Pienet asiat, jotka ärsyttävät ystävässäsi -peukutusketju

Olen ystävälleni hätävarakaveri. Minut kutsutaan illanistujaisiin vain, jotta vieraita olisi enemmän.

Tosi kiva istua itselle vieraiden ihmisten joukossa, jotka säännöllisesti näkevät toisiaan ja itse olet ainoa ulkopuolinen.

antaa toisten tarjota kahvit, ruoat yms. mutta ei itse tarjoa koskaan

Kertoo välillä samoja asioita (kuten mitä on tapahtunut) moneen kertaan. Toisaalta harmitonta, toisaalta ärsyttää sillei tyyliin "etkö muista, mitä juttelet ihmisten kanssa".

Peruu aina tapaamisen, jos olemme sopineet näkevämme hänen luonaan. Tää tapaus muutti uuteen asuntoon 3 vuotta sitten, enkä vieläkään oo nähnyt asuntoa. :D

Muiden luona käy siis mielellään, mutta omaan kotiinsa ei jostain syystä halua vieraita.

Vierailija kirjoitti:

antaa toisten tarjota kahvit, ruoat yms. mutta ei itse tarjoa koskaan

Mun kaveri on samanlainen. Jos sanon tarjoavani kahvin, tilaa aina paikan kalleimman erikoiskahvin. Mut on ainakin kasvatettu niin, ettei toisen tarjotessa pitäisi valita kalleinta vaihtoehtoa, vaan kohtuuhintainen.

Suostuu lähtemään brunssille kavereiden kesken mutta tekee ison numeron siellä siitä, että haluaisi vain jonkun pikkuannoksen, koska on itse dieetillä. Nolottaa kaverin puolesta, kun menee henkilökunnalta kyselemään sitä pikkuannostaan, kun mikään ei muuten kelpaa (ei voi maksaa brunssia, kun aikoo vain vähän näykkiä lautasella olevaa annostaan).

 Miksei voi vaikka asiaa sovittaessa ehdottaa jotain toista paikkaa sitten?

Ettei se aikuistu :( ollaan yli 30 ja tunnettu teineistä asti, molemmat oltiin aika pihalla kolmikymppisiksi asti mutta nyt ollaan aika paljon seestytty. Mutta ainoastaan mulle on kasvanut järkeä ja suhteellisuudentajua päähän. Siitä joutuu olemaan ihan huolissaan, että saako se ollenkaan lakattua haihattelemasta vai ei. Kärsii kuitenkin itse koko ajan kauheasti suuruudenhulluudestaan ja kyvyttömyydestään tehdä asioita loppuun.

Negatiivisuus muistetaan aina.

Joku on 10 v sitten ollut humalassa. Tämän kanssa ei voi mennä minnekään, kun on huonoa seuraa.

Jos joskus on ollut huono keikka, esim liikaa myyty lippuja ja on ollut ahdasta, se on artistin syy. Ei voi lähteä minnekään katsomaan samaa esiintyjää, kun oli niin huono kerran.

Tapaamiset suunnitellaan vain hänen kalenterinsa mukaan. Jos nuo ajat ei mulle sovi, ei nähdä lainkaan. Ja olemme molemmat lapsettomia, joten senkään puolesta ei pitäisi olla niin vaikeaa nähdä.

- tiuskiminen ja töksäyttely

-kun viestiin ei vastata moneen viikkon, vaikka viesti on nähty

-aina saa itse olla järjestämässä jotain tai sopimassa tapaamista. Itse on antava osapuoli ja toinen vaan ottava. (tästä syystä on pari kaveruutta loppunutkin)

Henkinen epävakaus, koskaan ei tiedä millä mielialalla toinen on tänään.

Jos näemme kahvilassa suoraan töiden jälkeen, ystävääni häiritsee, että olen yhä työvaatteissa ja kysyy, enkö voisi vaihtaa vaatteitani. En jaksa raahata vaihtovaatteita töihin, kun puen työvaatteet jo kotona.

Antaa 1,5v taaperon istua keskellä kauppakeskuksen käytävää pällistelemässä ohikulkijoita (jotka vuorostaan ihmettelevät missä lapsen vanhemmat on...) kun itse istuu 15m päässä olevan kahvilan pöydässä...

Kommentoi isoon ääneen ohi kulkevien naisten perseitä.

Vierailija kirjoitti:

Kertoo välillä samoja asioita (kuten mitä on tapahtunut) moneen kertaan. Toisaalta harmitonta, toisaalta ärsyttää sillei tyyliin "etkö muista, mitä juttelet ihmisten kanssa".

Itse en ainakaan välillä valvoneena pienen lapsen kanssa muista olenko jo kertonut jonkun asian aiemmin. Jos joku muu alkaa kertoa samaa asiaa toiseen kertaan minulle totean vain että muistankin, kun tästä juteltiin. Saatetaan vielä puhua asiasta muutama lause jos toisella on tarve ja sitten siirrytään muihin aiheisiin.

Puhuu minulle tuntemattomien ihmisten kuulumisista aivan kuin minun pitäisi tuntea heidät ja olla kiinnostunut mitä heille kuuluu.

Vierailija kirjoitti:

Kertoo välillä samoja asioita (kuten mitä on tapahtunut) moneen kertaan. Toisaalta harmitonta, toisaalta ärsyttää sillei tyyliin "etkö muista, mitä juttelet ihmisten kanssa".

Mun kaveri tekee tätä samaa, mutta toisaalta jättää kertomatta joidenkin asioiden taustoja, niin jos kysyn lisätietoja, hän sanoo "olenhan minä sen kertonut". Ehkä ei tosiaan muista mitä on kertonut ja mitä ei ja mullakin menee ohi, kun en jaksa viidettä kertaa kuunnella tarinaa jonkun tuntemattoman "Maijan" avioerosta.

Vierailija kirjoitti:

Jos näemme kahvilassa suoraan töiden jälkeen, ystävääni häiritsee, että olen yhä työvaatteissa ja kysyy, enkö voisi vaihtaa vaatteitani. En jaksa raahata vaihtovaatteita töihin, kun puen työvaatteet jo kotona.

Millaiset sun työvaatteet on..?:) SOL:in työasu?:)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kertoo välillä samoja asioita (kuten mitä on tapahtunut) moneen kertaan. Toisaalta harmitonta, toisaalta ärsyttää sillei tyyliin "etkö muista, mitä juttelet ihmisten kanssa".

Itse en ainakaan välillä valvoneena pienen lapsen kanssa muista olenko jo kertonut jonkun asian aiemmin. Jos joku muu alkaa kertoa samaa asiaa toiseen kertaan minulle totean vain että muistankin, kun tästä juteltiin. Saatetaan vielä puhua asiasta muutama lause jos toisella on tarve ja sitten siirrytään muihin aiheisiin.

Tiettyyn pisteeseen asti tämä on inhimillistä, mutta jos ollaan vaikka tavattu kolme viikkoa sitten, ja kaveri on kertonut Pekasta, jota tapailee niin sitten kolmen viikon päästä kertoo ne samat asiat "millainen Pekka on", uudestaan. Ja itse ajattelisin, että jos jostain aiheesta on keskusteltu kunnolla niin sen muistaa ja myös sen, mitä toinen on sanonut tai kuinka reagoinut ja kommentoinut. Jos kertoo niitä samoja asioita niin tulee vaikutelma, että vuorovaikutusta ei oikein ole..Tuo kaveri siis ei tee vuorotyötä tai ole pienten lasten äiti.

Peruu sovitut jutut viiime hetkellä. Milloin ei ole ammaa lapsille, milloin päätä särkee. Koskaan ei voi luottaa sovittuihin menoihin jotka harvoin toteutuu.