poika on todella herkkä ja ei kestä yhtään, että hänelle nauretaan. Muuten on huumorintajuinen ja porukan pelle. Kavereita on paljon ja tulee hyvin toimeen heidän kanssa.
Tekee kepposia eli on kovin."eemelimäinen".
Testien tuloksia odotellaan..En tiedä miten siitä eteenpäin jatketaan, jos aihetta on? Itse en tiedä mitä ajatella. Kotona pärjätään, mutta koulussa näköjään ei..
Mitä ajatuksia sinussa herättää tämä, joka tiedät mitä adhd on? Kuulostaako poikani käytös tutulta?
Kommentit (17)
Kuulostaa täysin normaalilta vilkkaalta pojalta.
Tänä päivänä halutaan lyödä ADHD-leima nopeasti otsaan, jotta lapsi joutuu syömään rauhoittavia tabuja mitkä muuttavat hänet persoonattomaksi zombieksi. Onpahan opettajilla taas karvan verran helpompaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ADHD oireelee koko ajan ja sen kyllä huomaa jo ennen kouluikää, ei puhkea yllättäen. Sen kanssa ei selviydy ilman lääkitystä eikä tiukka kuri tai kasvatus auta pelkästään. Ylivilkkaus, keskittymisongelmat ja tarkkaavaisuuspulmat on läsnä koko ajan. Itsekontrolli ja tietty suodatin puuttuu käyttäytymisen suhteeen.
ihan normaalia tuo on. poikani on ihan samanlainen, älä huoli. äläkä vaan anna lapsesi syödä mitään rauhottavia!
Aika myöhään havaitaan. Ei kai kaikki keskittymisvaikeudet ole adhd'ta.
Jos opettaja haluaa sille rauhouttavaa, kun on itse loppuunpalanut. Mieti nuo lääkkeet tarkoin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kiitos paljon vastauksista. Helpotti tosi paljon. Itsekkin olen ajatellut, että on normi vilkas poika, mutta jatkuva palaute koulusta on ruvennut mietityttämään, että olenko väärässä.
Ei ole kuulemma ainut luokassa, joka häiritsee tuntirauhaa. Jännä, että joittenkin opettajien kanssa ei ole mitään ongelmia ja tämä yksi opettaja saa koko luokan innostumaan opiskelusta ja poikakin innolla odottaa, että saa kyseiseltä opettajalta positiivisen merkinnän wilmaan.
Vierailija kirjoitti:
ADHD oireelee koko ajan ja sen kyllä huomaa jo ennen kouluikää, ei puhkea yllättäen. Sen kanssa ei selviydy ilman lääkitystä eikä tiukka kuri tai kasvatus auta pelkästään. Ylivilkkaus, keskittymisongelmat ja tarkkaavaisuuspulmat on läsnä koko ajan. Itsekontrolli ja tietty suodatin puuttuu käyttäytymisen suhteeen.
Valitettavasti aina ei ole näin. Minä sain lapsena hakata kavereitani ja pilata ihmissuhteeni impulsiivisuudellani, eikä kukaan reagoinut mitenkään. Painettiin vain villaisella, ammattitaitoa kun ei ollut. Älykkyyteni vuoksi sain aika hyviä numeroita, vaikken tunneilla keskittynyt paskaakaan. Kotona en koskaan saanut siivottua huonettani, en vain saanut aikaiseksi. Useat koulut jäi kesken keskittymisvaikeuksien ja aikaansaamattomuuden vuoksi. Nyt vihdoin 19-vuotiaana ADHD todettiin, nyt lääkitys käytössä ja hyvin menee. Tästä on suunta vain ylöspäin.
Ja aloittajalle, kyllä tuo ADHD:lta kuulostaa. En toki mikään asiantuntija ole.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
ADHD oireelee koko ajan ja sen kyllä huomaa jo ennen kouluikää, ei puhkea yllättäen. Sen kanssa ei selviydy ilman lääkitystä eikä tiukka kuri tai kasvatus auta pelkästään. Ylivilkkaus, keskittymisongelmat ja tarkkaavaisuuspulmat on läsnä koko ajan. Itsekontrolli ja tietty suodatin puuttuu käyttäytymisen suhteeen.
Kyllä selviää ilman lääkitystä jos lääkitys ei sovi. Alle kouluikäisenä diagmosoitu, nyt jo aikuinen. Ei pystynyt opiskelemaan, mutta tiukka kuri ja kasvatus auttaa, eikä käytösongelmia ole, ei koskaan tappeluun
Typeriä nämä kommentit, jotka ei selkeästi tiedä ADHD:sta yhtään mitään. ADHD ei suinkaan tarkoita etteikö ikinä pystyisi keskittymään mihinkään, vaan voi hyvin olla, että joillakin tunneilla on niin kiinnostuntut, että pystyy kanavoimaan keskittymiskyvyn.
En usko, että täältä mitään hyviä vinkkejä saat. Kuuntele ja seuraa lastasi ja mieti mikä hänelle on parasta. Jos hänelle todetaan ADHD niin välttämättä lääkkeitä ei silti tarvita, jos hän kuitenkin pärjää. Tukea ja kannustusta sitäkin enemmän. Itse olen vasta 3-kymppisenä alkanut syömään lääkkeitä. Ne ovat kuitenkin aika vahvoja. Koulussa pärjäsin ihan "luomuna" mutta aikuisena ei pysty enää sitä kaaosta hallitsemaan ilman.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kaksi sukulaista sai diagnoosin liki 50-kymppisinä. Älykkyydellä pystyy kompensoimaan, mutta itselläkin korkeakoulut jääneet kesken.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
ADHD oireelee koko ajan ja sen kyllä huomaa jo ennen kouluikää, ei puhkea yllättäen. Sen kanssa ei selviydy ilman lääkitystä eikä tiukka kuri tai kasvatus auta pelkästään. Ylivilkkaus, keskittymisongelmat ja tarkkaavaisuuspulmat on läsnä koko ajan. Itsekontrolli ja tietty suodatin puuttuu käyttäytymisen suhteeen.
Valitettavasti aina ei ole näin. Minä sain lapsena hakata kavereitani ja pilata ihmissuhteeni impulsiivisuudellani, eikä kukaan reagoinut mitenkään. Painettiin vain villaisella, ammattitaitoa kun ei ollut. Älykkyyteni vuoksi sain aika hyviä numeroita, vaikken tunneilla keskittynyt paskaakaan. Kotona en koskaan saanut siivottua huonettani, en vain saanut aikaiseksi. Useat koulut jäi kesken keskittymisvaikeuksien ja aikaansaamattomuuden vuoksi. Nyt vihdoin 19-vuotiaana ADHD todettiin, nyt lääkitys käytössä ja hyvin menee. Tästä on suunta vain ylöspäin.
Ja aloittajalle, kyllä tuo ADHD:lta kuulostaa. En toki mikään asiantuntija ole.
Sullakin oireet olleet jo lapsuudessa, mutta niihin ei ole reagoitu. Lääkitys auttaa selvästi, toki ilmankin " pärjää" jos haluaa hakata päätään seinään ja ei haittaa että elämä menee vituralleen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Noitten psykologin testien perusteellakohan jatkotutkimuksiin mennään, jos mennään? Ja onko sen jälkeen lääkärillä käynti vaan muodollisuus, joka tekee diagnoosin? Entä jos kodin ja koulun mielipiteet on ristiriitaiset (täytettiin kyselylaput)?ap
Itsekkin pohtinut, että miten voi erottaa adhd normi vilkkaudesta? Kuinka paljon tehdään vääriä diagnooseja?
Ap:kin sais varmaan helposti lapselleen diagnoosin adhd, jos näin haluaisi, olenko väärässä? Mitä hyötyä/haittaa diagnoosista on, jos ne kuitenkin on hyvin epämääräisiä? Ei ymmärrä, sori...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Alkuun ensimmäisenä että ADHD ei ole kehitysvamma eikä ADHD:lla ole mitään tekemistä esim. älykkyyden kanssa. ADHD on aivojen välittäjäaineiden (esim. dopamiini) toiminnan erilaisuudesta johtuva ominaisuus, aivoissa joillakin osin aktivaatio on matalampaa kuin suurimmalla osalla muista ihmisistä. Ravitsemuksella, lääkkeillä, elämäntavoilla pyritään aktivaatiotason nostamiseen ja oireilun vähentämiseen.
Kovin kuullostaa poikanne käyttäytyminen ADHD-oireilulta mutta voi olla muutakin. Jos on niin "so what"... Sitten alatte elämään ja tukemaan poikaanne sen mukaan. Erilainen poikanne on kuin moni muu muttei hänestä friikkiä tee, jossain asioissa hänellä on vaikeuksia muihin verrattuna mutta sitten taasen häntä kiinnostavissa jutuissa saattaa ilmetä poikkeuksellista lahjakkuutta, näitä kannattaa ehdottomasti vaalia. Tuo häiriköinti jollain tunnilla johtunee joko siitä ettei asia kiinnosta tai sitten ei vain ymmärrä ainetta ja tämä aiheuttaa turhautumista ja purkautuu häiriköintinä.
Neuvoksi noihin siirtymävaiheisiin esimerkiksi kotoa lähtemisessä. Kun ohjeistat poikaasi, katso ettei hän juuri sillä hetkellä tee mitään muuta kuin keskittyy siihen mitä sinä sanot. ADHD ei voi keskittyä moneen asiaan yhteen aikaan, mikäli tekee jotain muuta ja joku puhuu samaan aikaan niin kaikki menee toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos.
ADHD:n rutiinit ja ympäristö on hyvä pitää mahdollisimman yksinkertaisina ja samanlaisina, kun kaikilla tavaroilla on omat paikkansa ja tietyt toistuvat asiat tapahtuvat suunnitelman mukaan niin kaikki tapahtuu sujuvasti. Jopa yksi ainoa poikkeavuus tässä rutiinissa voi syöstä koko "tapahtuman" kaaokseen....lopputuloksena viivästyminen tai jotain unohtuu. Hoputtaa ei myöskään saa, aiheutuu keskittymisen herpaantuminen ja lopputuloksena jotain voi unohtua tai tapahtuu turhautuminen tai jotain muuta...
Tuolle herkkyydelle ei oikein osaa antaa mitään neuvoa, se on niin sisäänrakennettu. Ajan myötä kuori kovenee mutta siltikin sitä joskus loukkaantuu pienistäkin jutuista ja kantaa niitä sisällään pitkän aikaa. Paras puolustus on kannustava ympäristö ja ihmiset, jotka rakentavat hyvää itsetuntoa. Kehukaa poikaanne mahdollisimman paljon, ihan jokapäiväisistäkin asioista, ei siis pelkästään isommista saavutuksista.
Katso tämä liite:
http://www.adhd-liitto.fi/sites/default/files/article_attachment/savonl…
Olen itse ADHD, vasta aikuisena diagnoosin saanut, ei tämä oma käyttäytyminen tai mieli ADHD-lapsen oireilusta mitenkään poikkea, itse käytän elämäni helpottamiseen monia samoja metodeja mitä tuossakin dokumentissa on. Lapselle elämä sinänsä haastavampaa kun on aikuisia ihmisiä "vaatimassa" ja ohjailemassa, ja "joutuu" tekemään kaikkea. Aikuisena voi sentään valita ihmiset ympärillään ja pitkälti tehdä asioita juuri niin kuin itse haluaa.
.