Lue keskustelun säännöt.
Keskivertoa älykkäämpi/lahjakkaampi: oletko tullut syrjityksi (älyn)lahjojesi vuoksi?
28.03.2018 |
Kaipailisin muiden kokemuksia.
Jään itse jatkuvasti ulkopuolelle kaikessa. Tai en jää, vaan minut jätetään. Kaveriporukoissa, töissä, harrastuksissa. ÄO on psykologilla testattu korkeammaksi kuin 95% muista. En kuitenkaan ole mielestäni mitenkään sosiaalisesti tai huumorintajultani rajoittunut. Olen ihan tavallisen näköinen, en haise pahalta, kohtelen muita hyvin joten sellaisesta ei pitäisi olla kyse.
Olenkin miettinyt, että onko juuri älykkyyteni se, mikä häiritsee muita. Tai sitten vaan olen outo ja ikävä ihminen muuten.
Kommentit (18)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mua ainakin kyseenalaistetaan jatkuvasti eikä ymmärretä että snaijaan asioita nopeasti ja ehkä vähän pidemmälle kuin tavalliset pulliaiset, puhun nyt esim. työpaikan ohjelmistovaihdoksista jne.
Ei ehkä syrjityksi, mutta turhauttaa, kun ihmiset näkee mut vain ongelmia ratkaisivina aivoina. Haluaisin olla myös seksuaalinen ja tunteva olento muiden silmissä
Minulla oli tällaisia ongelmia, mutta ne loppuivat sinä päivänä, kun menin TKK:lle opiskelemaan teknillistä fysiikkaa. Suosittelen!
En kyllä ole. Ehkä joskus koulussa, mutta se johtui enemmän sosiaalisten taitojen puutteesta kuin älystä. Äitini selitti minulle tilanteen niin että toiset lapset eivät pidä minusta koska ovat kateellisia koska olen parempi kuin ne, joten luulin kyllä olevani tosi väärinymmärretty. Nörttimyytti on tosi tyydyttävä, helppo ja yksinkertainen selitys, ja parasta siinä on että se myös vapauttaa vastuusta opetella niitä sosiaalisia taitoja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei ehkä syrjityksi, mutta turhauttaa, kun ihmiset näkee mut vain ongelmia ratkaisivina aivoina. Haluaisin olla myös seksuaalinen ja tunteva olento muiden silmissä
Miten ei sun älyäsi ole kukaan pitänyt seksikkäänä, tai ilmaisukykysi luonut tunneyhteyttä toisiin?
Olen ainakin kohdannut koko kouluhistoriani ajan hikariksi/nörtiksi haukkumista ja kateutta jopa ystäviltäni (tiedän, että koulussa menestyminen ei ole sama kuin älykkyys, mutta...). Se oli vaikeaa ja on luonut minuun jonkinlaisen epävarmuuden, josta vieläkin yritän päästä yli. Olin omasta mielestäni aina ihan normaali, korkeintaan henkisesti vähän kypsempi kuin muut ikäiseni.
Tunnen usein nyt yliopistossakin ulkopuolisuutta, ihan kuin minua pidettäisiin vähän outona. Ehkä tämä johtuu siitä epävarmuudesta... :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En kyllä ole. Ehkä joskus koulussa, mutta se johtui enemmän sosiaalisten taitojen puutteesta kuin älystä. Äitini selitti minulle tilanteen niin että toiset lapset eivät pidä minusta koska ovat kateellisia koska olen parempi kuin ne, joten luulin kyllä olevani tosi väärinymmärretty. Nörttimyytti on tosi tyydyttävä, helppo ja yksinkertainen selitys, ja parasta siinä on että se myös vapauttaa vastuusta opetella niitä sosiaalisia taitoja.
Ohops, multa jäi ap jotenkin sun viimeinen lauseesi lukematta ja sitten kirjoitin tämän. :/ En tarkoita sanoa, niinkuin selvästi vaikuttaa jos tämän lukee aloituksesi perään, että ajattelen sun olevan outo tai ikävä ihminen. Enkä muutenkaan herjata paskoista sosiaalisista taidoista. Puhuin lähinnä itsestäni ja äidistä, ja toissijaisesti nörteistä yleisesti.
Outous ei ainakaan ole mikään luonnevika eikä kenenkään oma valinta, joten jos oudoksi osoittaudut niin ole ylpeä, kaikki parhaat tyypit on outoja ja oudot parhaita.
Noh, mulla ainakin haittaa. Tällä hetkelläkin koulussa (Amk) tehtävät on mulle superhelppoja, käytännössä nolla lukemisella ka on tällä hetkellä 5,0. Luennoilla ja tunneilla huomaan miten muutamaa ryhmäläistä suoraan sanottuna tämä vituttaa. Mun on vaikea bondata myös kun muut puhuu siitä, miten vaikeita kurssit on.
Oon oikeesti tosi kiva ja pidetty esim. työpaikoilla että sikäli sosiaalisessa puolessa ei ole haastetta niillä osin.
Mut joo, välillä ärsyttää että hoksaan hommat aika sukkelaan yleensä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ehkä syrjityksi, mutta turhauttaa, kun ihmiset näkee mut vain ongelmia ratkaisivina aivoina. Haluaisin olla myös seksuaalinen ja tunteva olento muiden silmissä
Miten ei sun älyäsi ole kukaan pitänyt seksikkäänä, tai ilmaisukykysi luonut tunneyhteyttä toisiin?
Ilmeisesti en ole varsinaisesti olemassa muille ihmisille vaan älykkyyteni on muiden hyväksi valjastettu työkalu
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ehkä syrjityksi, mutta turhauttaa, kun ihmiset näkee mut vain ongelmia ratkaisivina aivoina. Haluaisin olla myös seksuaalinen ja tunteva olento muiden silmissä
Miten ei sun älyäsi ole kukaan pitänyt seksikkäänä, tai ilmaisukykysi luonut tunneyhteyttä toisiin?
Ilmeisesti en ole varsinaisesti olemassa muille ihmisille vaan älykkyyteni on muiden hyväksi valjastettu työkalu
Onpa ikävää. Oletko kauhean pidättyväinen seurassa, vai mistä tämä mielestäsi johtuu?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En kyllä ole. Ehkä joskus koulussa, mutta se johtui enemmän sosiaalisten taitojen puutteesta kuin älystä. Äitini selitti minulle tilanteen niin että toiset lapset eivät pidä minusta koska ovat kateellisia koska olen parempi kuin ne, joten luulin kyllä olevani tosi väärinymmärretty. Nörttimyytti on tosi tyydyttävä, helppo ja yksinkertainen selitys, ja parasta siinä on että se myös vapauttaa vastuusta opetella niitä sosiaalisia taitoja.
Tämä on hyvä huomio kyllä. Mutta kun minulla ei pitäisi olla sosiaalisissa taidoissa mitään vikaa: ystäviä on aina riittänyt ja parisuhteita myös. Mutta jos olen mukana 9 hengen porukassa, josta muodostetaan pareja, olen aina se joka jää yksin. Haluaisin ymmärtää miksi. AP
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En kyllä ole. Ehkä joskus koulussa, mutta se johtui enemmän sosiaalisten taitojen puutteesta kuin älystä. Äitini selitti minulle tilanteen niin että toiset lapset eivät pidä minusta koska ovat kateellisia koska olen parempi kuin ne, joten luulin kyllä olevani tosi väärinymmärretty. Nörttimyytti on tosi tyydyttävä, helppo ja yksinkertainen selitys, ja parasta siinä on että se myös vapauttaa vastuusta opetella niitä sosiaalisia taitoja.
Tämä on hyvä huomio kyllä. Mutta kun minulla ei pitäisi olla sosiaalisissa taidoissa mitään vikaa: ystäviä on aina riittänyt ja parisuhteita myös. Mutta jos olen mukana 9 hengen porukassa, josta muodostetaan pareja, olen aina se joka jää yksin. Haluaisin ymmärtää miksi. AP
Kenties he kokevat älykkyytesi uhkana?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En kyllä ole. Ehkä joskus koulussa, mutta se johtui enemmän sosiaalisten taitojen puutteesta kuin älystä. Äitini selitti minulle tilanteen niin että toiset lapset eivät pidä minusta koska ovat kateellisia koska olen parempi kuin ne, joten luulin kyllä olevani tosi väärinymmärretty. Nörttimyytti on tosi tyydyttävä, helppo ja yksinkertainen selitys, ja parasta siinä on että se myös vapauttaa vastuusta opetella niitä sosiaalisia taitoja.
Tämä on hyvä huomio kyllä. Mutta kun minulla ei pitäisi olla sosiaalisissa taidoissa mitään vikaa: ystäviä on aina riittänyt ja parisuhteita myös. Mutta jos olen mukana 9 hengen porukassa, josta muodostetaan pareja, olen aina se joka jää yksin. Haluaisin ymmärtää miksi. AP
On mullakin aina ollut kavereita. Parisuhteitakin ehkä olisi voinut olla jo nuorempana, jos olisin uskaltanut tavoitella sellaista.
Voisko tuo pariesimerkki johtua vaan siitä että olet aina porukoissa joissa muilla vaan on luottokaverit? Pyytääkö joku pari sut oma-aloitteisesti kolmanneksi?
Käytös ja luonne. Ei ketään liian älyn vuoksi syrjitä. Eihän se näy.
Kuulun korkeimpaan promilleen äo-käyrällä.
En, mutta ylimielisyydestä ja mulkkuudesta on tullut palautetta. Jos olet niin älykäs mitä väität, pystyt varmaan pelaamaan sosiaaliset tilanteet eduksesi. Onnea matkaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ehkä syrjityksi, mutta turhauttaa, kun ihmiset näkee mut vain ongelmia ratkaisivina aivoina. Haluaisin olla myös seksuaalinen ja tunteva olento muiden silmissä
Miten ei sun älyäsi ole kukaan pitänyt seksikkäänä, tai ilmaisukykysi luonut tunneyhteyttä toisiin?
Ilmeisesti en ole varsinaisesti olemassa muille ihmisille vaan älykkyyteni on muiden hyväksi valjastettu työkalu
Tämä ongelma ei poistu vähemmällä älykkyydellä. Vähemmän älykäs saattaa tosin esimerkiksi olla huomaamatta sitä läpi elämänsä ja täten onnellisempi. Moni ei myöskään välttämättä älyä käyttävänsä itse toisia hyödykseen. Kaikki haluavat toisilta jotain, myös sinä. Jos et haluaisi, et valittaisi siitä, miten sinua kohdellaan - sillä ei olisi sinulle väliä. Koita hyväksyä itsesi ja muut keskeneräisenä ja antaa kaikille aikaa ja tilaa kehittyä ja muuttua tarpeineen ja haluineen. Ei-älykkäät ovat usein intuitiivisia ja tyytyväisiä tilanteessa kuin tilanteessa, mikä on mielestäni todella arvostettava piirre ihmisessä. Koita päästä yli itsestäsi.
Maailmanhistoriaan mahtuu yksinäisiä älykköjä kolmetoista tusinaan.
Harmi vaan, ettei pelkällä älyllä enää pärjää tässä yltiösosiaalisessa kilpailuyhteiskunnassa.