Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Mitä isompia tavoitteita olet asettanut itsellesi? Oletko jo saavuttanut osan?
28.03.2018 |
Olen vihdoin selviämässä vaikeasta masennuksesta ja ensimmäistä kertaa elämässäni huomannut ajattelevani mitä haluan tulevaisuudelta. Toimintakyky on edelleen alhainen, mutta olen koittanut listailla itselleni tavoitteita ja seuraavaksi olisi tarkoitus alkaa miettimään järkevää suunnitelmaa, jotta voisin saavuttaa sellaisen elämän, joka tekee minut onnelliseksi.
Tällä hetkellä tavoitteina on
- tupakoinnin lopettaminen kokonaan tämän kevään aikana
- kandidaatin tutkinto valmiiksi seuraavan kahden vuoden aikana (vähän yli vuoden opinnot jo suoritettuna)
- vakituisen, mielenkiintoisen työpaikan löytäminen viimeisen opiskeluvuoden aikana
- harrastukoiran hankinta ja kisaaminen pk-lajeissa
- omistusasunto jossain vaiheessa
- elämänkumppanin löytäminen jonain päivänä
Tuntuu kuitenkin, että kaipaan elämääni vielä paljon muutakin. Tällä hetkellä kuitenkaan en keksi oikeastaan mitään muita mielenkiinnon kohteita, vaikka aiemmin harrastin jos vaikka mitä ja tavoitteita elämässä oli ihan liiaksikin. Vaan masennuksen täyteiset vuodet ovat saaneet unohtamaan kaiken... Siksi kuulisin mielelläni teidän tavoitteitanne! Vaikka otsikossa lukeekin isompia, niin kuulisin mielelläni myös pienempiä tavoitteita kuten erilaisten taitojen opettelua tms. Ja kertokaa toki jo enemmän elämää nähneet millaisia tavoitteita teillä on ollut, mistä olette ehkä luopuneet ja mitä olette saavuttaneet! :)
Kommentit (4)
Hienoa, että voit paremmin!!!
Olen saavuttanut pieniä asioita ja päivä kerrallaan jatkan takapakeista huolimatta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olin 25-vuotiaaksi asti ahdistunut, sosiaalisten tilanteiden pelosta kärsivä ylipainoa kerännyt ihmisraunio, jolla oli pohjalla pelkkä peruskoulu ja kesken jäänyt lukio.
Haluja kouluttautua on aina ollut ja haaveita elämässä muutoinkin, mutta tuo pelko on ollut kuin jäämuuri minun ja haaveitteni välillä. Apua yritin hakea useampaan otteeseen sitä kuitenkaan saamatta.
25-vuotiaana sitten päätin laihduttaa. Kiloja lähtikin vuodessa 25, ja siitä lähtien olen pyörinyt siinä 55 kilon tietämillä. Se nosti itsevarmuutta. Hain kouluun. Sain koulunkäynnin mahdollistamiseksi reseptin rauhoittaviin. Selvisin! Valmistuin! Sen jälkeen hain ammattikorkeakouluun. Pääsin sisään suosittuun kouluun haaveitteni alalle. Nyt alkaa opintoja olla vuosi takana. Työllistyin ensimmäiseen harjoittelupaikkaani, ja sen mukanaan tuoma jatkuva altistus ihmisille ja muuttuville tilanteille on tehnyt todella hyvää. En jännitä enää niin paljon.
Nyt kun jäämuuri on osittain saatu sulamaan, tavoitteenani on tietenkin valmistua, ja työllistyä johonkin mukavaan työpaikkaan.
Toinen tavoitteeni tai haaveni pikemminkin, on itse suunnitella talo ja rakennuttaa se. Minulla on silmää ja ymmärrystä arkkitehtuurille, ja olisi ihanaa kun kaikki okisi juuri niinkuin itse haluaa.
Yksi tavoite on myös päästä sademetsään :)
Alue: Aihe vapaa
Jo teininä suunnittelin jakavani elämäni kolmeen 25 vuoden jaksoon. Ensimmäisessä olisivat lapsuus, koulu, opiskelu, vakituinen parisuhde ja ansiotyö. Onnistui. Toisen jakson täyttäisi ansiotyö ja perhe lapsineen. On onnistumassa. Kolmannen alkajaisiksi aion lopettaa palkkatyön ja alkaa tehdä kaikkea kivaa mitä mieleen tulee. Saapa nähdä, onnistuuko.